Tuohtunut ammatinharjoittaja kyseli, millä perusteella aluehallintoviraston tarkastaja vaatii häneltä selvitystä potilasasiakirjojen säilyttämistavasta. Eihän hän mikään lääkäri ole, eihän hänellä ole potilaita. Hierojakoulussa kuulemma Opettaja oli monta kertaa selvästi ja painokkaasti sanonut, että hierojalla ei voi olla potilaita. Pitää käyttää aina sanaa asiakas.
Ammatinharjoittajina toimivilla hierojilla on ollut harmillisen paljon epäselvyyttä asiakas- ja hoitotietojen kirjaamisvelvoitteesta, ja syy siihen voi olla se että p-sanaa pidetään ehdottoman kiellettynä. On syntynyt valitettava väärinkäsitys, että hierojan asiakkaalla ei olisikaan Potilaslain mukaista potilaan asemaa ja potilaan oikeuksia.
(http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785)
Asiakkaista minäkin arkikielessä ja markkinoinnissa puhun; se sana miellyttää paremmin korvaa ja ehkä kuvaa paremmin modernia käytännön hoitosuhdetta. On kuitenkin muistettava, että koulutettu hieroja on terveydenhuollon ammattihenkilö. Koulutetun hierojan asiakas on lain tarkoittama potilas aina silloin, kun koulutettu hieroja “suorittaa toimenpiteitä terveyden palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi”.
Käyttämistämme kiertoilmaisuista huolimatta koulutetun hierojan asiakasrekisteri ja hoitokertomukset ovat lakisääteisiä potilasasiakirjoja.
Lappeenrannassa Mikael Agricolan päivänä 2011.
Martti Lahikainen