Koulutetun hierojan tutkintovaatimuksissa on lueteltu lakeja ja asetuksia, joiden tunteminen hierojan toimintaa koskevilta osiltaan edellytetään tutkinnon suorittajalta. Yritystoimintaa säätelevistä säädöksistä on runsaasti tarjolla helposti hankittavaa tietoa, mutta terveydenhuollon ammattilaisen on tiedettävä paljon muutakin. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään.

Seuraavassa on kerrottu terveydenhuollon lainsäädännön hierojalle tuomista lisävelvoitteista.

Laki jakaa terveydenhuollon ammattihenkilöt kolmeen kastiin, laillistetut, luvan saaneet ja nimikesuojatut. Koulutettu hieroja on valtioneuvoston asetuksella nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Nimikesuojatussa ammatissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito, mutta ammattinimikkeen ”koulutettu hieroja” käyttö on sallittu niille, jotka ovat suorittaneet koulutetun hierojan tutkinnon Suomessa.  Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto (Valvira) voi määrätyin edellytyksin hakemuksesta myöntää oikeuden käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä myös vastaavan tutkinnon ulkomailla suorittaneelle.

Hierojan ammattieettiset velvollisuudet

Ilmoitusvelvollisuus

Itsenäisenä palvelun tuottajana toimivan terveydenhuollon ammattihenkilön tarvitsee rekisteröityä soteri-rekisteriin ennen toimintansa aloittamista. Rekisteröinti tehdään sekä palveluntuottajasta että palvelupisteestä tai pisteistä. Toimintaa EI saa aloittaa ennen kuin rekisteröinti on hyväksytty ja siitä on annettu ilmoitus hakijalle. 

Toiminnan lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus soteri-rekisteriin 30 päivän kuluessa siitä, kun palvelujen antaminen lopetetaan.

Laki sosiaali-ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023) 5§ ja 21§

Aluehallintovirastojen sivuilta avi.fi löytyy paljon tietoa soteri-rekisteristä ja toiminnanaloittamisesta.

Velvollisuus tarkistaa omat tietonsa soteri-rekisterissä

Jokaisen itsenäisenä palveluntuottajana toimivan koulutetun hierojan on vuosittain tarkistettava tietonsa soteri-rekisterissä. Se pitää tehdä aina ennen 30.3 kuluvaa vuotta. Laki sosiaali-ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023) 17§

Menettelytavat

Terveydenhuollon ammattihenkilönä koulutetun hierojan ammattitoiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Laki vaatii, että koulutetun hierojan on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Laki ei ehdottomasti vaadi menettelytapojen tieteellistä todentamista, mutta käytännössä mikään menetelmä ei voi saada yleistä hyväksyntää eikä täyttää vaatimusta kokemusperäisyydestä ilman tutkimustiedon tukea. Laissa mainittu kokemusperäisyys ei tarkoita terapeutin omia kokemuksia, eikä laajasti markkinoitu tuote välttämättä ole yleisesti hyväksytty. Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontaviraston (Valvira) linjauksen mukaan esimerkiksi yleisesti käytössä oleva ”jäsenkorjaus” ei ole yleisesti hyväksytty menetelmä. Myös katteettomat markkinointiväitteet magneettikenttäterapian tehosta luunmurtumien hoidossa ovat antaneet aiheen huomautukseen.

Ammattitoiminnassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat.

Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Tiukasti tulkiten tämä tarkoittaa, että hierojalla on kesken unienkin lakisääteinen velvollisuus herätä harkitsemaan asiakkaan avuntarpeen kiireellisyyttä, jos on erehtynyt jättämään kännykkänsä yöksi auki.

Salassapitovelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen.

Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on eräissä tilanteissa oikeus tai jopa velvollisuus poiketa salassapitovelvollisuudesta.

-Velvollisuus ilmoittaa poliisille tai sille jota vaara uhkaa, törkeästä rikoksesta jos se on vielä estettävissä. Rikoslaki (39/1889) 15 luku 10 §

-Oikeus ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos on työssään saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 13 §

-Oikeus tehdä poliisille ampuma-aseilmoitus henkilöstä, jonka hän potilastietojen ja henkilön tapaamisen perusteella katsoo perustellusta syystä olevan terveydentilansa tai käyttäytymisensä perusteella sopimaton pitämään hallussaan ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia.

Ampuma-aselaki (1/1998) 114 §

-Velvollisuus tehdä viipymättä lastensuojeluilmoitus, jos on tehtävässään saanut tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

-Velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille, kun on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko tai henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.

Lastensuojelulaki (417/2007) 25 §

-Jos on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, on ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä kunnan sosiaalihuoltoon, jotta tuen tarve arvioitaisiin. Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, ammattihenkilöllä on velvollisuus tehdä ilmoitus salassapitosäännösten estämättä sosiaalihuollon tarpeesta kunnan sosiaaliviranomaisille viipymättä.

Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) 35 §

-Oikeus ilmoittaa holhousviranomaiselle edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä. Laki holhoustoimesta (442/1999) 91 §

Täydennyskoulutusvelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin.

Terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että ammattihenkilö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen.

Koulutettujen Hierojien Liitto järjestää vuosittain kahdet opintopäivät, joissa on luentoja kaikista hierojan työhön liittyvistä osa-alueista. Opintopäiviin osallistumalla voi koulutettu hieroja täyttää lakisääteisen velvoitteensa ammattitaitonsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Määräysten noudattaminen ja tietojen antaminen

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ammattitoiminnassaan noudattamaan, mitä Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto (Valvira) tai aluehallintovirasto säännösten tai määräysten nojalla määrää.

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen salassapitosäännösten estämättä antamaan Valviran tai aluehallintoviraston pyytämät, sille laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset ilmoitukset, selitykset ja selvitykset.

Vakuuttamisvelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ottamaan potilasvakuutuksen.

Vakuutusvalvontavirasto voi määrätä maksamaan laiminlyödyn vakuutusmaksun koko ajalta kymmenkertaisena

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) 21 § ja potilasvakuutuslaki (948/2019) 6 §

Ohjaus ja valvonta

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleinen ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ohjaa ja valvoo valtakunnallisesti terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Läänin alueella meitä ohjaa ja valvoo Aluehallintovirasto. Valvira ohjaa ja valvoo sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjauksessa ja valvonnassa.

Valvira käsittelee terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjaukseen ja valvontaan liittyvät asiat erityisesti silloin, kun kysymyksessä on

  • periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen asia,
  • epäily hoitovirheestä, joka on johtanut kuolemaan tai vaikeaan pysyvään vammautumiseen,
  • oikeuslääkärin tekemään kuolemansyyn selvittämiseen liittyvä asia,
  • asia, joka saattaa edellyttää turvaamis- tai kurinpitotoimenpiteitä,
  • asia, jota aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään.

Valvira tai aluehallintovirasto ei tutki yli viisi vuotta vanhaa asiaa, ellei kantelun tutkimiseen ole erityistä syytä.

Valvontalautakunta

Valvirassa on terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta, jossa käsitellään ja ratkaistaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista, menettämistä ja takaisinsaamista sekä kurinpitoa koskevat asiat.

Sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu Valviran esityksestä lautakunnan jäsenet ja varajäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Valvontalautakunnassa on puheenjohtaja, jonka on oltava Valviran virkamies ja neljä muuta jäsentä. Jäsenistä yhden on edustettava lääketieteellistä ja yhden oikeustieteellistä asiantuntemusta ja yhden sitä ammattialaa, jonka harjoittajaa koskevaa asiaa kulloinkin käsitellään.

Koulutettujen hierojien ammattialaa lautakunnassa edustaa tällä hetkellä Martti Lahikainen.

Asiat esittelee lautakunnassa ylijohtajan määräämä virkamies, joka määräytyy asiakohtaisesti.

Lautakunta kokoontuu noin 8 – 10 kertaa vuodessa ennalta sovitun aikataulun mukaisesti ja tarvittaessa muulloinkin.

Ammattitoiminnan asianmukaisuuden selvittäminen

Jos on perusteltua aihetta olettaa, että terveydenhuollon ammattihenkilö on sairauden, päihteiden väärinkäytön, heikentyneen toimintakyvyn tai muun vastaavan syyn takia kykenemätön toimimaan

ammatissaan, Valvira voi velvoittaa hänet lääkärintarkastukseen tai sairaalatutkimuksiin ammatillisen toimintakyvyn ja terveydentilan selvittämiseksi.

Jos on perusteltua aihetta olettaa, että terveydenhuollon ammattihenkilön

ammatinharjoittamistaidossa tai ammattitiedoissa on puutteita, Valvira voi velvoittaa hänet ammattitaitojen tai -tietojen tutkimiseksi työkokeiluun, työnäytteeseen tai kuulusteluun ammattitaidon selvittämiseksi. Ammattitaidon selvittämisestä syntyneet kustannukset korvataan valtion varoista.

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei suostu ammatillisen toimintakyvyn ja terveydentilan tai ammattitaidon selvittämiseen, Valvira kieltää nimikesuojattua ammattihenkilöä käyttämästä asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä.

Seuraamukset virheellisestä toiminnasta

Valvira voi antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita ammattitoimintaa varten tai kieltää käyttämästä valtioneuvoston asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä määräajaksi tai toistaiseksi, jos hieroja

  • laiminlyö lakiin terveydenhuollon ammattilaisista kirjattuja velvollisuuksiaan
  • suorittaa sellaisia tehtäviä, joihin hänen koulutustaan tai ammattitaitoaan on pidettävä riittämättömänä tai hänen toimintamahdollisuuksiaan rajoitettuina; tai
  • toimii muutoin virheellisesti tai moitittavasti.

Valvira ja aluehallintovirasto voivat lievemmissä tapauksissa antaa hierojalle huomautuksen tai kiinnittää hänen huomiotansa asianmukaiseen ammattitoimintaan. Tässä tarkoitettuun Valviran tai aluehallintoviraston antamaan huomautukseen ja huomion kiinnittämiseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Kuuleminen

Ennen käsiteltävän turvaamis- tai kurinpitotoimen lopullista ratkaisemista Valviran on varattava terveydenhuollon ammattihenkilölle tilaisuus antaa selitys asiassa, ja Valvira voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Potilasasiakirjoilla on kantelujen ratkaisussa keskeinen merkitys. Niistä pitäisi käydä ilmi sairauden kulku, potilaan käynnit eri hoitopaikoissa, hoidon tarpeen arviointi, hoidon suunnittelu ja sen perustelut, tutkimuksen ja hoidon toteuttaminen sekä potilaan tilan muutokset. Myös sen, mitä potilaalle on kerrottu hänen sairaudestaan ja mitä hänen kanssaan on sovittu hoidosta, pitäisi näkyä potilasasiakirjoista. Samoin niistä olisi käytävä ilmi keskustelut omaisten kanssa silloin, kun potilas ei itse kykene päättämään hoidostaan.

Salassapitovelvollisuuden rikkominen

Ammattihenkilo tuomitaan rikoslain mukaan salassapitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi, jos hän paljastaa salassa pidettävän seikan, josta hän on asemassaan, toimessaan tai tehtävää suorittaessaan saanut tiedon, taikka käyttää tällaista salaisuutta omaksi tai toisen hyödyksi.

Jos salassapitorikos, huomioon ottaen teon merkitys yksityisyyden tai luottamuksellisuuden suojan kannalta taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava salassapitorikkomuksesta sakkoon.

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) 17 §

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 13 §

Virkasalaisuuden rikkominen

Jos viranhaltija tahallaan palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä oikeudettomasti paljastaa sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka lain mukaan on salassa pidettävä, taikka käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi salassa pidettävää asiakirjaa tai tietoa, on tuomittava virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Viranhaltija voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Huolimattomuuttaan virkasalaisuuden rikkomiseen syyllistynyt voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Kirjallinen varoitus

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ammattitoiminnassaan on menetellyt vastoin lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka syyllistynyt tehtävässään muutoin virheellisyyteen tai laiminlyöntiin eikä virheellisyys tai laiminlyönti ole sen laatuista, että häntä olisi syytettävä tuomioistuimessa, Valvira voi antaa hänelle kirjallisen varoituksen.

Ammattitoiminnassa tehty rikos

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on tuomittu ammattitoiminnassa tekemästään rikoksesta vankeusrangaistukseen, voi Valvira kieltää määräajaksi häntä käyttämästä ammattinimikettä mikäli rikoksesta on havaittavissa, ettei hän ole sen luottamuksen arvoinen, jota hänen tulee nauttia. Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat voi kielto olla lopullinen.

Jo ennen tuomioistuimen päätöstäkin voi Valvira kieltää kieltää ammattinimikkeen käytön.

Kykenemättömyys toimia ammatissa

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on sairauden, päihteiden väärinkäytön, heikentyneen toimintakyvyn tai muun vastaavan syyn perusteella taikka muulla tavoin perustellusti todetun ammattitaidottomuuden vuoksi kykenemätön toimimaan terveydenhuollon ammattihenkilönä, Valvira voi antaa hänelle tarkempia määräyksiä ja ohjeita ammattitoimintaa varten tai kieltää käyttämästä ammattinimikettä määräajaksi tai toistaiseksi.

Väliaikaiset turvaamistoimenpiteet

Käsitellessään seuraamusasioita terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi tarvittaessa väliaikaisesti kieltää nimikesuojattua ammattihenkilöä käyttämästä asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä.

Valvira voi ryhtyessään turvaamistoimenpiteisiin määrätä ammattiaan itsenäisesti harjoittaneen terveydenhuollon ammattihenkilön erityisestä syystä luovuttamaan potilasasiakirjat sen paikkakunnan terveyskeskukseen erillisarkistona hoidettavaksi, jossa tämä harjoittaa ammattiaan.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriTerhikki

Valvira  pitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä lain mukaisten valvontatehtävien hoitamiseksi.

Rekisteriin merkitään:

  • Terveydenhuollon ammattihenkilön nimi, henkilötunnus, rekisteröintinumero, kotiosoite, ammatinharjoittamisoikeus ja sen rajoittaminen tai poistaminen, ammatinharjoittamislupa ja sen peruuttaminen samoin kuin oikeus käyttää terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä ja sen kieltäminen sekä tiedot ammatinharjoittamisoikeuden tai -luvan taikka nimikesuojauksen perusteena olevasta koulutuksesta.
  • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintoviraston ratkaisu, jossa terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitoiminnassa on todettu virheellisyyttä, laiminlyöntejä tai moitittavuutta sekä tiedot ammattitoiminnassa saadusta varoituksesta, sakko- ja vankeusrangaistuksesta, viraltapanosta tai virantoimituksesta pidättämisestä.

Tiedot poistetaan rekisteristä kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on saanut tiedon rekisteröidyn kuolemasta. Rangaistusta tai muuta valvontaratkaisua koskevat tiedot poistetaan, kun päätöksen tai muun ratkaisun antamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Rangaistusta koskeva tieto tulee poistaa myös, kun rangaistukseen tuomitsemisen syynä olleen teon rangaistavuus on poistettu.

Keskusrekisteriin merkitään lisäksi tarvittaessa tiedot terveydenhuollon ammattihenkilön varaamisesta valmiuslain mukaisiin tehtäviin.

Julkinen tietopalvelu

Lakia terveydenhuollon ammattihenkilöistä on muutettu niin, että Valvira on voinut rakentaa internetin välityksellä käytettävän hakupalvelun sen hallussa olevaan terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin, Terhikkiin. Tietopalvelun välityksellä rekisteristä saa tiedon terveydenhuollon ammattihenkilön nimestä, rekisterinumerosta, syntymävuodesta ja ammattipätevyydestä sekä siitä, onko hänen oikeuttaan harjoittaa ammattiaan rajoitettu, ja jos on niin miten. Tiedon saa yksittäisestä ammattihenkilöstä kirjoittamalla hänen nimensä tai rekisterinumeronsa tietopalvelun hakukenttään. Mitään osoite- tai työpaikkatietoja tietopalvelun kautta ei saa. Tiedot julkisesta tietopalvelusta poistetaan välittömästi, kun Valvira on saanut tiedon terveydenhuollon ammattihenkilön kuolemasta tai kun terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikkeen käyttö on kielletty.

Tietopalvelu löytyy osoitteesta https://julkiterhikki.valvira.fi/

Ammattihenkilöiden rekisteristä poistaminen omasta pyynnöstä

Valvira voi terveydenhuollon ammattihenkilön omasta pyynnöstä rajoittaa laillistetun ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeutta tai poistaa sen, ja peruuttaa luvan saaneen ammattihenkilön ammatinharjoittamisluvan. Laissa ei mainita lainkaan mahdollisuutta suojatun ammattinimikkeen käyttöoikeuden poistoon omasta pyynnöstä, mutta Valvira on tulkinnut, että tasavertaisen kohtelun nimissä sekin voidaan tehdä, mikäli hieroja perustellusta syystä haluaa tietonsa poistettavaksi ammattihenkilöiden rekisteristä.

Potilasasiakirjat

 

Tarkoitus

Potilasasiakirjat muodostavat henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitetun henki- lörekisterin, ja ne:

-palvelevat potilaan hoidon suunnittelua, toteutusta ja seurantaa, edistävät hoidon jatkuvuutta

-palvelevat potilaan tiedonsaantioikeutta ja oikeusturvaa

-palvelevat terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeusturvaa

-palvelevat terveydenhuollon palvelujen laadunvalvontaa

-palvelevat toiminnan suunnittelua ja arviointia sekä tutkimusta ja opetusta

Potilasasiakirjojen perusteella on voitava selvittää myös jälkikäteen hoidon ja toiminnan asianmukaisuutta esim. tehdyn kantelun perusteella.

Potilasasiakirjoihin kuuluvat potilaskertomus ja siihen liittyvät asiakirjat, kuten lähetteet, laboratorio-, röntgen- ja muut tutkimustallenteet, -asiakirjat ja -lausunnot, konsultaatiovastaukset, tutkimuksen tai hoidon perusteella annetut todistukset ja lausunnot sekä muut potilaan hoidon järjestämisen ja toteuttamisen yhteydessä syntyneet tai muualta saadut tiedot ja asiakirjat tai tekniset tallenteet.

Muita kuin potilasta itseään koskevia tietoja ja henkilötietolaissa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja saa merkitä vain, jos ne ovat potilaan hoidon kannalta välttämättömiä.

Näitä arkaluonteisia tietoja ovat mm:

-rotu, etninen alkuperä,

-yhteiskunnallinen, poliittinen, uskonnollinen vakaumus,

-ammattiliittoon kuuluminen,

-rikoksen tekeminen, rangaistus,

-seksuaalinen suuntautuminen,

-sosiaalihuollon tarve, palvelujen tai etuuksien saanti.

Potilasasiakirjoihin kuulumattomat henkilökohtaiset muistiinpanot on hävitettävä heti kun niihin sisältyvä oleellinen tieto on siirretty varsinaisiin potilasasiakirjoihin. Niistä ei tule muodostaa potilasasiakirjojen ”sivuarkistoa”.

Hierojan toimiessa palvelussuhteessa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikköön on potilasasiakirjojen rekisterinpitäjänä kyseinen terveydenhuollon toimintayksikkö.  Itsenäisenä ammatinharjoittajana esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon toimintayksikön tiloissa tai sen yhteydessä toimiessaan on rekisterinpitäjänä hieroja itse.

Potilasasiakirjojen sisältämiä tietoja voidaan antaa muualle potilaan tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella esim. kopioimalla asiakirjoja tai ottamalla tulosteita, jos tietojen luovutus on säädösten perusteella mahdollista.

Rekisterinpitäjän vastuu ja velvollisuudet

Rekisterinpitäjä (terveydenhuollon toimintayksikkö tai itsenäinen palveluntuottaja) vastaa potilasasiakirjajärjestelmän suunnittelusta, toteuttamisesta, säilyttämisestä sekä henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä velvoitteista. Rekisterinpitäjä ei voi delegoida vastuutaan muille, vaikka joitakin rekisterinpitoon liittyviä tehtäviä voikin sopimuksella antaa toisen hoidettavaksi.

Yksityiset terveydenhuollon palveluja tuottavat toimintayksiköt ja itsenäiset terveydenhuollon palveluntuottajat vastaavat rekisterinpitäjinä siitä, että potilasasiakirjat säilytetään huolella niille säädetyn säilytysajan. Potilaslain §12 mukaan tuo aika on ”hoidon järjestämisen ja toteuttamisen, hoitoon liittyvien mahdollisten korvausvaatimusten ja tieteellisen tutkimuksen edellyttämä aika”. Ennen 1.5.1999 laaditut asiakirjat on säilytettävä vanhan lain mukaan 20 vuotta, sitä uudempien asiakirjojen säilytysaika on 12 vuotta potilaan kuolemasta, tai jos siitä ei ole tietoa, 120 vuotta potilaan syntymästä tai 12 vuotta hoidon päättymisestä.

Itsenäiset palveluntuottajat ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat, jotka toimivat esim. lääkäriasemalta vuokraamissaan tiloissa, voivat antaa kirjallisen sopimuksen perusteella osan rekisterinpitäjän tehtävistään, esimerkiksi potilasasiakirjojen säilyttämisen ja arkistoinnin, lääkäriaseman hoidettavaksi. Tällainen sopimus ei kuitenkaan vaihda rekisterinpitäjää, eikä vähennä tai muuta itsenäisen ammatinharjoittajan vastuuta asiakirjojen käsittelystä. Potilasasiakirjoja ei voida siis tällöinkään antaa ilman potilaan suostumusta esimerkiksi lääkäriasemalla työskentelevän toisen terveydenhuollon ammatinharjoittajan käyttöön. Antaessaan potilasasiakirjojensa säilyttämisen ja arkistoinnin esim. lääkäriaseman hoidettavaksi, on ammatinharjoittajan informoitava siitä potilaitaan.

 

Rekisteriseloste

Rekisterinpitäjän tulee laatia jokaisesta eri henkilörekisteristä rekisteriseloste, josta ilmenee

  • rekisterinpitäjän ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja yhteystiedot,
  • henkilötietojen käsittelyn tarkoitus,
  • kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä ja näihin liittyvistä tiedoista tai tietoryhmistä,
  • mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan ja siirretäänkö tietoja Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle,
  • kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista.

Rekisterinpitäjän on pidettävä rekisteriseloste potilaiden saatavilla. (Lisätietoja tietosuojavaltuutetun toimiston kotisivuilta www.tietosuoja.fi)

Tietojen luovutus

Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Potilaslain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu samassa terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä tai sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Jos potilaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa kirjallisella suostumuksella. On huomioitava, että sivullisia ovat myös samassa terveydenhuoltoyksikössä kaikki muut kuin potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin henkilökohtaisesti osallistuvat. Hoitoon osallistuvatkin ovat oikeutettuja potilastietoihin vain siinä laajuudessa kuin työtehtävät edellyttävät.

Tietojen luovuttaja vastaa luovutuksen laillisuudesta ja riittävästä tietosuojasta.

Potilasasiakirjatiedot luovutetaan pääsääntöisesti kopioina tai lausuntoina. Potilasasiakirjoihin tehdään merkintä niihin sisältyvien tietojen luovuttamisesta (mitä tietoja, milloin, kenelle, kuka luovutti) ja luovutuksen peruste. Merkintä tehdään myös siitä, jos potilas on kieltänyt tietojensa luovuttamisen tai jos alaikäinen potilas, joka kykenee päättämään hoidostaan, on kieltänyt tietojen antamisen.

Oikeus saada ja tarkastaa itseään koskevat tiedot

Henkilötietolain mukaan potilaalla on oikeus joustavasti ja ilman tarpeetonta viivytystä saada tarkastaa, mitä tietoja hänestä on merkitty potilasasiakirjoihin. Tarkastusoikeudella tarkoitetaan henkilökohtaista potilasasiakirjatietojen oikeellisuuden tarkastamista, ja sen voi suorittaa vain potilas itse. Potilaalla on myös oikeus saada halutessaan kopiot potilasasiakirjoista.

Alaikäisen kohdalla tarkastusoikeutta voi käyttää hänen huoltajansa. Jos alaikäistä on päädytty hoitamaan potilaslain 7 §:n mukaisesti yhteisymmärryksessä hänen itsensä (ei huoltajien) kanssa, ja hän kieltää tietojensa antamisen huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle, ei heillä myöskään ole tarkastusoikeutta potilasasiakirjoihin.

Tarkastusoikeus voidaan henkilötietolain mukaan evätä vain, jos tiedon antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle taikka jonkun muun oikeuksille. Tarkastusoikeuden eväämisestä on annettava kirjallinen ratkaisu, jossa on mainittava syyt, joiden vuoksi tarkastusoikeus on evätty. Tarkastusoikeutta pyytänyt voi halutessaan saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

Potilasasiakirjamerkintöjen korjaaminen

Potilasasiakirjojen mahdolliset virheelliset tiedot on korjattava rekisterinpitäjän omasta aloitteesta tai potilaan perustellusta vaatimuksesta. Korjaukset tehdään siten, että sekä alkuperäinen että korjattu merkintä ovat myöhemmin luettavissa, samoin korjauksen tekijän nimi, korjauksen tekopäivä ja peruste. Mikäli potilaan vaatimaan korjaukseen ei ole perusteita, on asiasta annettava potilaalle kirjallinen ratkaisu, jossa on esitettävä syyt, joiden vuoksi vaadittua korjausta ei tehdä. Potilas voi halutessaan saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

 Potilasasiakirjojen säilyttäminen ammatinharjoittajan lopetettua toimintansa

Toiminnan lopettamisesta täytyy ilmoittaa aluehallintovirastoon. Jos palveluntuottaja toimii kahden tai useamman aluehallintoviraston alueella, sen täytyy ilmoittaa toiminnan lopettamisesta Valviraan.

Toiminnan loppumisen jälkeen on syytä tiedustella oman alueesi Kelasta potilasasiakirjojen säilytettäväksi ottamista. Potilasasiakirjoja ei voi toiminnan loppumisen jälkeen tai esim. yrityksen fuusioituessa myydä toiselle yritykselle tai ammatinharjoittajalle, eikä luovuttaa kenellekään ilman säädöksissä todettua perustetta. Tärkeintä on huolehtia siitä, etteivät potilasasiakirjat missään tilanteessa joudu sivullisten käsiin.

Potilas- ja asiakasasiakirjojen arkistointipalvelu

Jos yksityinen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottaja on lopettanut tai lopettaa toimintansa, sen täytyy toimittaa rekisterinpitoonsa kuuluneet potilas- ja asiakasasiakirjat Kelaan säilytettäväksi. Asiakirjojen arkistointi Kelaan on lakisääteistä 1.1.2024 alkaen.

Palveluntuottajan pitää olla vastuussa asiakirjojen säilytyksestä ja arkistoinnista, jotta se voi siirtää ne Kelaan.

Asiakirjojen arkistointi Kelassa on maksutonta. Palveluntuottaja vastaa kuitenkin mahdollisista kustannuksista, jotka aiheutuvat asiakirjojen siirrosta sekä niiden järjestämisestä ja tallentamisesta Kelan edellyttämään muotoon.

Kenelle arkistointipalvelu on tarkoitettu?

Arkistointipalvelu on tarkoitettu yksityisille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajille, jotka ovat lopettaneet tai lopettavat toimintansa.

Kela vastaanottaa myös työterveyshuollon potilas- ja asiakasasiakirjoja, jos työnantaja on järjestänyt itse työterveyshuollon palvelut ja lopettanut niiden tuottamisen tai vaihtanut työterveyshuollon palveluntuottajaa.

Lisäksi arkistointipalvelun käytön edellytyksenä on, että arkistointivelvollisuus ei kuulu

  • kunnalle tai kuntayhtymälle, esimerkiksi sopimuksen tai palvelusetelitoiminnan perusteella
  • yritykselle, esimerkiksi työsopimuksen tai yrityskaupan yhteydessä tehdyn sopimuksen perusteella.

Kela ottaa vastaan tietopyynnöt

Hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja Kela ovat toimintansa lopettaneiden palveluntuottajien aineistojen yhteisrekisterinpitäjiä 1.1.2024 alkaen. Kela toimii yhteyspisteenä, jonne asiakas voi tehdä asiakirjoja koskevan tietopyynnön.

Kela välittää tietopyynnön hyvinvointialueelle tai Helsingin kaupungille, jotka huolehtivat tietojen luovutuksesta asiakkaalle. Kelan tehtävänä on myös varmistaa asiakirjojen turvallinen säilytys ja hävittäminen, kun säilytysaika päättyy.

Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki vastaavat muista rekisterinpitäjän vastuista, kuten oikaisupyyntöjen käsittelystä ja tietojen korjaamisesta.

Mitkä asiakirjat täytyy toimittaa Kelaan?

Kelan arkistointipalveluun täytyy toimittaa sähköiset ja paperiset asiakirjat. Arkistointipalvelu ottaa vastaan aineistoa, jota ei ole aiemmin toimitettu säilytettäväksi hyvinvointialueelle tai Helsingin kaupungille tai jota ei ole viety Kanta-palvelujen Potilastiedon arkistoon. Lue lisää Potilastiedon arkistosta (kanta.fi).

Kelan arkistointipalveluun ei pidä toimittaa asiakirjoja,

  • jotka on jo toimitettu hyvinvointialueelle tai Helsingin kaupungille
  • jotka on viety Kanta-palvelujen Potilastiedon arkistoon
  • joiden arkistointivelvollisuus kuuluu kunnalle tai kuntayhtymälle.

Niitä ei myöskään tarvitse toimittaa, jos arkistointivelvollisuus kuuluu sopimuksen perusteella kunnalle, kuntayhtymälle tai yritykselle.

Mitä toiminnan lopettaminen tarkoittaa?

Toiminnan lopettaminen tarkoittaa sitä, että luvan tai ilmoituksen varainen palvelujen tuottaminen päättyy kokonaan. Palvelujen tuottaminen voi päättyä esimerkiksi yritystoiminnan lopettamisen, alan vaihtamisen tai eläköitymisen takia. Toimintaa ei siis katsota päättyneeksi, jos pelkästään yrityksen toimipiste tai jokin niistä suljetaan.

Toiminnan lopettamisesta täytyy ilmoittaa aluehallintovirastoon. Jos palveluntuottaja toimii kahden tai useamman aluehallintoviraston alueella, sen täytyy ilmoittaa toiminnan lopettamisesta Valviraan.

Lue lisää

Laskutus

Kaikissa laskuissa on oltava vähintään

-laskun antamispäivä,

-myyjän nimi ja Y-tunnus,

-myytyjen tavaroiden tai palvelujen määrä, luonne ja laajuus,

-verottomuuden peruste; koulutetulla hierojalla se on arvonlisäverolaki §34.

Näitä niin sanottuja kevennettyjä laskumerkintöjä voi ei-arvonlisäverovelvollinen hieroja käyttää vain yksityishenkilöille tapahtuvassa myyntitoiminnassa.

 

Yhteisölle tehtävällä laskulla tulee olla edellisten lisäksi

  • yhteen tai useampaan sarjaan perustuva juokseva tunniste, jolla lasku yksilöidään,
  • ostajan arvonlisäverotunniste,
  • myyjän ja ostajan nimi ja osoitetiedot,
  • tavaroiden toimituspäivä, palveluiden suorituspäivä,
  • ennakkomaksun maksupäivä (jos ennakkolaskutusta),
  • viittaus aikaisempaan laskuun jos laskulla muutetaan jo annettua laskua.

 

Jos hieroja on arvonlisäverovelvollinen, on laskuissa oltava kaikkien edellisten merkintöjen lisäksi myös

  • veron peruste kunkin verokannan osalta, hinta ilman veroa, alennukset ja hyvitykset, · verokanta,
  • suoritettavan veron määrä,

 

Ei-arvonlisäverovelvollisen myyjän on aina annettava lasku, kun hän luovuttaa kunnalle verottomia terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyviä palveluja ja tavaroita.

Myyjän on säilytettävä antamiensa, omaa liiketoimintaansa koskevien laskujen jäljennökset vähintään kuusi vuotta sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt ja johon tilikauteen liiketoimi sisältyy. Myös yksityishenkilölle annettu lasku on säilytettävä.

Laskujen säilytysvelvollisuus koskee laskujen lisäksi kaikkia tositteita. Velvollisuus ei koske pelkästään laskunantovelvollisuuden piiriin kuuluvia laskuja, vaan se koskee kaikkia elinkeinonharjoittajan antamia ja vastaanottamia laskuja.

Verovelvollisen on itse huolehdittava laskujen säilytyksestä riippumatta siitä, kuka laskut on laatinut.

Itsenäinen palvelun tuottaja ei tarvitse

Käyttöönottotarkastus

Palvelujen tuottajan terveydenhuollon palvelujen antamiseen käytettävät tilat ja laitteet koulutetun hierojan osalta ovat harkinnanvaraisessa tarkistuskategoriassa. Pääsääntöisesti tiloja ei tarkisteta.

Potilasasiavastaava

Vuoden 2024 alusta lukien potilasasiamiehen nimike muuttui potilasasiavastaavaksi.

Potilasasiavastaavat toimivat hyvinvointialueilla ja hoitavat myös yksityisen terveydenhuollon potilasasiavastaavan tehtäviä. Valtio järjestää potilasasiavastaavien toimintaa puolustusvoimissa, vankiloissa ja valtion mielisairaaloissa.

Potilasasiavastaavan tehtäviin kuuluu neuvoa, miten potilasvahinkoa koskeva korvausvaatimus voidaan panna vireille Potilasvakuutuskeskuksessa.

Potilasasiavastaavilla ei ole enää velvollisuutta avustaa potilasvahinkoilmoituksen tekemisessä.

Potilasasiavastaavat neuvovat myös, miten kantelu, oikaisuvaatimus, valitus, vahingonkorvausvaatimus, lääkevahinkoa koskeva korvausvaatimus tai muu potilaan terveydenhuollon oikeusturvaan liittyvä asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa. Tämän lisäksi potilasasiavastaavat neuvovat ja tarvittaessa avustavat terveydenhuoltoon tarkoitettujen muistutusten tekemisessä.

Arvonlisävero

Koulutetun hierojan työ on vapaata arvonlisäverosta silloin, kun hän toimii terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia noudattaen käyttäen yleisesti hyväksyttyjä kokemusperäisiä menetelmiä koulutuksensa mukaisesti.

Veroa ei myöskään suoriteta, kun hieroja luovuttaa hoidon yhteydessä hoitoon tavanomaisesti liittyviä palveluja ja tavaroita.

 

Lähteet

Koulutetun hierojan tutkintovaatimukset

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Laki yksityisestä terveydenhuollosta

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Henkilötietolaki

Potilasvakuutuslaki

Arvonlisäverolaki

Lyhennelmiä terveydenhuollon kantelupäätöksistä, TEO 2005 ja 2006

TEO:n apulaisjohtaja Tarja Holin potilasasiakirjoja koskevan luennon PowerPoint-esitys www.valvira.fi www.vero.fi www.avi.fi

Tässä vielä lyhyesti lakien ja asetusten sisältöä 19.3.2024 lisättynä

Itsenäisen palveluntuottajana toimivalla koulutetulla hierojalla on normaalien yrittäjän velvollisuuksien lisäksi lakisääteisiä velvollisuuksia terveydenhuollon ammattihenkilönä. Seuraavassa joitakin poimintoja voimassa olevasta lainsäädännöstä.

-Tehtävä aloittamis- ja lopettamisilmoitukset aluehallintovirastolle soteri-rekisteriin.

Laki sosiaali-ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023) 5§ ja 21

– Tarkistettava omat tietonsa Soteri-rekisteristä

Laki sosiaali-ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023) 17§

-Otettava potilasvakuutus.

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) 21 § ja potilasvakuutuslaki (948/2019) 6 §

-Laadittava ja säilytettävä potilasasiakirjat ja pidettävä salassa niihin sisältyvät tiedot. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 4 luku

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (94/2022)

-Ammattitoiminnassa on sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja.

-Täydennyskoulutusvelvollisuus.

-Velvollisuus antaa aina kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua.

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) 15 §

-Salassapitovelvollisuus

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) 17 §

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 13 §

 

-Oikeus ilmoittaa toteamastaan tai epäilemästään rokotteen tai rokotuksen haittavaikutuksesta

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle. Tartuntatautilaki (1227/2016) 52 §