Starttirahat

Suomessa valmistuu vuoden aikana koulutetuksi hierojaksi 750—800 opiskelijaa.
KHL:n toiminnanjohtaja Timo Koskenranta arvioi, että valmistuvista vain 150—
200 työllistyy yrittäjänä.
Starttirahan tarkoituksena on edistää uuden yritystoiminnan syntymistä ja henkilön
työllistymistä. Päätöksen starttirahan myöntämisestä tekee työ- ja elinkeinotoimisto,
joka ottaa huomioon mm. alan yritysten kilpailutilanteen ja uuden yritystoiminnan
tarpeen paikkakunnalla. Starttirahaa koskevat säännökset ovat laissa julkisesta työvoimapalvelusta
ja asetuksessa julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista. (www.
mol.fi)
Eräillä paikkakunnilla starttirahahakemuksien käsittelijät tyrmäävät yritystä perustavat
hierojat välittömästi jo ammattinimikkeen kuullessaan. Esimerkiksi Lappeenrannan
työvoimatoimiston erikoistyövoimaneuvoja Hannu Suojanen esittää, että mitä
laajemmasta ja monipuolisemmasta toiminnasta on kyse, sitä helpompaa on arvioida
suunniteltu toiminta kokopäivätoimisesti kannattavaksi, ja kilpailun näkökulmasta
markkinoilla voidaan arvioida olevan tilaa. (Etelä-Saimaa 30.10.2011)
Tukea myöntävät haluavat siis nähdä, että liiketoimintasuunnitelmassa on mahdollisimman
monipuolisesti kaikkea sälää. He arvelevat, ettei pelkällä hieronnalla menesty.
Starttirahan saakin helpommin, jos liiketoimintasuunnitelma sisältää hieronnan lisäksi
vaikkapa kuumakivihierontaa, aromaterapiaa tai muuta eksoottista wellnesspalvelua.
Valviran ja aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä taas on valvoa, että niin sanottuja
vaihtoehtohoitoja ei terveydenhuollon ammattinimikkeen alla mainosteta eikä
tehdä.
Uraansa suunnitteleva vastavalmistunut hieroja on ymmällään. Ymmällään olisi
myös työvoimaneuvoja, jos vain ymmärtäisi olla.

Lappeenrannassa marraskuussa 2011

Martti Lahikainen