Oppimisesta ja osaamisesta ja vähän opintopäivistäkin
Yli 80 prosenttia suomalaisista nauttii uuden oppimisesta. Tämä selviää Sitran parin vuoden takaisesta kyselystä, jossa selvitettiin suomalaisten ajatuksia elinikäisestä oppimisesta. Yleisimmät oppimisen herättämät tunteet suomalaisissa ovat uteliaisuus, innostus ja toiveikkuus.
Sitran kyselyssä joka viides suomalainen sanoi, että opettelee uusia asioita vain, jos on pakko. Tämä viidesosa suomalaisista alkaa olla todella pulassa. Pikkaisen rasittava mantra jatkuvasta muutoksesta on totta. Muutos haastaa meitä kaikkia.
Muutos on iso mahdollisuus niin yritysten, työyhteisöjen kuin yhteiskunnankin tasolla ja niin myös Koulutetun Hierojan työn parissa. Vastaanotoilla työt tuskin vähenee, mutta muuttuu voimakkaasti vaativammiksi. Olennainen kysymys kuuluu, mitä uusien tehtävien ja työskentelytapojen omaksuminen vaatii? Halua ja kykyä oppia, tahtoa seurata kehitystä ja kehittää itseään jatkuvasti, olla vahvasti ammattilainen. Terveydenhuollon ammattihenkilö kaikkine vivahteineen.
Kokemus siitä, että hallitsee työnsä ja oppii uutta vahvistaa omaa työkykyä. Selkäkipuisen potilaan nouseminen plintiltä, kasvot hymyssä ja ihmetyksessä siitä kun voi seisoa suorana ilman kipua. Onhan se vaan hieno tilanne.
Vastaavasti osaamispuutteet syövät ihmisen työkykyä ja vaikuttavat kielteisesti omaan minäpystyvyyden kokemukseen. Työkyky on isossa roolissa myös siinä, miten uusia asioita opitaan. Ihminen, joka voi huonosti, ei opi asioita samalla tavalla kuin henkilö, jonka työkyky on vahvalla pohjalla. Noidankehä on valmis, kun huomaa ettei pysty auttamaan. Tämä heikentää entisestään uskoa omiin kykyihin ja syventää ongelmia.
Tulevaisuudessa iso kysymys kuuluukin, miten koulutusta ja ammattiin valmistumista kehitetään. Miten esim. Koulutettujen Hierojien liiton opintopäivät toteutetaan. Opintopäivillä on aina pyritty siihen , että tietoa, oikeaa tietoa olisi tarjolla ja että se työyhteisön tuki, joka puuttuu yksinyrittäjän kohdalla, olisi läsnä kollegoiden tapaamisissa ja keskusteluissa opintopäivien aikana. Tuota yhteisöllisyyttä ei voi liikaa korostaa.
Mutta vastuu oppimisesta kuuluu myös jokaiselle meistä. Jokaisen meistä kannattaa pysähtyä sen kysymyksen äärelle, miten oma ajattelu ja toimintatavat mahdollistavat uuden oppimista. Liiton opintopäivät tarjoavat sekä oppia että henkistä vertaistukea, sitä ajatushautomoa ja arjen askareiden ja tylsyyksien purkamista, sitä että vieressä olija tietää miten tämän työn erikoispiirteet voivat toisinaan haastaa tekijänsä. Tule kokeilemaan olisiko opintopäivät juuri sinulle se sykäys lisää oppimiseen vai huomaisitko, että kanssa tekijöiden tuki ja keskustelut vievät sinut uuden ja paremman toiminnan polulle.
Kukapa kokeilematta tietää?
Timo Ilmari Elon artikkelin innoittamana, ihan tajunnanvirrassa ajatellen