HAKUTULOKSET

Hallituksen toimintaa ohjaavat arvot

Eettisyys

  • työskentelymme lähtökohtana on Koulutettujen Hierojien Liiton säännöt, lainsäädäntö, yleisesti eettisesti kestävät toimintatavat ja ihmisoikeus
  • sitoudumme työskentelyssämme kestävään arvopohjaan
  • hyväksymme ihmisten erilaisuuden ja olemme tasapuolisia

Vuorovaikutus

  • arvostamme muiden työtä ja mielipiteitä
  • arvioimme tietoisesti omaa toimintaamme
  • kehitämme yhteistyötaitojamme
  • sitoudumme tekemiimme lupauksiin

Tavoitteellisuus

  • kannamme vastuun omasta työstämme
  • kehitämme ongelmaratkaisutaitoja
  • teemme työmme tehokkaasti
  • kehitämme työtämme ja itseämme
  • työskentelemme yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi

Jäsenistön etu

  • päämäärämme on jäsenistön hyvä ja hyöty
  • yhteinen tavoitteemme on koulutetun hierojan aseman vahvistuminen yhteiskunnassa
  • seuraamme aikaamme ja ennakoimme muutoksia
  • havaitsemme jäsenistön tarpeet, kysymme, kuuntelemme ja ehdotamme

Kiinnostavuus

  • ennakoimme toimialamme kehitystä
  • tähtäämme toimintamme myös tulevaisuuteen
  • tiedotamme jäsenistölle toiminnastamme
  • ylläpidämme ja kehitämme työskentelymme laatua.

 

 

Hannele Siltanen

Klassista hierontaa omassa toimipisteessä sekä kotikäynteinä. Kotikäynnit suunnattu palvelemaan etupäässä ikäihmisten ja omaishoitajien tarpeita, myös hoiva- ja asiointipalvelua näille kohderyhmille.

Hieroja-lehti

Hieroja-lehti ilmestyy neljästi vuodessa.  Se tarjoaa tietoa alan uusimmasta tietämyksestä sekä kertoo ja vaihtaa ajatuksia hierojan ammatista eri näkökohdista.

Lehti on ikkuna samanhenkisten ihmisten arkeen ja ajatusmaailmaan. KHL:n jäsenille lehti on maksuton.

Hieroja-lehden tarkoituksena on toimia hierojien ammatillisena tiedonvälityskanavana koko maassa.

Lehden tehtävänä on olla lukijoilleen hyödyllinen, ajankohtainen ja aikaansa seuraava tiedonvälittäjä. Tässä tehtävässä se huomioi erityisesti Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n jäsenten tarpeet. Lehti noudattaa eettisesti korkeatasoista julkaisuperiaatetta.

Hierojalehden mainos- ja ilmoitustilamyynnin yhteystiedot löytyvät  MEDIATIEDOISTA

Lue Hieroja -digilehtiä.

Hieroja-lehden toimitus:

Päätoimittaja
Marko Leppänen
Opiskelijankatu 37 C 14
33720 Tampere
puh. 050 463 5571

Toimitussihteeri
Iina Kuusisto-Leppänen
Opiskelijankatu 37 C 14
33720 Tampere
puh. 0440 927 772

 

Hierojaa koskeva lainsäädäntö

 

Martti Lahikainen

 

HIEROJAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

 

Koulutetun hierojan tutkintovaatimuksissa on lueteltu lakeja ja asetuksia, joiden tunteminen hierojan toimintaa koskevilta osiltaan edellytetään tutkinnon suorittajalta. Yritystoimintaa säätelevistä säädöksistä on runsaasti tarjolla helposti hankittavaa tietoa, mutta terveydenhuollon ammattilaisen on tiedettävä paljon muutakin. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään.

Seuraavassa on kerrottu terveydenhuollon lainsäädännön hierojalle tuomista lisävelvoitteista.

Laki jakaa terveydenhuollon ammattihenkilöt kolmeen kastiin, laillistetut, luvan saaneet ja nimikesuojatut. Koulutettu hieroja on valtioneuvoston asetuksella nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Nimikesuojatussa ammatissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito, mutta ammattinimikkeen ”koulutettu hieroja” käyttö on sallittu niille, jotka ovat suorittaneet koulutetun hierojan tutkinnon Suomessa.  Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto (Valvira) voi määrätyin edellytyksin hakemuksesta myöntää oikeuden käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä myös vastaavan tutkinnon ulkomailla suorittaneelle.

Hierojan ammattieettiset velvollisuudet

Menettelytavat

Terveydenhuollon ammattihenkilönä koulutetun hierojan ammattitoiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Laki vaatii, että koulutetun hierojan on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Laki ei ehdottomasti vaadi menettelytapojen tieteellistä todentamista, mutta käytännössä mikään menetelmä ei voi saada yleistä hyväksyntää eikä täyttää vaatimusta kokemusperäisyydestä ilman tutkimustiedon tukea. Laissa mainittu kokemusperäisyys ei tarkoita terapeutin omia kokemuksia, eikä laajasti markkinoitu tuote välttämättä ole yleisesti hyväksytty. Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontaviraston (Valvira) linjauksen mukaan esimerkiksi yleisesti käytössä oleva ”jäsenkorjaus” ei ole yleisesti hyväksytty menetelmä. Myös katteettomat markkinointiväitteet magneettikenttäterapian tehosta luunmurtumien hoidossa ovat antaneet aiheen huomautukseen.

Ammattitoiminnassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat.

Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Tiukasti tulkiten tämä tarkoittaa, että hierojalla on kesken unienkin lakisääteinen velvollisuus herätä harkitsemaan asiakkaan avuntarpeen kiireellisyyttä, jos on erehtynyt jättämään kännykkänsä yöksi auki.

 

Salassapitovelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen.

 

Täydennyskoulutusvelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin.

Terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että ammattihenkilö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen.

Koulutettujen Hierojien Liitto järjestää vuosittain kahdet opintopäivät, joissa on luentoja kaikista hierojan työhön liittyvistä osa-alueista. Opintopäiviin osallistumalla voi koulutettu hieroja täyttää lakisääteisen velvoitteensa ammattitaitonsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Määräysten noudattaminen ja tietojen antaminen

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ammattitoiminnassaan noudattamaan, mitä Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto (Valvira) tai aluehallintovirasto säännösten tai määräysten nojalla määrää.

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen salassapitosäännösten estämättä antamaan Valviran tai aluehallintoviraston pyytämät, sille laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset ilmoitukset, selitykset ja selvitykset.

 

Ilmoitusvelvollisuus

Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan terveydenhuollon ammattihenkilön ei tarvitse hakea erillistä lupaa aluehallintovirastolta, mutta hänen tulee ennen ammatinharjoittamisen aloittamista tehdä aluehallintovirastolle kirjallinen ilmoitus itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta.

Toiminnan aloittamisesta on siis ilmoitettava aluehallintoviraston ylläpitämään terveydenhuollon ammatinharjoittajien rekisteriin. Se on eri asia kuin Valviran (entinen Teo) ylläpitämä ammattihenkilöiden keskusrekisteri, johon on yleensä oppilaitosten toimesta ilmoitettu kaikki tutkinnon suorittaneet.

Jos ammatinharjoittamisen aloittamisilmoitus on aikanaan tullut laiminlyötyä, voi seuraamuksena olla arvonlisäverojen takautuva perintä. Jokaisen koulutetun hierojan kannattaa tarkistaa, onko oma ilmoitus tullut tehdyksi – ja onko se aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastolle kirjautunut. (Aiemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ylläpitämä ammatinharjoittajien rekisteri on siirtynyt aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastojen hoidettavaksi.) Aluehallintovirastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.avi.fi.

Aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastolle tehtävässä toiminnan aloittamisilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:

1) nimi, henkilötunnus, puhelinnumero ja muut yhteystiedot, koulutus ja nimi tai toiminimi, jolla toimintaa harjoitetaan;

2) annettavat terveyden- ja sairaanhoidon palvelut sekä paikka, jossa palveluja annetaan;

3) tieto rekisteröitymisestä ennakkoperintälaissa tarkoitettuun ennakkoperintärekisteriin;

4) potilasasiakirjojen säilyttämispaikka;

5) toiminnan aloittamispäivä.

Toiminnan lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus aluehallintovirastolle 30 päivän kuluessa siitä, kun palvelujen antaminen lopetetaan.

 

Toimintakertomus

Jokaisen itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan hierojan on annettava vuosittain toimintakertomus aluehallintovirastoon. Toimintakertomuksessa on ilmoitettava terveyden- ja sairaanhoidon palveluja koskevat toimintatiedot (asiakkaiden määrä ja asiakaskäyntien määrä) sekä henkilökunnan, toimitilojen ja toiminnan muutokset. Tätä varten lomakkeita on saatavilla sähköisinä osoitteesta www.lomake.fi, aluehallintovirastojen kotisivuilla www.avi.fi, tai paperilomakkeina aluehallintovirastojen sosiaali- ja terveysosastoilta.

Aluehallintovirastoihin on tullut kovin vähän toimintakertomuksia; oletko Sinä muistanut?

Vakuuttamisvelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ottamaan potilasvakuutuksen. Vakuutusvalvontavirasto voi määrätä maksamaan laiminlyödyn vakuutusmaksun koko ajalta kymmenkertaisena.

 

Ohjaus ja valvonta

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleinen ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira (aiemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) ohjaa ja valvoo valtakunnallisesti terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Läänin alueella meitä ohjaa ja valvoo Aluehallintovirasto. Valvira ohjaa ja valvoo sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjauksessa ja valvonnassa.

Valvira käsittelee terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjaukseen ja valvontaan liittyvät asiat erityisesti silloin, kun kysymyksessä on

1) periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen asia,

2) epäily hoitovirheestä, joka on johtanut kuolemaan tai vaikeaan pysyvään vammautumiseen,

3) oikeuslääkärin tekemään kuolemansyyn selvittämiseen liittyvä asia,

4) asia, joka saattaa edellyttää turvaamis- tai kurinpitotoimenpiteitä,

5) asia, jota aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään.

Valvira tai aluehallintovirasto ei tutki yli viisi vuotta vanhaa asiaa, ellei kantelun tutkimiseen ole erityistä syytä.

 

Valvontalautakunta

Valvirassa on terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta, jossa käsitellään ja ratkaistaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista, menettämistä ja takaisinsaamista sekä kurinpitoa koskevat asiat.

Sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu Valviran esityksestä lautakunnan jäsenet ja varajäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Valvontalautakunnassa on puheenjohtaja, jonka on oltava Valviran virkamies ja neljä muuta jäsentä. Jäsenistä yhden on edustettava lääketieteellistä ja yhden oikeustieteellistä asiantuntemusta ja yhden sitä ammattialaa, jonka harjoittajaa koskevaa asiaa kulloinkin käsitellään.

Koulutettujen hierojien ammattialaa lautakunnassa edustaa tällä hetkellä Martti Lahikainen.

Asiat esittelee lautakunnassa ylijohtajan määräämä virkamies, joka määräytyy asiakohtaisesti.

Lautakunta kokoontuu noin 8 – 10 kertaa vuodessa ennalta sovitun aikataulun mukaisesti ja tarvittaessa muulloinkin.

Ammattitoiminnan asianmukaisuuden selvittäminen

Jos on perusteltua aihetta olettaa, että terveydenhuollon ammattihenkilö on sairauden, päihteiden väärinkäytön, heikentyneen toimintakyvyn tai muun vastaavan syyn takia kykenemätön toimimaan ammatissaan, Valvira voi velvoittaa hänet lääkärintarkastukseen tai sairaalatutkimuksiin ammatillisen toimintakyvyn ja terveydentilan selvittämiseksi.

Jos on perusteltua aihetta olettaa, että terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamistaidossa tai ammattitiedoissa on puutteita, Valvira voi velvoittaa hänet ammattitaitojen tai -tietojen tutkimiseksi työkokeiluun, työnäytteeseen tai kuulusteluun ammattitaidon selvittämiseksi. Ammattitaidon selvittämisestä syntyneet kustannukset korvataan valtion varoista.

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei suostu ammatillisen toimintakyvyn ja terveydentilan tai ammattitaidon selvittämiseen, Valvira kieltää nimikesuojattua ammattihenkilöä käyttämästä asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä.

 

Seuraamukset virheellisestä toiminnasta

Valvira voi antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita ammattitoimintaa varten tai kieltää käyttämästä valtioneuvoston asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä määräajaksi tai toistaiseksi, jos hieroja

1) laiminlyö lakiin terveydenhuollon ammattilaisista kirjattuja velvollisuuksiaan

2) suorittaa sellaisia tehtäviä, joihin hänen koulutustaan tai ammattitaitoaan on pidettävä riittämättömänä tai hänen toimintamahdollisuuksiaan rajoitettuina; tai

3) toimii muutoin virheellisesti tai moitittavasti.

Valvira ja aluehallintovirasto voivat lievemmissä tapauksissa antaa hierojalle huomautuksen tai kiinnittää hänen huomiotansa asianmukaiseen ammattitoimintaan. Tässä tarkoitettuun Valviran tai aluehallintoviraston antamaan huomautukseen ja huomion kiinnittämiseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

 

Kuuleminen

Ennen käsiteltävän turvaamis- tai kurinpitotoimen lopullista ratkaisemista Valviran on varattava terveydenhuollon ammattihenkilölle tilaisuus antaa selitys asiassa, ja Valvira voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Potilasasiakirjoilla on kantelujen ratkaisussa keskeinen merkitys. Niistä pitäisi käydä ilmi sairauden kulku, potilaan käynnit eri hoitopaikoissa, hoidon tarpeen arviointi, hoidon suunnittelu ja sen perustelut, tutkimuksen ja hoidon toteuttaminen sekä potilaan tilan muutokset. Myös sen, mitä potilaalle on kerrottu hänen sairaudestaan ja mitä hänen kanssaan on sovittu hoidosta, pitäisi näkyä potilasasiakirjoista. Samoin niistä olisi käytävä ilmi keskustelut omaisten kanssa silloin, kun potilas ei itse kykene päättämään hoidostaan.

Salassapitovelvollisuuden rikkominen

Ammattihenkilo tuomitaan rikoslain mukaan salassapitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi, jos hän paljastaa salassa pidettävän seikan, josta hän on asemassaan, toimessaan tai tehtävää suorittaessaan saanut tiedon, taikka käyttää tällaista salaisuutta omaksi tai toisen hyödyksi.

Jos salassapitorikos, huomioon ottaen teon merkitys yksityisyyden tai luottamuksellisuuden suojan kannalta taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava salassapitorikkomuksesta sakkoon.

 

Virkasalaisuuden rikkominen

Jos viranhaltija tahallaan palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä oikeudettomasti paljastaa sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka lain mukaan on salassa pidettävä, taikka käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi salassapidettävää asiakirjaa tai tietoa, on tuomittava virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Viranhaltija voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Huolimattomuuttaan virkasalaisuuden rikkomiseen syyllistynyt voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

 

Kirjallinen varoitus

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ammattitoiminnassaan on menetellyt vastoin lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka syyllistynyt tehtävässään muutoin virheellisyyteen tai laiminlyöntiin eikä virheellisyys tai laiminlyönti ole sen laatuista, että häntä olisi syytettävä tuomioistuimessa, Valvira voi antaa hänelle kirjallisen varoituksen.

 

Ammattitoiminnassa tehty rikos

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on tuomittu ammattitoiminnassa tekemästään rikoksesta vankeusrangaistukseen, voi Valvira kieltää määräajaksi häntä käyttämästä ammattinimikettä mikäli rikoksesta on havaittavissa, ettei hän ole sen luottamuksen arvoinen, jota hänen tulee nauttia. Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat voi kielto olla lopullinen.

Jo ennen tuomioistuimen päätöstäkin voi Valvira kieltää kieltää ammattinimikkeen käytön.

Kykenemättömyys toimia ammatissa

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on sairauden, päihteiden väärinkäytön, heikentyneen toimintakyvyn tai muun vastaavan syyn perusteella taikka muulla tavoin perustellusti todetun ammattitaidottomuuden vuoksi kykenemätön toimimaan terveydenhuollon ammattihenkilönä, Valvira voi antaa hänelle tarkempia määräyksiä ja ohjeita ammattitoimintaa varten tai kieltää käyttämästä ammattinimikettä määräajaksi tai toistaiseksi.

.

Väliaikaiset turvaamistoimenpiteet

Käsitellessään seuraamusasioita terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi tarvittaessa väliaikaisesti kieltää nimikesuojattua ammattihenkilöä käyttämästä asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä.

Valvira voi ryhtyessään turvaamistoimenpiteisiin määrätä ammattiaan itsenäisesti harjoittaneen terveydenhuollon ammattihenkilön erityisestä syystä luovuttamaan potilasasiakirjat sen paikkakunnan terveyskeskukseen erillisarkistona hoidettavaksi, jossa tämä harjoittaa ammattiaan.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri Terhikki

Valvira (aiemmin TEO) pitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä lain mukaisten valvontatehtävien hoitamiseksi.

Rekisteriin merkitään:

1) Terveydenhuollon ammattihenkilön nimi, henkilötunnus, rekisteröintinumero, kotiosoite, ammatinharjoittamisoikeus ja sen rajoittaminen tai poistaminen, ammatinharjoittamislupa ja sen peruuttaminen samoin kuin oikeus käyttää terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä ja sen kieltäminen sekä tiedot ammatinharjoittamisoikeuden tai -luvan taikka nimikesuojauksen perusteena olevasta koulutuksesta.

2) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintoviraston ratkaisu, jossa terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitoiminnassa on todettu virheellisyyttä, laiminlyöntejä tai moitittavuutta sekä tiedot ammattitoiminnassa saadusta varoituksesta, sakko- ja vankeusrangaistuksesta, viraltapanosta tai virantoimituksesta pidättämisestä.

Tiedot poistetaan rekisteristä kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on saanut tiedon rekisteröidyn kuolemasta. Rangaistusta tai muuta valvontaratkaisua koskevat tiedot poistetaan, kun päätöksen tai muun ratkaisun antamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Rangaistusta koskeva tieto tulee poistaa myös, kun rangaistukseen tuomitsemisen syynä olleen teon rangaistavuus on poistettu.

Keskusrekisteriin merkitään lisäksi tarvittaessa tiedot terveydenhuollon ammattihenkilön varaamisesta valmiuslain mukaisiin tehtäviin.

 

Julkinen tietopalvelu

Lakia terveydenhuollon ammattihenkilöistä on muutettu niin, että Valvira on voinut rakentaa internetin välityksellä käytettävän hakupalvelun sen hallussa olevaan terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin, Terhikkiin. Tietopalvelun välityksellä rekisteristä saa tiedon terveydenhuollon ammattihenkilön nimestä, rekisterinumerosta, syntymävuodesta ja ammattipätevyydestä sekä siitä, onko hänen oikeuttaan harjoittaa ammattiaan rajoitettu, ja jos on niin miten. Tiedon saa yksittäisestä ammattihenkilöstä kirjoittamalla hänen nimensä tai rekisterinumeronsa tietopalvelun hakukenttään. Mitään osoite- tai työpaikkatietoja tietopalvelun kautta ei saa. Tiedot julkisesta tietopalvelusta poistetaan välittömästi, kun Valvira on saanut tiedon terveydenhuollon ammattihenkilön kuolemasta tai kun terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikkeen käyttö on kielletty.

Tietopalvelu löytyy osoitteesta https://julkiterhikki.valvira.fi/

 

 

Ammattihenkilöiden rekisteristä poistaminen omasta pyynnöstä

Valvira voi terveydenhuollon ammattihenkilön omasta pyynnöstä rajoittaa laillistetun ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeutta tai poistaa sen, ja peruuttaa luvan saaneen ammattihenkilön ammatinharjoittamisluvan. Laissa ei mainita lainkaan mahdollisuutta suojatun ammattinimikkeen käyttöoikeuden poistoon omasta pyynnöstä, mutta Valvira on tulkinnut, että tasavertaisen kohtelun nimissä sekin voidaan tehdä, mikäli hieroja perustellusta syystä haluaa tietonsa poistettavaksi ammattihenkilöiden rekisteristä.

Potilasasiakirjat

 

Tarkoitus

Potilasasiakirjat muodostavat henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitetun henki-

lörekisterin, ja ne

-palvelevat potilaan hoidon suunnittelua, toteutusta ja seurantaa, edistävät hoidon jatkuvuutta

-palvelevat potilaan tiedonsaantioikeutta ja oikeusturvaa

-palvelevat terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeusturvaa

-palvelevat terveydenhuollon palvelujen laadunvalvontaa

-palvelevat toiminnan suunnittelua ja arviointia sekä tutkimusta ja opetusta

Potilasasiakirjojen perusteella on voitava selvittää myös jälkikäteen hoidon ja toiminnan asianmukaisuutta esim. tehdyn kantelun perusteella.

Potilasasiakirjoihin kuuluvat potilaskertomus ja siihen liittyvät asiakirjat, kuten lähetteet, laboratorio-, röntgen- ja muut tutkimustallenteet, -asiakirjat ja -lausunnot, konsultaatiovastaukset, tutkimuksen tai hoidon perusteella annetut todistukset ja lausunnot sekä muut potilaan hoidon järjestämisen ja toteuttamisen yhteydessä syntyneet tai muualta saadut tiedot ja asiakirjat tai tekniset tallenteet.

Muita kuin potilasta itseään koskevia tietoja ja henkilötietolaissa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja saa merkitä vain, jos ne ovat potilaan hoidon kannalta välttämättömiä.

Näitä arkaluonteisia tietoja ovat mm:

-rotu, etninen alkuperä,

-yhteiskunnallinen, poliittinen, uskonnollinen vakaumus,

-ammattiliittoon kuuluminen,

-rikoksen tekeminen, rangaistus,

-seksuaalinen suuntautuminen,

-sosiaalihuollon tarve, palvelujen tai etuuksien saanti.

Potilasasiakirjoihin kuulumattomat henkilökohtaiset muistiinpanot on hävitettävä heti kun niihin sisältyvä oleellinen tieto on siirretty varsinaisiin potilasasiakirjoihin. Niistä ei tule muodostaa potilasasiakirjojen ”sivuarkistoa”.

Hierojan toimiessa palvelussuhteessa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikköön on potilasasiakirjojen rekisterinpitäjänä kyseinen terveydenhuollon toimintayksikkö.  Itsenäisenä ammatinharjoittajana esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon toimintayksikön tiloissa tai sen yhteydessä toimiessaan on rekisterinpitäjänä hieroja itse.

Potilasasiakirjojen sisältämiä tietoja voidaan antaa muualle potilaan tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella esim. kopioimalla asiakirjoja tai ottamalla tulosteita, jos tietojen luovutus on säädösten perusteella mahdollista.

Rekisterinpitäjän vastuu ja velvollisuudet

Rekisterinpitäjä (terveydenhuollon toimintayksikkö tai itsenäinen ammatinharjoittaja) vastaa potilasasiakirjajärjestelmän suunnittelusta, toteuttamisesta, säilyttämisestä sekä henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä velvoitteista. Rekisterinpitäjä ei voi delegoida vastuutaan muille, vaikka joitakin rekisterinpitoon liittyviä tehtäviä voikin sopimuksella antaa toisen hoidettavaksi.

Yksityiset terveydenhuollon palveluja tuottavat toimintayksiköt ja itsenäiset terveydenhuollon ammatinharjoittajat vastaavat rekisterinpitäjinä siitä, että potilasasiakirjat säilytetään huolella niille säädetyn säilytysajan. Potilaslain §12 mukaan tuo aika on ”hoidon järjestämisen ja toteuttamisen, hoitoon liittyvien mahdollisten korvausvaatimusten ja tieteellisen tutkimuksen edellyttämä aika”. Ennen 1.5.1999 laaditut asiakirjat on säilytettävä vanhan lain mukaan 20 vuotta, sitä uudempien asiakirjojen säilytysaika on 12 vuotta potilaan kuolemasta, tai jos siitä ei ole tietoa, 120 vuotta potilaan syntymästä tai 12 vuotta hoidon päättymisestä.

Itsenäiset ammatinharjoittajat ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat, jotka toimivat esim. lääkäriasemalta vuokraamissaan tiloissa, voivat antaa kirjallisen sopimuksen perusteella osan rekisterinpitäjän tehtävistään, esimerkiksi potilasasiakirjojen säilyttämisen ja arkistoinnin, lääkäriaseman hoidettavaksi. Tällainen sopimus ei kuitenkaan vaihda rekisterinpitäjää, eikä vähennä tai muuta itsenäisen ammatinharjoittajan vastuuta asiakirjojen käsittelystä. Potilasasiakirjoja ei voida siis tällöinkään antaa ilman potilaan suostumusta esimerkiksi lääkäriasemalla työskentelevän toisen terveydenhuollon ammatinharjoittajan käyttöön. Antaessaan potilasasiakirjojensa säilyttämisen ja arkistoinnin esim. lääkäriaseman hoidettavaksi, on ammatinharjoittajan informoitava siitä potilaitaan.

 

Rekisteriseloste

Rekisterinpitäjän tulee laatia jokaisesta eri henkilörekisteristä rekisteriseloste, josta ilmenee

1) rekisterinpitäjän ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja yhteystiedot,

2) henkilötietojen käsittelyn tarkoitus,

3) kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä ja näihin liittyvistä tiedoista tai tietoryhmistä,

4) mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan ja siirretäänkö tietoja Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle,

5) kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista.

Rekisterinpitäjän on pidettävä rekisteriseloste potilaiden saatavilla. (Lisätietoja tietosuojavaltuutetun toimiston kotisivuilta www.tietosuoja.fi)

Tietojen luovutus

Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassapidettäviä. Potilaslain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu samassa terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä tai sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Jos potilaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa kirjallisella suostumuksella. On huomioitava, että sivullisia ovat myös samassa terveydenhuoltoyksikössä kaikki muut kuin potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin henkilökohtaisesti osallistuvat. Hoitoon osallistuvatkin ovat oikeutettuja potilastietoihin vain siinä laajuudessa kuin työtehtävät edellyttävät.

Tietojen luovuttaja vastaa luovutuksen laillisuudesta ja riittävästä tietosuojasta. Potilasasiakirjatiedot luovutetaan pääsääntöisesti kopioina tai lausuntoina. Potilasasiakirjoihin tehdään merkintä niihin sisältyvien tietojen luovuttamisesta (mitä tietoja, milloin, kenelle, kuka luovutti) ja luovutuksen peruste. Merkintä tehdään myös siitä, jos potilas on kieltänyt tietojensa luovuttamisen tai jos alaikäinen potilas, joka kykenee päättämään hoidostaan, on kieltänyt tietojen antamisen.

Oikeus saada ja tarkastaa itseään koskevat tiedot

Henkilötietolain mukaan potilaalla on oikeus joustavasti ja ilman tarpeetonta viivytystä saada tarkastaa, mitä tietoja hänestä on merkitty potilasasiakirjoihin. Tarkastusoikeudella tarkoitetaan henkilökohtaista potilasasiakirjatietojen oikeellisuuden tarkastamista, ja sen voi suorittaa vain potilas itse. Potilaalla on myös oikeus saada halutessaan kopiot potilasasiakirjoista.

Alaikäisen kohdalla tarkastusoikeutta voi käyttää hänen huoltajansa. Jos alaikäistä on päädytty hoitamaan potilaslain 7 §:n mukaisesti yhteisymmärryksessä hänen itsensä (ei huoltajien) kanssa, ja hän kieltää tietojensa antamisen huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle, ei heillä myöskään ole tarkastusoikeutta potilasasiakirjoihin.

Tarkastusoikeus voidaan henkilötietolain mukaan evätä vain, jos tiedon antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle taikka jonkun muun oikeuksille. Tarkastusoikeuden eväämisestä on annettava kirjallinen ratkaisu, jossa on mainittava syyt, joiden vuoksi tarkastusoikeus on evätty. Tarkastusoikeutta pyytänyt voi halutessaan saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

Potilasasiakirjamerkintöjen korjaaminen

Potilasasiakirjojen mahdolliset virheelliset tiedot on korjattava rekisterinpitäjän omasta aloitteesta tai potilaan perustellusta vaatimuksesta. Korjaukset tehdään siten, että sekä alkuperäinen että korjattu merkintä ovat myöhemmin luettavissa, samoin korjauksen tekijän nimi, korjauksen tekopäivä ja peruste. Mikäli potilaan vaatimaan korjaukseen ei ole perusteita, on asiasta annettava potilaalle kirjallinen ratkaisu, jossa on esitettävä syyt, joiden vuoksi vaadittua korjausta ei tehdä. Potilas voi halutessaan saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

 

Potilasasiakirjojen säilyttäminen ammatinharjoittajan lopetettua toimintansa

Potilasasiakirjojen käsittelystä ja säilytyksestä yksityisen terveydenhuollon rekisterinpitäjän toiminnan loppumisen jälkeen ei ole vielä säädetty. Asiaa koskevat säädökset on tarkoitus kirjata yksityisestä terveydenhuollosta annettuun lakiin sen muutosten yhteydessä. Muutokset ovat tällä hetkellä valmisteltavana sosiaali- ja terveysministeriössä.

Toiminnan loppumisen jälkeen on syytä tiedustella alueen terveyskeskukselta potilasasiakirjojen säilytettäväksi ottamista. Tarvittaessa voi asiasta neuvotella myös aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosaston kanssa. Potilasasiakirjoja ei voi toiminnan loppumisen jälkeen tai esim. yrityksen fuusioituessa myydä toiselle yritykselle tai ammatinharjoittajalle, eikä luovuttaa kenellekään ilman säädöksissä todettua perustetta. Tärkeintä on huolehtia siitä, etteivät potilasasiakirjat missään tilanteessa joudu sivullisten käsiin.

 

 

Laskutus

Kaikissa laskuissa on oltava vähintään

-laskun antamispäivä,

-myyjän nimi ja Y-tunnus,

-myytyjen tavaroiden tai palvelujen määrä, luonne ja laajuus,

-verottomuuden peruste; koulutetulla hierojalla se on arvonlisäverolaki §34.

Näitä niinsanottuja kevennettyjä laskumerkintöjä voi ei-arvonlisäverovelvollinen hieroja käyttää vain yksityishenkilöille tapahtuvassa myyntitoiminnassa.

 

Yhteisölle tehtävällä laskulla tulee olla edellisten lisäksi

· yhteen tai useampaan sarjaan perustuva juokseva tunniste, jolla lasku yksilöidään,

· ostajan arvonlisäverotunniste,

· myyjän ja ostajan nimi ja osoitetiedot,

· tavaroiden toimituspäivä, palveluiden suorituspäivä,

· ennakkomaksun maksupäivä (jos ennakkolaskutusta),

· viittaus aikaisempaan laskuun jos laskulla muutetaan jo annettua laskua.

 

Jos hieroja on arvonlisäverovelvollinen on laskuissa oltava kaikkien edellisten merkintöjen lisäksi myös

· veron peruste kunkin verokannan osalta, hinta ilman veroa, alennukset ja hyvitykset,

· verokanta,

· suoritettavan veron määrä,

 

Ei-arvonlisäverovelvollisen myyjän on aina annettava lasku, kun hän luovuttaa kunnalle verottomia terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyviä palveluja ja tavaroita.

Myyjän on säilytettävä antamiensa, omaa liiketoimintaansa koskevien laskujen jäljennökset vähintään kuusi vuotta sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt ja johon tilikauteen liiketoimi sisältyy. Myös yksityishenkilölle annettu lasku on säilytettävä.

Laskujen säilytysvelvollisuus koskee laskujen lisäksi kaikkia tositteita. Velvollisuus ei koske pelkästään laskunantovelvollisuuden piiriin kuuluvia laskuja, vaan se koskee kaikkia elinkeinonharjoittajan antamia ja vastaanottamia laskuja.

Verovelvollisen on itse huolehdittava laskujen säilytyksestä riippumatta siitä, kuka laskut on laatinut.

 

 

Itsenäinen ammatinharjoittaja ei tarvitse

Käyttöönottotarkastus

Palvelujen tuottajan on esitettävä terveydenhuollon palvelujen antamiseen käytettävät tilat ja laitteet
toimintakunnossa terveyslautakunnan tarkastettavaksi ennen niiden käyttöönottoa.
Palvelujen tuottajalla tarkoitetaan yksittäistä henkilöä taikka yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä
tai muuta yhteisöä taikka säätiötä, joka ylläpitää terveydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä.
Palvelujen tuottajana ei pidetä itsenäistä ammatinharjoittajaa tai työnantajaa, joka järjestää itse
työterveyshuoltopalvelut.Itsenäisenä ammatinharjoittajana aloittavan hierojan ei siis lain mukaan
tarvitse kutsua terveystarkastajaa.

 

Potilasasiamies

Terveydenhuollon toimintayksikölle on nimettävä potilasasiamies. Kahdella tai useammalla toimintayksiköllä voi myös olla yhteinen potilasasiamies.

Potilasasiamiehen tehtävänä on

1) neuvoa potilaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa,

2) avustaa potilasta potilaslain §10 tarkoitetuissa asioissa (muistutus, kantelu, vahingonkorvauksen hakeminen, rikosilmoitus),

3) tiedottaa potilaan oikeuksista,

4) toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Säädös potilasasiamiehestä koskee vain terveydenhuollon toimintayksiköitä; itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivalla hierojalla ei siis voi olla lain tarkoittamaa potilasasiamiestä.

Arvonlisävero

Koulutetun hierojan työ on vapaata arvonlisäverosta silloin, kun hän toimii terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia noudattaen käyttäen yleisesti hyväksyttyjä kokemusperäisiä menetelmiä koulutuksensa mukaisesti.

Veroa ei myöskään suoriteta, kun hieroja luovuttaa hoidon yhteydessä hoitoon tavanomaisesti liittyviä palveluja ja tavaroita.

 

Lähteet

Koulutetun hierojan tutkintovaatimukset 2005

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Laki yksityisestä terveydenhuollosta

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Henkilötietolaki

Potilasvakuutuslaki

Arvonlisäverolaki

Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastojen ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen

yksityisen terveydenhuollon valvonnan ja ohjauksen yhteistyöryhmän YTEVA:n muistio 12.6.2007

Lyhennelmiä terveydenhuollon kantelupäätöksistä, TEO 2005 ja 2006

TEO:n apulaisjohtaja Tarja Holin potilasasiakirjoja koskevan luennon PowerPoint-esitys

www.valvira.fi

www.vero.fi

www.avi.fi

 

Martti Lahikainen

 

 

HIEROJAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

 

Martti Lahikainen

 

HIEROJAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

 

Koulutetun hierojan tutkintovaatimuksissa on lueteltu lakeja ja asetuksia, joiden tunteminen hierojan toimintaa koskevilta osiltaan edellytetään tutkinnon suorittajalta. Yritystoimintaa säätelevistä säädöksistä on runsaasti tarjolla helposti hankittavaa tietoa, mutta terveydenhuollon ammattilaisen on tiedettävä paljon muutakin. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään.

Seuraavassa on kerrottu terveydenhuollon lainsäädännön hierojalle tuomista lisävelvoitteista.

Laki jakaa terveydenhuollon ammattihenkilöt kolmeen kastiin, laillistetut, luvan saaneet ja nimikesuojatut. Koulutettu hieroja on valtioneuvoston asetuksella nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Nimikesuojatussa ammatissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito, mutta ammattinimikkeen ”koulutettu hieroja” käyttö on sallittu niille, jotka ovat suorittaneet koulutetun hierojan tutkinnon Suomessa.  Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto (Valvira) voi määrätyin edellytyksin hakemuksesta myöntää oikeuden käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä myös vastaavan tutkinnon ulkomailla suorittaneelle.

Hierojan ammattieettiset velvollisuudet

Menettelytavat

Terveydenhuollon ammattihenkilönä koulutetun hierojan ammattitoiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Laki vaatii, että koulutetun hierojan on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Laki ei ehdottomasti vaadi menettelytapojen tieteellistä todentamista, mutta käytännössä mikään menetelmä ei voi saada yleistä hyväksyntää eikä täyttää vaatimusta kokemusperäisyydestä ilman tutkimustiedon tukea. Laissa mainittu kokemusperäisyys ei tarkoita terapeutin omia kokemuksia, eikä laajasti markkinoitu tuote välttämättä ole yleisesti hyväksytty. Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontaviraston (Valvira) linjauksen mukaan esimerkiksi yleisesti käytössä oleva ”jäsenkorjaus” ei ole yleisesti hyväksytty menetelmä. Myös katteettomat markkinointiväitteet magneettikenttäterapian tehosta luunmurtumien hoidossa ovat antaneet aiheen huomautukseen.

Ammattitoiminnassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat.

Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Tiukasti tulkiten tämä tarkoittaa, että hierojalla on kesken unienkin lakisääteinen velvollisuus herätä harkitsemaan asiakkaan avuntarpeen kiireellisyyttä, jos on erehtynyt jättämään kännykkänsä yöksi auki.

 

Salassapitovelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen.

 

Täydennyskoulutusvelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin.

Terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että ammattihenkilö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen.

Koulutettujen Hierojien Liitto järjestää vuosittain kahdet opintopäivät, joissa on luentoja kaikista hierojan työhön liittyvistä osa-alueista. Opintopäiviin osallistumalla voi koulutettu hieroja täyttää lakisääteisen velvoitteensa ammattitaitonsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Määräysten noudattaminen ja tietojen antaminen

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ammattitoiminnassaan noudattamaan, mitä Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto (Valvira) tai aluehallintovirasto säännösten tai määräysten nojalla määrää.

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen salassapitosäännösten estämättä antamaan Valviran tai aluehallintoviraston pyytämät, sille laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset ilmoitukset, selitykset ja selvitykset.

 

Ilmoitusvelvollisuus

Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan terveydenhuollon ammattihenkilön ei tarvitse hakea erillistä lupaa aluehallintovirastolta, mutta hänen tulee ennen ammatinharjoittamisen aloittamista tehdä aluehallintovirastolle kirjallinen ilmoitus itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta.

Toiminnan aloittamisesta on siis ilmoitettava aluehallintoviraston ylläpitämään terveydenhuollon ammatinharjoittajien rekisteriin. Se on eri asia kuin Valviran (entinen Teo) ylläpitämä ammattihenkilöiden keskusrekisteri, johon on yleensä oppilaitosten toimesta ilmoitettu kaikki tutkinnon suorittaneet.

Jos ammatinharjoittamisen aloittamisilmoitus on aikanaan tullut laiminlyötyä, voi seuraamuksena olla arvonlisäverojen takautuva perintä. Jokaisen koulutetun hierojan kannattaa tarkistaa, onko oma ilmoitus tullut tehdyksi – ja onko se aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastolle kirjautunut. (Aiemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ylläpitämä ammatinharjoittajien rekisteri on siirtynyt aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastojen hoidettavaksi.) Aluehallintovirastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.avi.fi.

Aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastolle tehtävässä toiminnan aloittamisilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:

1) nimi, henkilötunnus, puhelinnumero ja muut yhteystiedot, koulutus ja nimi tai toiminimi, jolla toimintaa harjoitetaan;

2) annettavat terveyden- ja sairaanhoidon palvelut sekä paikka, jossa palveluja annetaan;

3) tieto rekisteröitymisestä ennakkoperintälaissa tarkoitettuun ennakkoperintärekisteriin;

4) potilasasiakirjojen säilyttämispaikka;

5) toiminnan aloittamispäivä.

Toiminnan lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus aluehallintovirastolle 30 päivän kuluessa siitä, kun palvelujen antaminen lopetetaan.

 

Toimintakertomus

Jokaisen itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan hierojan on annettava vuosittain toimintakertomus aluehallintovirastoon. Toimintakertomuksessa on ilmoitettava terveyden- ja sairaanhoidon palveluja koskevat toimintatiedot (asiakkaiden määrä ja asiakaskäyntien määrä) sekä henkilökunnan, toimitilojen ja toiminnan muutokset. Tätä varten lomakkeita on saatavilla sähköisinä osoitteesta www.lomake.fi, aluehallintovirastojen kotisivuilla www.avi.fi, tai paperilomakkeina aluehallintovirastojen sosiaali- ja terveysosastoilta.

Aluehallintovirastoihin on tullut kovin vähän toimintakertomuksia; oletko Sinä muistanut?

Vakuuttamisvelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ottamaan potilasvakuutuksen. Vakuutusvalvontavirasto voi määrätä maksamaan laiminlyödyn vakuutusmaksun koko ajalta kymmenkertaisena.

 

Ohjaus ja valvonta

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleinen ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira (aiemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) ohjaa ja valvoo valtakunnallisesti terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Läänin alueella meitä ohjaa ja valvoo Aluehallintovirasto. Valvira ohjaa ja valvoo sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjauksessa ja valvonnassa.

Valvira käsittelee terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjaukseen ja valvontaan liittyvät asiat erityisesti silloin, kun kysymyksessä on

1) periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen asia,

2) epäily hoitovirheestä, joka on johtanut kuolemaan tai vaikeaan pysyvään vammautumiseen,

3) oikeuslääkärin tekemään kuolemansyyn selvittämiseen liittyvä asia,

4) asia, joka saattaa edellyttää turvaamis- tai kurinpitotoimenpiteitä,

5) asia, jota aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään.

Valvira tai aluehallintovirasto ei tutki yli viisi vuotta vanhaa asiaa, ellei kantelun tutkimiseen ole erityistä syytä.

 

Valvontalautakunta

Valvirassa on terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta, jossa käsitellään ja ratkaistaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista, menettämistä ja takaisinsaamista sekä kurinpitoa koskevat asiat.

Sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu Valviran esityksestä lautakunnan jäsenet ja varajäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Valvontalautakunnassa on puheenjohtaja, jonka on oltava Valviran virkamies ja neljä muuta jäsentä. Jäsenistä yhden on edustettava lääketieteellistä ja yhden oikeustieteellistä asiantuntemusta ja yhden sitä ammattialaa, jonka harjoittajaa koskevaa asiaa kulloinkin käsitellään.

Koulutettujen hierojien ammattialaa lautakunnassa edustaa tällä hetkellä Martti Lahikainen.

Asiat esittelee lautakunnassa ylijohtajan määräämä virkamies, joka määräytyy asiakohtaisesti.

Lautakunta kokoontuu noin 8 – 10 kertaa vuodessa ennalta sovitun aikataulun mukaisesti ja tarvittaessa muulloinkin.

Ammattitoiminnan asianmukaisuuden selvittäminen

Jos on perusteltua aihetta olettaa, että terveydenhuollon ammattihenkilö on sairauden, päihteiden väärinkäytön, heikentyneen toimintakyvyn tai muun vastaavan syyn takia kykenemätön toimimaan ammatissaan, Valvira voi velvoittaa hänet lääkärintarkastukseen tai sairaalatutkimuksiin ammatillisen toimintakyvyn ja terveydentilan selvittämiseksi.

Jos on perusteltua aihetta olettaa, että terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamistaidossa tai ammattitiedoissa on puutteita, Valvira voi velvoittaa hänet ammattitaitojen tai -tietojen tutkimiseksi työkokeiluun, työnäytteeseen tai kuulusteluun ammattitaidon selvittämiseksi. Ammattitaidon selvittämisestä syntyneet kustannukset korvataan valtion varoista.

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei suostu ammatillisen toimintakyvyn ja terveydentilan tai ammattitaidon selvittämiseen, Valvira kieltää nimikesuojattua ammattihenkilöä käyttämästä asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä.

 

Seuraamukset virheellisestä toiminnasta

Valvira voi antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita ammattitoimintaa varten tai kieltää käyttämästä valtioneuvoston asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä määräajaksi tai toistaiseksi, jos hieroja

1) laiminlyö lakiin terveydenhuollon ammattilaisista kirjattuja velvollisuuksiaan

2) suorittaa sellaisia tehtäviä, joihin hänen koulutustaan tai ammattitaitoaan on pidettävä riittämättömänä tai hänen toimintamahdollisuuksiaan rajoitettuina; tai

3) toimii muutoin virheellisesti tai moitittavasti.

Valvira ja aluehallintovirasto voivat lievemmissä tapauksissa antaa hierojalle huomautuksen tai kiinnittää hänen huomiotansa asianmukaiseen ammattitoimintaan. Tässä tarkoitettuun Valviran tai aluehallintoviraston antamaan huomautukseen ja huomion kiinnittämiseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

 

Kuuleminen

Ennen käsiteltävän turvaamis- tai kurinpitotoimen lopullista ratkaisemista Valviran on varattava terveydenhuollon ammattihenkilölle tilaisuus antaa selitys asiassa, ja Valvira voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Potilasasiakirjoilla on kantelujen ratkaisussa keskeinen merkitys. Niistä pitäisi käydä ilmi sairauden kulku, potilaan käynnit eri hoitopaikoissa, hoidon tarpeen arviointi, hoidon suunnittelu ja sen perustelut, tutkimuksen ja hoidon toteuttaminen sekä potilaan tilan muutokset. Myös sen, mitä potilaalle on kerrottu hänen sairaudestaan ja mitä hänen kanssaan on sovittu hoidosta, pitäisi näkyä potilasasiakirjoista. Samoin niistä olisi käytävä ilmi keskustelut omaisten kanssa silloin, kun potilas ei itse kykene päättämään hoidostaan.

Salassapitovelvollisuuden rikkominen

Ammattihenkilo tuomitaan rikoslain mukaan salassapitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi, jos hän paljastaa salassa pidettävän seikan, josta hän on asemassaan, toimessaan tai tehtävää suorittaessaan saanut tiedon, taikka käyttää tällaista salaisuutta omaksi tai toisen hyödyksi.

Jos salassapitorikos, huomioon ottaen teon merkitys yksityisyyden tai luottamuksellisuuden suojan kannalta taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava salassapitorikkomuksesta sakkoon.

 

Virkasalaisuuden rikkominen

Jos viranhaltija tahallaan palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä oikeudettomasti paljastaa sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka lain mukaan on salassa pidettävä, taikka käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi salassapidettävää asiakirjaa tai tietoa, on tuomittava virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Viranhaltija voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Huolimattomuuttaan virkasalaisuuden rikkomiseen syyllistynyt voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

 

Kirjallinen varoitus

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ammattitoiminnassaan on menetellyt vastoin lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka syyllistynyt tehtävässään muutoin virheellisyyteen tai laiminlyöntiin eikä virheellisyys tai laiminlyönti ole sen laatuista, että häntä olisi syytettävä tuomioistuimessa, Valvira voi antaa hänelle kirjallisen varoituksen.

 

Ammattitoiminnassa tehty rikos

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on tuomittu ammattitoiminnassa tekemästään rikoksesta vankeusrangaistukseen, voi Valvira kieltää määräajaksi häntä käyttämästä ammattinimikettä mikäli rikoksesta on havaittavissa, ettei hän ole sen luottamuksen arvoinen, jota hänen tulee nauttia. Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat voi kielto olla lopullinen.

Jo ennen tuomioistuimen päätöstäkin voi Valvira kieltää kieltää ammattinimikkeen käytön.

Kykenemättömyys toimia ammatissa

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on sairauden, päihteiden väärinkäytön, heikentyneen toimintakyvyn tai muun vastaavan syyn perusteella taikka muulla tavoin perustellusti todetun ammattitaidottomuuden vuoksi kykenemätön toimimaan terveydenhuollon ammattihenkilönä, Valvira voi antaa hänelle tarkempia määräyksiä ja ohjeita ammattitoimintaa varten tai kieltää käyttämästä ammattinimikettä määräajaksi tai toistaiseksi.

.

Väliaikaiset turvaamistoimenpiteet

Käsitellessään seuraamusasioita terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi tarvittaessa väliaikaisesti kieltää nimikesuojattua ammattihenkilöä käyttämästä asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä.

Valvira voi ryhtyessään turvaamistoimenpiteisiin määrätä ammattiaan itsenäisesti harjoittaneen terveydenhuollon ammattihenkilön erityisestä syystä luovuttamaan potilasasiakirjat sen paikkakunnan terveyskeskukseen erillisarkistona hoidettavaksi, jossa tämä harjoittaa ammattiaan.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri Terhikki

Valvira (aiemmin TEO) pitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä lain mukaisten valvontatehtävien hoitamiseksi.

Rekisteriin merkitään:

1) Terveydenhuollon ammattihenkilön nimi, henkilötunnus, rekisteröintinumero, kotiosoite, ammatinharjoittamisoikeus ja sen rajoittaminen tai poistaminen, ammatinharjoittamislupa ja sen peruuttaminen samoin kuin oikeus käyttää terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä ja sen kieltäminen sekä tiedot ammatinharjoittamisoikeuden tai -luvan taikka nimikesuojauksen perusteena olevasta koulutuksesta.

2) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintoviraston ratkaisu, jossa terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitoiminnassa on todettu virheellisyyttä, laiminlyöntejä tai moitittavuutta sekä tiedot ammattitoiminnassa saadusta varoituksesta, sakko- ja vankeusrangaistuksesta, viraltapanosta tai virantoimituksesta pidättämisestä.

Tiedot poistetaan rekisteristä kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on saanut tiedon rekisteröidyn kuolemasta. Rangaistusta tai muuta valvontaratkaisua koskevat tiedot poistetaan, kun päätöksen tai muun ratkaisun antamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Rangaistusta koskeva tieto tulee poistaa myös, kun rangaistukseen tuomitsemisen syynä olleen teon rangaistavuus on poistettu.

Keskusrekisteriin merkitään lisäksi tarvittaessa tiedot terveydenhuollon ammattihenkilön varaamisesta valmiuslain mukaisiin tehtäviin.

 

Julkinen tietopalvelu

Lakia terveydenhuollon ammattihenkilöistä on muutettu niin, että Valvira on voinut rakentaa internetin välityksellä käytettävän hakupalvelun sen hallussa olevaan terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin, Terhikkiin. Tietopalvelun välityksellä rekisteristä saa tiedon terveydenhuollon ammattihenkilön nimestä, rekisterinumerosta, syntymävuodesta ja ammattipätevyydestä sekä siitä, onko hänen oikeuttaan harjoittaa ammattiaan rajoitettu, ja jos on niin miten. Tiedon saa yksittäisestä ammattihenkilöstä kirjoittamalla hänen nimensä tai rekisterinumeronsa tietopalvelun hakukenttään. Mitään osoite- tai työpaikkatietoja tietopalvelun kautta ei saa. Tiedot julkisesta tietopalvelusta poistetaan välittömästi, kun Valvira on saanut tiedon terveydenhuollon ammattihenkilön kuolemasta tai kun terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikkeen käyttö on kielletty.

Tietopalvelu löytyy osoitteesta https://julkiterhikki.valvira.fi/

 

 

Ammattihenkilöiden rekisteristä poistaminen omasta pyynnöstä

Valvira voi terveydenhuollon ammattihenkilön omasta pyynnöstä rajoittaa laillistetun ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeutta tai poistaa sen, ja peruuttaa luvan saaneen ammattihenkilön ammatinharjoittamisluvan. Laissa ei mainita lainkaan mahdollisuutta suojatun ammattinimikkeen käyttöoikeuden poistoon omasta pyynnöstä, mutta Valvira on tulkinnut, että tasavertaisen kohtelun nimissä sekin voidaan tehdä, mikäli hieroja perustellusta syystä haluaa tietonsa poistettavaksi ammattihenkilöiden rekisteristä.

Potilasasiakirjat

 

Tarkoitus

Potilasasiakirjat muodostavat henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitetun henki-

lörekisterin, ja ne

-palvelevat potilaan hoidon suunnittelua, toteutusta ja seurantaa, edistävät hoidon jatkuvuutta

-palvelevat potilaan tiedonsaantioikeutta ja oikeusturvaa

-palvelevat terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeusturvaa

-palvelevat terveydenhuollon palvelujen laadunvalvontaa

-palvelevat toiminnan suunnittelua ja arviointia sekä tutkimusta ja opetusta

Potilasasiakirjojen perusteella on voitava selvittää myös jälkikäteen hoidon ja toiminnan asianmukaisuutta esim. tehdyn kantelun perusteella.

Potilasasiakirjoihin kuuluvat potilaskertomus ja siihen liittyvät asiakirjat, kuten lähetteet, laboratorio-, röntgen- ja muut tutkimustallenteet, -asiakirjat ja -lausunnot, konsultaatiovastaukset, tutkimuksen tai hoidon perusteella annetut todistukset ja lausunnot sekä muut potilaan hoidon järjestämisen ja toteuttamisen yhteydessä syntyneet tai muualta saadut tiedot ja asiakirjat tai tekniset tallenteet.

Muita kuin potilasta itseään koskevia tietoja ja henkilötietolaissa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja saa merkitä vain, jos ne ovat potilaan hoidon kannalta välttämättömiä.

Näitä arkaluonteisia tietoja ovat mm:

-rotu, etninen alkuperä,

-yhteiskunnallinen, poliittinen, uskonnollinen vakaumus,

-ammattiliittoon kuuluminen,

-rikoksen tekeminen, rangaistus,

-seksuaalinen suuntautuminen,

-sosiaalihuollon tarve, palvelujen tai etuuksien saanti.

Potilasasiakirjoihin kuulumattomat henkilökohtaiset muistiinpanot on hävitettävä heti kun niihin sisältyvä oleellinen tieto on siirretty varsinaisiin potilasasiakirjoihin. Niistä ei tule muodostaa potilasasiakirjojen ”sivuarkistoa”.

Hierojan toimiessa palvelussuhteessa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikköön on potilasasiakirjojen rekisterinpitäjänä kyseinen terveydenhuollon toimintayksikkö.  Itsenäisenä ammatinharjoittajana esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon toimintayksikön tiloissa tai sen yhteydessä toimiessaan on rekisterinpitäjänä hieroja itse.

Potilasasiakirjojen sisältämiä tietoja voidaan antaa muualle potilaan tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella esim. kopioimalla asiakirjoja tai ottamalla tulosteita, jos tietojen luovutus on säädösten perusteella mahdollista.

Rekisterinpitäjän vastuu ja velvollisuudet

Rekisterinpitäjä (terveydenhuollon toimintayksikkö tai itsenäinen ammatinharjoittaja) vastaa potilasasiakirjajärjestelmän suunnittelusta, toteuttamisesta, säilyttämisestä sekä henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä velvoitteista. Rekisterinpitäjä ei voi delegoida vastuutaan muille, vaikka joitakin rekisterinpitoon liittyviä tehtäviä voikin sopimuksella antaa toisen hoidettavaksi.

Yksityiset terveydenhuollon palveluja tuottavat toimintayksiköt ja itsenäiset terveydenhuollon ammatinharjoittajat vastaavat rekisterinpitäjinä siitä, että potilasasiakirjat säilytetään huolella niille säädetyn säilytysajan. Potilaslain §12 mukaan tuo aika on ”hoidon järjestämisen ja toteuttamisen, hoitoon liittyvien mahdollisten korvausvaatimusten ja tieteellisen tutkimuksen edellyttämä aika”. Ennen 1.5.1999 laaditut asiakirjat on säilytettävä vanhan lain mukaan 20 vuotta, sitä uudempien asiakirjojen säilytysaika on 12 vuotta potilaan kuolemasta, tai jos siitä ei ole tietoa, 120 vuotta potilaan syntymästä tai 12 vuotta hoidon päättymisestä.

Itsenäiset ammatinharjoittajat ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat, jotka toimivat esim. lääkäriasemalta vuokraamissaan tiloissa, voivat antaa kirjallisen sopimuksen perusteella osan rekisterinpitäjän tehtävistään, esimerkiksi potilasasiakirjojen säilyttämisen ja arkistoinnin, lääkäriaseman hoidettavaksi. Tällainen sopimus ei kuitenkaan vaihda rekisterinpitäjää, eikä vähennä tai muuta itsenäisen ammatinharjoittajan vastuuta asiakirjojen käsittelystä. Potilasasiakirjoja ei voida siis tällöinkään antaa ilman potilaan suostumusta esimerkiksi lääkäriasemalla työskentelevän toisen terveydenhuollon ammatinharjoittajan käyttöön. Antaessaan potilasasiakirjojensa säilyttämisen ja arkistoinnin esim. lääkäriaseman hoidettavaksi, on ammatinharjoittajan informoitava siitä potilaitaan.

 

Rekisteriseloste

Rekisterinpitäjän tulee laatia jokaisesta eri henkilörekisteristä rekisteriseloste, josta ilmenee

1) rekisterinpitäjän ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja yhteystiedot,

2) henkilötietojen käsittelyn tarkoitus,

3) kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä ja näihin liittyvistä tiedoista tai tietoryhmistä,

4) mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan ja siirretäänkö tietoja Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle,

5) kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista.

Rekisterinpitäjän on pidettävä rekisteriseloste potilaiden saatavilla. (Lisätietoja tietosuojavaltuutetun toimiston kotisivuilta www.tietosuoja.fi)

Tietojen luovutus

Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassapidettäviä. Potilaslain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu samassa terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä tai sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Jos potilaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa kirjallisella suostumuksella. On huomioitava, että sivullisia ovat myös samassa terveydenhuoltoyksikössä kaikki muut kuin potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin henkilökohtaisesti osallistuvat. Hoitoon osallistuvatkin ovat oikeutettuja potilastietoihin vain siinä laajuudessa kuin työtehtävät edellyttävät.

Tietojen luovuttaja vastaa luovutuksen laillisuudesta ja riittävästä tietosuojasta. Potilasasiakirjatiedot luovutetaan pääsääntöisesti kopioina tai lausuntoina. Potilasasiakirjoihin tehdään merkintä niihin sisältyvien tietojen luovuttamisesta (mitä tietoja, milloin, kenelle, kuka luovutti) ja luovutuksen peruste. Merkintä tehdään myös siitä, jos potilas on kieltänyt tietojensa luovuttamisen tai jos alaikäinen potilas, joka kykenee päättämään hoidostaan, on kieltänyt tietojen antamisen.

Oikeus saada ja tarkastaa itseään koskevat tiedot

Henkilötietolain mukaan potilaalla on oikeus joustavasti ja ilman tarpeetonta viivytystä saada tarkastaa, mitä tietoja hänestä on merkitty potilasasiakirjoihin. Tarkastusoikeudella tarkoitetaan henkilökohtaista potilasasiakirjatietojen oikeellisuuden tarkastamista, ja sen voi suorittaa vain potilas itse. Potilaalla on myös oikeus saada halutessaan kopiot potilasasiakirjoista.

Alaikäisen kohdalla tarkastusoikeutta voi käyttää hänen huoltajansa. Jos alaikäistä on päädytty hoitamaan potilaslain 7 §:n mukaisesti yhteisymmärryksessä hänen itsensä (ei huoltajien) kanssa, ja hän kieltää tietojensa antamisen huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle, ei heillä myöskään ole tarkastusoikeutta potilasasiakirjoihin.

Tarkastusoikeus voidaan henkilötietolain mukaan evätä vain, jos tiedon antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle taikka jonkun muun oikeuksille. Tarkastusoikeuden eväämisestä on annettava kirjallinen ratkaisu, jossa on mainittava syyt, joiden vuoksi tarkastusoikeus on evätty. Tarkastusoikeutta pyytänyt voi halutessaan saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

Potilasasiakirjamerkintöjen korjaaminen

Potilasasiakirjojen mahdolliset virheelliset tiedot on korjattava rekisterinpitäjän omasta aloitteesta tai potilaan perustellusta vaatimuksesta. Korjaukset tehdään siten, että sekä alkuperäinen että korjattu merkintä ovat myöhemmin luettavissa, samoin korjauksen tekijän nimi, korjauksen tekopäivä ja peruste. Mikäli potilaan vaatimaan korjaukseen ei ole perusteita, on asiasta annettava potilaalle kirjallinen ratkaisu, jossa on esitettävä syyt, joiden vuoksi vaadittua korjausta ei tehdä. Potilas voi halutessaan saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

 

Potilasasiakirjojen säilyttäminen ammatinharjoittajan lopetettua toimintansa

Potilasasiakirjojen käsittelystä ja säilytyksestä yksityisen terveydenhuollon rekisterinpitäjän toiminnan loppumisen jälkeen ei ole vielä säädetty. Asiaa koskevat säädökset on tarkoitus kirjata yksityisestä terveydenhuollosta annettuun lakiin sen muutosten yhteydessä. Muutokset ovat tällä hetkellä valmisteltavana sosiaali- ja terveysministeriössä.

Toiminnan loppumisen jälkeen on syytä tiedustella alueen terveyskeskukselta potilasasiakirjojen säilytettäväksi ottamista. Tarvittaessa voi asiasta neuvotella myös aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosaston kanssa. Potilasasiakirjoja ei voi toiminnan loppumisen jälkeen tai esim. yrityksen fuusioituessa myydä toiselle yritykselle tai ammatinharjoittajalle, eikä luovuttaa kenellekään ilman säädöksissä todettua perustetta. Tärkeintä on huolehtia siitä, etteivät potilasasiakirjat missään tilanteessa joudu sivullisten käsiin.

 

 

Laskutus

Kaikissa laskuissa on oltava vähintään

-laskun antamispäivä,

-myyjän nimi ja Y-tunnus,

-myytyjen tavaroiden tai palvelujen määrä, luonne ja laajuus,

-verottomuuden peruste; koulutetulla hierojalla se on arvonlisäverolaki §34.

Näitä niinsanottuja kevennettyjä laskumerkintöjä voi ei-arvonlisäverovelvollinen hieroja käyttää vain yksityishenkilöille tapahtuvassa myyntitoiminnassa.

 

Yhteisölle tehtävällä laskulla tulee olla edellisten lisäksi

· yhteen tai useampaan sarjaan perustuva juokseva tunniste, jolla lasku yksilöidään,

· ostajan arvonlisäverotunniste,

· myyjän ja ostajan nimi ja osoitetiedot,

· tavaroiden toimituspäivä, palveluiden suorituspäivä,

· ennakkomaksun maksupäivä (jos ennakkolaskutusta),

· viittaus aikaisempaan laskuun jos laskulla muutetaan jo annettua laskua.

 

Jos hieroja on arvonlisäverovelvollinen on laskuissa oltava kaikkien edellisten merkintöjen lisäksi myös

· veron peruste kunkin verokannan osalta, hinta ilman veroa, alennukset ja hyvitykset,

· verokanta,

· suoritettavan veron määrä,

 

Ei-arvonlisäverovelvollisen myyjän on aina annettava lasku, kun hän luovuttaa kunnalle verottomia terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyviä palveluja ja tavaroita.

Myyjän on säilytettävä antamiensa, omaa liiketoimintaansa koskevien laskujen jäljennökset vähintään kuusi vuotta sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt ja johon tilikauteen liiketoimi sisältyy. Myös yksityishenkilölle annettu lasku on säilytettävä.

Laskujen säilytysvelvollisuus koskee laskujen lisäksi kaikkia tositteita. Velvollisuus ei koske pelkästään laskunantovelvollisuuden piiriin kuuluvia laskuja, vaan se koskee kaikkia elinkeinonharjoittajan antamia ja vastaanottamia laskuja.

Verovelvollisen on itse huolehdittava laskujen säilytyksestä riippumatta siitä, kuka laskut on laatinut.

 

 

Itsenäinen ammatinharjoittaja ei tarvitse

Käyttöönottotarkastus

Palvelujen tuottajan on esitettävä terveydenhuollon palvelujen antamiseen käytettävät tilat ja laitteet
toimintakunnossa terveyslautakunnan tarkastettavaksi ennen niiden käyttöönottoa.
Palvelujen tuottajalla tarkoitetaan yksittäistä henkilöä taikka yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä
tai muuta yhteisöä taikka säätiötä, joka ylläpitää terveydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä.
Palvelujen tuottajana ei pidetä itsenäistä ammatinharjoittajaa tai työnantajaa, joka järjestää itse
työterveyshuoltopalvelut.Itsenäisenä ammatinharjoittajana aloittavan hierojan ei siis lain mukaan
tarvitse kutsua terveystarkastajaa.

 

Potilasasiamies

Terveydenhuollon toimintayksikölle on nimettävä potilasasiamies. Kahdella tai useammalla toimintayksiköllä voi myös olla yhteinen potilasasiamies.

Potilasasiamiehen tehtävänä on

1) neuvoa potilaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa,

2) avustaa potilasta potilaslain §10 tarkoitetuissa asioissa (muistutus, kantelu, vahingonkorvauksen hakeminen, rikosilmoitus),

3) tiedottaa potilaan oikeuksista,

4) toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Säädös potilasasiamiehestä koskee vain terveydenhuollon toimintayksiköitä; itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivalla hierojalla ei siis voi olla lain tarkoittamaa potilasasiamiestä.

Arvonlisävero

Koulutetun hierojan työ on vapaata arvonlisäverosta silloin, kun hän toimii terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia noudattaen käyttäen yleisesti hyväksyttyjä kokemusperäisiä menetelmiä koulutuksensa mukaisesti.

Veroa ei myöskään suoriteta, kun hieroja luovuttaa hoidon yhteydessä hoitoon tavanomaisesti liittyviä palveluja ja tavaroita.

 

Lähteet

Koulutetun hierojan tutkintovaatimukset 2005

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Laki yksityisestä terveydenhuollosta

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Henkilötietolaki

Potilasvakuutuslaki

Arvonlisäverolaki

Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastojen ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen

yksityisen terveydenhuollon valvonnan ja ohjauksen yhteistyöryhmän YTEVA:n muistio 12.6.2007

Lyhennelmiä terveydenhuollon kantelupäätöksistä, TEO 2005 ja 2006

TEO:n apulaisjohtaja Tarja Holin potilasasiakirjoja koskevan luennon PowerPoint-esitys

www.valvira.fi

www.vero.fi

www.avi.fi

 

Martti Lahikainen

 

 

Historia

Koulutettujen hierojien liitto perustettiin vuonna 1950. Valmisteleva työ aloitettiin jo kolme vuotta aiemmin “Hieromaseuran komitean” kokoontumisella. Komitean työskentelyä edelsi vuosien uurastus paikallisyhdistyksissä.

Hierojakoulutus alkoi Suomessa jo 1882. Se oli aluksi vapaaehtoinen aine voimisteluopettajiksi opiskeleville. Vuonna 1904 se tuli valtiovallan toimesta pakolliseksi oppiaineeksi lääkäriksi opiskeleville. Neljä vuotta myöhemmin alkaneessa lääkintävoimistelijakoulutuksessa hieronta oli pakollinen oppiaine, joka oli mahdollista suorittaa myös yksityisessä hieromaopistossa.

Käsillä, Aivoilla ja Sydämellä
– Koulutettujen Hierojien Liitto Ry 1950 – 2000 50-vuotisjuhlakirja (pdf)

 

Käsillä, aivoilla ja sydämellä – koulutetun hierojan eettiset ohjeet

Koulutettu hieroja noudattaa ammatillista toimintaansa sääteleviä lakeja ja asetuksia sekä tehtäväänsä liittyviä sääntöjä, ohjeita ja sopimuksia. Koulutetun hierojan työskentelyn lähtökohtana on ihmisarvon kunnioittaminen, vastuullinen toiminta sekä ammatillinen osaaminen.

1. Ihmisarvon kunnioitus

Koulutettu hieroja ymmärtää, että jokaisella ihmisellä on lähtökohdastaan ja asemastaan riippumatta yhtäläinen ja ainutkertainen ihmisarvo.

Koulutettu hieroja ymmärtää, että hänen on tärkeää kypsyä kohtaamaan ihmisten fyysinen ja psyykkinen erilaisuus ja monimuotoisuus tiedostaen myös ne omat pelot, jotka vaikeuttavat erilaisuuden kohtaamista.

Koulutettu hieroja kunnioittaa asiakkaan yksityisyyttä, elämänkatso-musta, elämänarvoja ja hoitosuhteen luottamuksellisuutta.

Koulutettu hieroja ymmärtää, että fyysinen kosketus, vähäpukeisuus ja erilaisten seksipalvelujen markkinointi hieroja-nimikkeellä synnyttävät helposti vääriä mielikuvia koulutetun hierojan työkäytännöstä. Sen vuoksi hänen on oltava erityisen huolellinen, ettei hoitotilanne provosoi epäasiallisia seksuaalisia odotuksia tai käyttäytymismalleja asiakkaan ja hierojan välillä.

Koulutettu hieroja pyrkii asiakkaan kanssa yhteisymmärrykseen hoidon tavoitteista ilman johdattelua ja painostusta.

Koulutettu hieroja työskentelee oman ammattinsa asiantuntijana ja tunnustaa asiakkaan oman elämänsä asiantuntijana.

Koulutettu hieroja arvostaa asiakkaan yksilöllistä kokemusta ja kannustaa häntä ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan.

2. Vastuullisuus

Koulutettu hieroja ymmärtää, että hänen osaamisensa on rajallista sekä ammatti-ihmisenä että yksilönä, ja hän tiedostaa yhteistyön välttämättömyyden.

Koulutettu hieroja tiedostaa kokonaisvastuun, joka liittyy hierojan työskentelyyn itsenäisenä hoitoprosessin toteuttajana.

Koulutettu hieroja ymmärtää, että hänen toimintansa ensisijainen päämäärä on asiakkaan hyvä ja hyöty.

Koulutettu hieroja ymmärtää vaitiolovelvollisuuden merkityksen.

3. Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen

Koulutettu hieroja ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan. Koulutettu hieroja seuraa alansa kehitys-, tutkimus- ja julkaisutoimintaa.

Koulutettu hieroja tekee säännöllistä itsearviointia ammattitaitonsa vahvuuksista ja heikkouksista sekä työnsä vaikuttavuudesta jatkuvan opiskelun ja kouluttautumisen myötä.

Koulutettu hieroja tiedostaa työnsä eettiset kipupisteet, etsii vastauksia ja ratkaisuja niihin ja tukee avointa keskustelua hierojan työn eettisistä haasteista.

Koulutettu hieroja kehittää tietoisesti vuorovaikutus- ja yhteistyövalmiuksiaan.

Koulutettu hieroja ymmärtää, että omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista ja sosiaalisista yhteyksistä huolehtiminen on osa laadukasta ammatillista toimintaa.

4. Ammatinharjoittaminen

Koulutettu hieroja arvostaa kollegansa ja muiden työyhteisön jäsenten ammattitaitoa eikä vaikeuta heidän työtään epälojaalilla, asiattomalla arvostelulla.

Koulutettu hieroja noudattaa yrittäjyydessä eettisesti kestävää toimintatapaa ja huolehtii toimintaan liittyvistä oikeudellisista, taloudellisista ja sosiaalisista vastuista ja lakisääteisistä velvoitteista.

Koulutettu hieroja perustaa markkinointinsa totuudenmukaiseen ja ammatilliseen osaamiseen.

Koulutettu hieroja perustaa toimintansa tutkimuksellisesti varmennettuun tai parhaaseen saatavilla olevaan tietoon.

Kirsti Leppänen

Ihmisäänen moninaisuus on kiehtonut koko elämäni ajan. Lauluopiskelut musiikkiopistossa ja yksinlauluoppilaana sekä nykyisin laulaminen kamarikuoro Camenan riveissä ovat taanneet antoisan ja mielenkiintoisen matkan äänen eri mahdollisuuksiin. Opiskelutieni nuorisotyönohjaajakoulutuksen kautta musiikkiterapeutiksi avasi puolestaan toisenlaisia näköaloja. Koulutetun hierojan ammattitutkinto ja Voice Massage™ –terapeuttikoulutus olivat alku uudelle(silloin vielä pimennossa). Tuolloin tutustuin kollegaani Kirsi Vaalioon, ja työvuosien aikana käydyt keskustelut ja pohdiskelut antoivat alkusysäyksen siihen, miten voitaisiin vuosien kliinistä kokemusta hyödyntää omien asiakkaiden parhaaksi. Voice Massage –terapeuttina toimin 1998-2009.Tiedon nälkä jatkui ja aloitin opiskelut vuonna 2003 Tampereen yliopiston puheopin laitoksella. Pääaineena puhetekniikka ja vokologia (äänentutkimus ja –harjoittaminen) ja sivuaineita olivat mm. hypermedian ja logopedian aineopinnot sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskokonaisuudet. Opiskelun edetessä avautui mahdollisuus väitöstutkimuksiin, jonka tavoitteena on selvittää erilaisten akustisten mittareiden avulla millainen naisopettajien ääni on laadultaan ja kestävyydeltään sekä miten eri tukitoimenpiteet voisivat edistää äänihyvinvointia. Jatko-opiskelija oikeudet sain valmistumisen (2006) jälkeen ja väittelin helmikuussa 2012. 

VoiceWell-menetelmän mukainen ensimmäinen koulutus alkoi syksyllä 2009, ja VoiceWell-hoitajat valmistuivat keväällä 2010. Seuraava koulutus alkaa vuonna 2013. Hakupaperit ja lisää menetelmästä/koulutuksesta voit kysyä suoraan minulta.

Toimin tohtorihierojana ja äänenkouluttajana (logonomina)Tampereen VoiceWell-keskuksessa. Koulutan eri ääniammatissa toimivia henkilöitä mm. koulutus- ja opetustehtävissä, asiakaspalvelussa ja erilaisissa johtotehtävissä toimivia puhetyöläisiä.

Liittyminen

Varsinaisiksi jäseniksi voivat  liittyä hierojan tai kuntohoitajan ammattitutkinnon hyväksytysti suorittaneet, VALVIRAN (ent.TEO) ammattihenkilöiden rekisteriin merkityt hierojat ja kuntohoitajat.  Kannatusjäseniksi voivat liittyä yksityiset henkilöt, rekisteröidyt yhdistykset tai muut oikeuskelpoiset yhteisöt, joiden toiminta  liittyy hierojien tai kuntohoitajien toimintaan.

Voiko jo opiskelijana liittyä?

Opiskelijat voivat liittyä liittoon.  Opiskelijajäseneksi voit liittyä, jos opiskelusi tähtää hierojan näyttötutkintoon.  Liittymisilmoitukseen tulee liittää kopio opiskelijatodistuksesta, joka on aina esitettävä.  Saat kaikki varsinaisen jäsenen edut.  Voit lisäksi osallistua opintopäiville edulliseen opiskelijahintaan.  Maksettuasi opiskelijajäsenmaksun 40.00 €, voit olla opiskelijajäsenenä valmistumisvuotesi loppuun asti, kuitenkin korkeintaan kaksi vuotta. Valmistuttuasi sinun on varmistettava rekisteröinti ja jäsenyyden jatkuminen lähettämällä kopio liiton toimistoon Valviran rekisteröintitodistuksesta tai rekisteröinti numerosi Valviran todistuksesta.

 

ENTÄ KUSTANNUKSET?

Liittymismaksu:

Liittymismaksu on 15.00 € ja sen maksetaan liittymisen yhteydessä.  Lisäksi maksetaan normaali vuosittainen jäsenmaksu. Opiskelijan, joka on maksanut opiskelijajäsenmaksun, ei tarvitse maksaa liittymismaksua liittyessään varsinaiseksi jäseneksi valmistumisensa jälkeen.  Liittymismaksu maksetaan myös siinä tapauksessa, että henkilö on aikaisemmin ollut KHL:n jäsen ja liittyy uudelleen.

Jäsenmaksu:

Vuoden 2019 jäsenmaksuksi on vahvistettu 95.00 €.

Vuoden kuluessa liittyville jäsenmaksu määräytyy seuraavasti:

Liittymisaika                          Jäsenmaksu:

1.01. –  30.04.2019                   95.00 €

1.05. –  31.07.2019                   75.00 €

1.08. –  31.10.2019                   65.00 €

1.11. –  31.12.2019                   35.00 €

Eläkeläisten jäsenmaksu on   40.00 €.

Opiskelijoiden jäsenmaksu on 40.00 € opiskelukaudelta.

Kannatusjäsenmaksut

Yksityiset henkilöt 95,00 €

Yritykset ja yhteisöt 500,00 €

Kannatusjäsenten edut ovat oikeus opintopäiviin jäsenhinnalla sekä Hierojalehti.

Mitä jäsenmaksulla saa

Saat neuvontapalvelua lakimiesasioissa liiton lakimieheltä.Ammatinharjoittamista koskevissa neuvonta-asioissa palvelu on jäsenelle maksutonta.

Saat Hierojalehden postilaatikkoosi 4 kertaa vuodessa ja saat salasanat joilla voit lukea Hierojalehteä missä vain ja miten vain, verkkolehtenä.

Sinulla on oikeus käyttää Koulutettujen Hierojien Liiton logoa kaikessa mainonnassasi ja markkinoinnissasi lisäämään ammattimaista imagoasi ja luotettavuuttasi terveydenhuollon ammattilaisena. Merkin on suunnitellut arvostettu taidegraafikko Aukusti Tuhka.

Sinulla on oikeus täydennyskoulutus-,tutkimus- ja luentostipendeihin.

Sinulla on oikeus saada nimesi esiin khl.fi sivuilla olevaan Etsi hieroja hakuun.

Sinulla on oikeus liittyä mukaan jäsenten suljettuun facebook-ryhmään.

Sinulla on mahdollisuus hakeutua kauttamme koulutetuille hierojille suunniteltuihin KIILA- ja TYK-kuntoutuksiin.

Sinulla on oikeus hankkia liiton jäsentuotteita itsellesi tai mainoslahjoiksi.

Voit osallistua liiton järjestämiin opintopäiviin jäsenetuhintaan.

Voit osallistua aktiivisesti liiton toimintaan ja näin vaikuttaa omalta osaltasi alan myönteiseen kehitykseen.

Saat toimistosta neuvontaa ja apua ongelmissa.

Ja kaiken tämän lisäksi, saat virikkeitä työhösi ja uusia kollega-ystäviä kautta maan!

Liittyä voit sähköisesti etusivulta, vasemmasta alakulmasta kohdasta “liity jäseneksi” tai tulosta, täytä ja postita täytetty lomake sekä kopio VALVIRAN (ent.TEO) ammattihenkilörekisteritodistuksesta Koulutettujen Hierojien Liittoon:Kirkkokatu 21, 2 krs , 48100 Kotka tai liitä kaavakkeet liitetiedostona mukaan osoitteeseen timo.koskenranta(at)khl.fi

Maija Kiviaho-Lahti

*Koulutettu hieroja 16-vuotta
*Diplomivyöhyketerapeutti 9v
*Fysikaalisessa hierojana(-96-2002)lähetehoitoja ja omistajana(1991-2002)(toimistotyössä fysikaalisessa -87-96 lähetteet tutuksi,lämpöhoitojen anto fysioterapeutin seurannassa) *Vieraalla työntekijänä fysikaalisessa (2002-2008)
*Hieroja itsellisesti 2008-
Käyn säännöllisesti kursseja niin lääketieteen kun kansanparannus puolelta. Tällähetkellä menossa Kalevalainen jäsenkorjauskurssi(3v) ja toukokuussa kinesioteippaus kurssi.
Käytössä hieronnan esihoitona tarpeen mukaan ultraääni,TNS,if,parafiiniallas,lämpö- ja kylmäpakkaus, henkilökohtaiset voimisteluohjeet fysio-ohjelmalla(päivitetty 18.4.12)

Maija von Becker

Helsingin keskustassa, hyvien kulkuyhteyksien äärellä.
Olen valmistunut urheiluhierojaksi Suomen Urheiluhierojaopistosta.

Rennot ja joustavat lihakset lisäävät hyvääoloa työhön ja vapaa-aikaan!
Hoitomuodot:
-Klassista hierontaa
-Urheiluhierontaa
-Mobilisoivaa hierontaa
-Raskausajan hierontaa
-Kasvukipuhierontaa
-Valmistuin kansanlääketieteen seuran alaisuudessa Kalevalaiseksi jäsenkorjaajaksi, lisäksi Axelons body-work Scool/Finland kautta Rosen liikunnan ohjaaksi ja Rosen-terapeutiksi.
**Hemmottele läheisiäsi lahjakortilla.
Tervetuloa Maijalle!

OPINTO- JA TYÖKYKYPÄIVÄT

KOULUTETTUJEN HIEROJIEN VALTAKUNNALLISET OPINTO- JA TYÖKYKYPÄIVÄT
29 – 30.3.2019 LAHDESSA, SOKOS HOTELLI SEURAHUONEELLA
ALEKSANTERINKATU 14, 15110 LAHTI

OHJELMA
Opintopäivien aiheena selkäkipu-tuttua tutumpi mutta niin vaikea kokonaisuus.

Selkäkipuilun saloihin meitä johdattaa naprapaatti Petteri Koski; D.N lääkärikeskus Pihlajalinna. Käsittelyn alla selkäkivun oireet, lantio-, alaselkä- ja vatsa alueiden kautta hahmoteltuina. Kiinnitetään huomiota vatsalihasten osuuteen selkäkivuissa, etsitään lihasjäykkyyden tunnistamisen ja fasciarakenteen kautta apua ongelmaan ja paneudutaan liikkeen merkitykseen alaselkäkipujen helpottamisessa. Kattava kokonaisuus selkäkipujen hoitamisen protokollasta. www.naprapaattipetterikoski.com voit tutustua luennoitsijaan tarkemmin.

PERJANTAI 29.3.2019

9.30 ILMOITTAUTUMINEN OPINTOPÄIVILLE, MYYNTINÄYTTELY

10.00 KOULUTETTUJEN HIEROJIEN LIITTO ry KEVÄTKOKOUS

11.00 LOUNAS + MYYNTINÄYTTELY+ ILMOITTAUTUMINEN

12.00 PÄIVIEN AVAUS – Puheenjohtaja Marko Leppänen

12.00 SELKÄKIPU- MITÄ UUTTA ?

14.30 ILTAPÄIVÄKAHVI + MYYNTINÄYTTELY

15.00 SELKÄPOTILAAN TUTKIMINEN – HELPOTA HOITAMISTA

16.45 ULKOILUA, KESKUSTELUJA PÄIVÄSTÄ JA VAPAA OHJELMA

19.00-21.00 ILTARUOKAILU

LAUANTAI 30.3.2019

09.00 ILMOITTAUTUMINEN OPINTOPÄIVÄÄN + MYYNTINÄYTTELY AVAUTUU

09.30 SELKÄKIPU ERI POTILASRYHMISSÄ – NIVELISTÄ TRIGGEREIDEN KAUTTA FASCIOIHIN

12.00 LOUNAS + MYYNTINÄYTTELY+ HUONEIDEN LUOVUTUS

13.00 VINOA,SUORAA VAI SYVÄÄ VATSALIHASTA- ONKO KORSETILLA VÄLIÄ

14.30 KAHVI + MYYNTINÄYTTELY

15.00 TILANNE PÄÄLLÄ- HIERONTAA,HARJOITTELUA VAI JOTAIN MUUTA HOIDOKSI

16.30 OPINTOPÄIVIEN PÄÄTÖS JA TURVALLISEN KOTIMATKAN TOIVOTUS

LUENTOMAKSUT ( sis. Iltapäiväkahvit)
KHL.n jäsenet 145 € / 2 pvää, 100 €/ 1pvä
ei jäsenet 175 €/2 pvää, 130 €/1 pvä
opiskelijat/eläkeläiset 110 €/ 2 pvää, 80 €/ 1 pvä
Ilmoittautuminen luennoille paikan päällä + 10 €

LOUNASPAKETTI
LUENTOPÄIVÄN RUOKAILUPAKETTI A
pe-la, (sis.2x lounas) 44,00 €

LUENTOPÄIVÄN RUOKAILUPAKETTI B
pe tai la(sis.1x lounas) 22,00 €

Iltaruokailu perjantaille varataan erikseen. Hinta on 32 €

MAJOITUS
Hotellista on varattu kiintiö opintopäivien osallistujia varten.
Kiintiöstä jokainen osallistuja varaa ja maksaa itse huoneensa hotelliin.
Pitkänmatkalaisille jotka tahtovat tulla aikaisemmin tai lähteä myöhemmin,
on pieni kiintiö myös torstaille ja sunnuntaille. Huoneet varataan
Sokoshotels keskusvaraamo 0201234600 tai hotellin vastaanotosta 0201234655. Sähköpostilla seurahuone.lahti@sokoshotels.fi
Varausvaiheessa tulee mainita kiintiön nimi: KHL ry LAHTI
Kiintiö ja tarjoushinta ovat voimassa 7.3.2019 asti
Tämän jälkeen vapautamme varaamattomat huoneet yleiseen myyntiin.

HUONEHINNAT
Kahden hengen huone 69.00 €/hlö/vrk
Yhden hengen huone 118.00 €/vrk

Ilmoittautuminen
Kirjalliset ja sitovat ilmoittautumiset täydellisin tiedoin 7.3.2019 mennessä.
• postitse: KHL ry/opintopäivät, Kirkkokatu 21 48100 Kotka
• sähköpostilla: timo.koskenranta@khl.fi
• khl.fi sivuilta klikkaamalla opintopäivien mainosbanneria

Maksut
Luentomaksut ja lounaspaketit sekä pe päivällinen maksetaan KHL:n tilille DANSKEBANK FI85 800 01100701 011
8.3.2019 mennessä. Maksettaessa on käytettävä viitettä 1012.

Peruuttaminen
Jos osanottaja peruuttaa osallistumisensa myöhemmin kuin 14 vrk ennen opintopäiviä ilman lääkärintodistusta, veloitetaan 90% loppusummasta. Hotellihuoneista päättää Sokos Hotels.

Tiedustelut:

Timo Koskenranta, MA-PE klo 9-16.00 puh. 050 – 4097945

Erillistä vahvistusta päiville osallistumisesta ei lähetetä.

Ilmoittautuminen







KylläEiOpiskelija

Valitsen seuraavat vaihtoehdot opintopäiville: rastita oma(t) vaihtoehtosi.

Luennot:

Perjantai ja lauantai 29.-30.3.2019Perjantai 29.3.2019Lauantai 30.3.2019Osallistun kevätkokoukseen Pe 29.3.2019

Luentomaksut (sis. iltapäiväkahvit)

Ei luentojaKHL:n jäsenet 145 € / 2 päivää, 100 € / 1 päiväEi jäsenet 175 €/2 päivää, 130 € / 1 päiväOpiskelijat/Eläkeläiset 115 € / 2 päivää, 80 €/ 1 päivä

Ruokailupaketti

Luentopäivän ruokailupaketti A, pe-la, (sis.2x lounas) 44 €Luentopäivän ruokailupaketti B, pe tai la, (sis 1x lounas) 22 €

Valitsethan kumman päivän ruokailupaketin valitset

pela
Iltaruokailu. 32 €

Ilmoittautumisen ja loppusumman on vastattava toisiaan!

Maksan: luennot + valitsemani paketti € + (päivällinen) € Yhteensä
(Muista maksaessasi viite 1012)
Itse

Muu
(yrityksen nimi tai maksajan nimi, jos eri kuin osanottaja)

Erityisruokavalio:

Ilmoitus on sitova

Opiskelijoille

“Ammattitaito sinulla jo on.
Me tarjoamme seuraa työllesi.”

Koulutettujen Hierojien liitto on perustettu vuonna 1950 ammatilliseksi, epäpoliittiseksi yhteistyöjärjestöksi saman alan ammattilaisille. Liitto toimii yhdysiteenä Suomessa toimivien, koulutettujen hierojien välillä ja vahvistaa heidän ammatti-identiteettiään terveydenhoitoalan ammattilaisina.

Liiton toiveena on lisätä ja pitää ajan tasalla hierojien ammatillista osaamista järjestämällä luentopäiviä ja -tilaisuuksia jäsenilleen ja parantaa hierojien toimintaedellytyksiä olemalla vaikuttaja- ja asiantuntijajärjestönä alan edunvalvonnassa. KHL ei ole mukana työ- eikä virkaehtosopimusasioissa, mutta teemme säännöllisesti yhteistyötä opetushallituksen, Valviran ja muiden päättävien alan elinten kanssa.

Koulutettujen Hierojien Liitto palvelee jäseniään ennen kaikkea aktiivisen osallistujan roolissa, informaatiota keräten, välittäen ja asioita eteenpäin vieden. Tärkeä linkki tämän tiedon edelleen välityksessä on KHL:n jäsenlehti.

Päätoimittajalta 1/16

Vuosi 2016 on muutosten vuosi Hieroja-lehdessä. Vuoden alusta lehden toimituksessa

allekirjoittaneen rinnalla on aloittanut Marko Leppänen. Marko

perehtyy vuoden ajan lehden tekoon ottaen vastuuta lisää lehti lehdeltä

tarkoituksenaan jatkaa ensi vuonna päätoimittajana. Itselläni on 16 vuotta

takana päätoimittajuutta, on siis korkea aika toimia mentorina ja avata ovet uusille

ideoille. Luopumisen prosessointi on ollut käynnissä jo muutaman vuoden ajan,

uutta tekijää vain on ollut kovin vaikea löytää. Kun nyt tarjoutui tilaisuus saada uusi

tekijä, vieläpä omista joukoista, olen todella huojentunut.

Otamme Markon kanssa mielellämme vastaan ideoita mihin suuntaan lehteä

haluaisitte kehitettävän ja millaisia asioita haluaisitte lukea lehdestä. Tavoitteena

on tiedottaa hierojia ja yrittäjyyttä koskevista asioista. Akuuteimpia asioita voit

seurata myös verkkosivuiltamme. Kehittelyn alla on myös ollut lehden muuttaminen

sähköiseen muotoon, pelkästään vaiko painotuotteen rinnalle? Tällaisilla mietteillä

on hyvä aloittaa uusi uljas vuosi 2016.

Talvisin terveisin

Minna Koskenranta

Päätoimittajalta 1/18

Niin se vuosi taas vaihtui ja sekä joulun että uuden vuoden pyhät menivät nopeasti. Toivotan kaikille mahtavaa uutta vuotta 2018!

Ehkä huomasittekin, että lehtemme ulkoasu on hieman uudistunut, eli saanut värit. Värillisyys on nykyään painoteknisesti edullisempaa kuin aiemmin, joten päädyimme tähän ratkaisuun. Värien käyttö lisää visuaalisia mahdollisuuksia, jos lopputulosta vertaa mustavalkoiseen lehteen. Juttujen ja kuvien esilletuonti on nyt lukijalle entistä havainnollisempaa (mm. taulukot yms.).

Vuosi pestistäni lehden päätoimittajana on nyt takana. Menneenä vuonna lehtemme toteutettiin digi-muotoisena verkkoversiona khl.fi -sivustolle. Lisänä kymmenen vuoden takainen lehtiarkisto ja nyt tämän vuoden alusta paperinen lehtikin ilmestyy värillisenä. Verkkolehtemme digitaalinen tiedostomuoto on PDF. On mukavaa, kun löytää vanhat lehdet ilman kaappien penkomista. Voit tallentaa ja tulostaa vanhojen lehtien artikkeleita, aina kiinnostuksesi mukaan. Jos sinulla ei vielä ole käytössä khl.fi -sivuston tunnuksia, niin tässähän on viimeistäänkin hyvä syy ne hommata, jotta pääset tutustumaan lehtien digiversioihin.

Teuvo toimitti taas tuhdin paketin tietoa hierojien erikoisammattitutkinnon suorittamisesta. Toivottavasti HEAT-artikkeli avaa jälleen ko. koulutusta miettiville sitä maailmaa, missä siellä liikutaan. Vielä kevään lehdessä Teuvo valottaa mietteitään koulutuksen viimeisestä sisällöstä sekä koulutuksen merkityksestä kokonaisuudessaan. Myös Mikon toimesta meillä on luettavaa fyysisen aktiivisuuden mittaamisesta ja Sepolta artikkeli kinesioteippauksesta. Kiitos kaikille kirjoittajille.

Toukokuun lehteen juttujen haku on jo käynnissä. Toivottavasti saamme taas kirjoittajia tekemään mielenkiintoisia juttuja lehteemme. Näin joulunpyhien jälkeen, kun tätä kirjoittelen, mietityttää se, miten sitkeä sulatettava kinkku on. Joulun alla sitä sulatellaan aikansa pakkasesta ottamisen jälkeen. Kun kinkku on syöty, sitä ”prosessoidaan” tovi vatsassa. Heti tammikuussa tuota kinkkuenergiaa pyritään myös häivyttämään kehosta eri urheilumuodoin, aina kesän alkuun asti. Kuntoilukausikin on sopivasti alkanut ja se varmasti näkyy myös asiakaskunnissamme. Olkaa armollisia itsellenne kinkun sulattelussa. Kyllä se siellä sulaa, vaikka sitkeässä onkin. Valoa kohti siis matkaamme ja vuoden pimeimmät päivät ovat lehden ilmestyessä jo takanapäin.

Partasen Pia oli viime vuonna mukana hieronnan MM-kisoissa ja on taas sinne menossa. MM-kisat pidetään Tanskassa Kööpenhaminassa 19.– 20.5.2018. Nyt olisi kysyntää MM-joukkueelle, eli jos asia kiinnostaa niin ole Piaan yhteydessä. Pia ohjeisti seuraavasti: Kisamaksu kahdelta päivältä on 150€ (sis. lounaat). Noin 10 min. kävelymatkan päässä on hyvä, siisti ja edullinen hostelli. Lentoja Köpikseen saa hyvinkin edullisesti. Pialle voi asiasta lähettää postia osoitteeseen: pia_partanen@yahoo.com. Kisatapahtumasta voi käydä kurkkimassa osoitteesta: http://worldchampionship- massage.com.

Turussa on kevään opintopäivät, ehkä näemme siellä. Työn ja liikunnan täyteistä alkuvuotta kaikille. Muistakaa jättää aikaa myös levolle sekä jättää AVI:lle toimintakertomukset, jotka perinteisesti on jätetty helmikuun aikana.

Marko Leppänen

Päätoimittajalta 2/16

Rantakuntoon kesäksi?

 

Kesä keikkuen tulevi ja lehdet ovat taas kerran pullollaan erilaisia bikini ja rantakuntojuttuja. Tutkimuksia ja ”tutkimuksia” aiheesta on ihan kyllästymiseen asti. Ajattelin näin lukijoiden iloksi keräiillä tähän muutaman.

Tutkijoiden mukaan kaloripitoisten liharuokien syömisen vähentäminen vähentäisi myös hiilidioksidipäästöjä. Onko tässä myös ratkaisu lihavuusongelmaan? Siirryttäisiin entistä kasvispitoisempaan ruokaan ja aterioiden suunnittelulla myös ruokajätteen määrä vähenisi. Samalla ruoan tietoisempi kuluttaminen voisi turvata aterian saannin useammille ihmisille. Tekniikka & Talous lehden mukaan globaalit kasvihuonepäästöt voisivat tippua jopa kymmenen prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jos ruokajätemäärät pienenisivät.

Yle Tiede sivusto kertoo, että tutkijoiden mukaan ihmiset syövät terveellisenä pidettyä ruokaa enemmän, koska tiedostamattaan ajattelevat, että se ei ole kovin täyttävää. Sanoillakin on yllättävän suuri vaikutus, sillä toisessa koeasetelmassa koehenkilöille tarjoiltiin keksejä, jotka olivat koko ajan samoja, mutta kun niitä kutsuttiin terveyskekseiksi, koehenkilöt kokivat ne vähemmän täyttäviksi kuin tavalliset keksit. Ja söivät siis enemmän ja olivat hetken päästä nälkäisempiä kuin ”tavallisia” keksejä syöneet. Aivomme ovat jo monesti todistettu olevan huijattavissa. Tähän perustuu myös seuraava.

 

Sama annos näyttää pienellä lautasella suuremmalta kuin suurella lautasella. Selitys on ns. Delboeufin illuusio, jossa kaksi samankokoista muotoa näyttää erikokoisilta riippuen siitä, minkä kokoinen ympyrä niiden ympärille piirretään. Mitäpä, jos piirtäisimme itsemme ympärille täksi kesäksi isot ympyrät, niin näyttäisimme pienemmiltä?

 

Näillä mietteillä siirtykäämme kesään,

 

Minna Koskenranta

 

Päätoimittajalta 2/18

Kevät ja lehteen ehkä lääkäri-palsta

 Lämmön ja valon määrä on mukavasti lisääntynyt sitten talvisen helmikuun lehden. Toivotaan, että näemme tänä vuonna lumettoman juhannuksen.

Asioita on jälleen sekä pohdittu että kehitelty hallituksessa ja viety eteenpäin. Olemme mm. julkaisseet liitolle profiilit Twitteriin ja Instagramiin. Näin pyrimme lisäämään liiton näkyvyyttä eri medioissa ja koulutetun hierojan tunnettavuutta. Yuotubea pyrimme myös hyödyntämään videoiden julkaisualustana.

Nämä siis vielä työn alla ja kehitysvaiheessa, mutta ilmoitamme näistävielä tarkemmin kunhan hankkeet etenevät.

Turun Hamburger Börssissä oli taas onnistuneet opintopäivät. Päivillä pureuduttiin kivun olemukseen. Tästä aiheesta lehdessä artikkeli vielä teille, jotka ette päiville mukaan päässeet ja kertauksena mukana olleille.

Kiitos kaikille opintopäiviin osallistuneille. Oli taas mukava nähdä porukkaa.

Tästä kevään lehdestä muotoitui mukavan tuhti paketti asiaa, jota voi vaikka kesälomallaan vielä silmäillä.

Aihepainotus näyttäisi olevan kivun puolella, mutta toki muutakin on. Liikkuvuuden harjoittamisestakin ilmestyi uusi kirja huhtikuussa, jota hieman siteeraan lehden ”Tutustumisen arvoista” -palstalla.

Toivottavasti kaikille kaikkea ☺.

Lähitulevaisuudessa olisi tarkoitus aloittaa lehdessä ”Kysy lääkäriltä -palsta”. Mainitulle palstalle liiton jäsenistö voisi lähettää lääkärille kysymyksiä asioista, joihin olette hoitotilanteissa törmänneet ja jotka mahdollisesti jäivät askarruttamaan mieltä.

Mikäli koette asian hoitotyönne kannalta tärkeäksi, niin lähettäkää kysymyksiä toimituksen sähköpostiin, mistä ne ohjataan eteenpäin ko. lääkärille. Lääkärin vastaukset kysymyksiinne julkaistaisiin aina seuraavassa lehdessä.

Kysymysten olisi hyvä olla mahdollisimman tarkkaan laadittuja ja kuvata aluetta mihin se kohdistuu. Siis ”työkielellä”, jotta vastaava lääkäri saisi mahdollisimman tarkan kuvan siitä mistä on kysymys.

Tämä palsta toteutetaan lehdessä, mikäli jäsenistö kysymyksiä esittää ja näin ollen palsta katsotaan tarpeelliseksi.

Voitte jättää kysymyksen joko omalla nimellä, nimimerkillä tai nimettömänä, joten muistakaa mainita asiasta sähköpostissa. Muutoin julkaisemme kysymyksen nimettömänä.

Nyt kohti kesää ja lämpöä, jota toivottavasti riittää kylmän ja lumisen talven jälkeen.

Vielä lopuksi toivotan kaikille hyvää kesää ja lomaa tai ainakin lyhyempiä akkujen lataushetkiä syksyä varten.

Päätoimittajalta 4/16

ERÄÄN AIKAKAUDEN LOPPU JA UUDEN ALKU

 

Heinäkuussa 1995 valmistuin koulutetuksi hierojaksi Itä-Uudenmaan Ammatillisesta

Aikuiskoulutuskeskuksesta (Edupoli). Olin innoissani uudesta ammatistani

ja jäsenyydestäni KHL:ssa, joten päätin lähteä jo marraskuussa

ensimmäisille opintopäivilleni Kouvolaan. Seuraavana keväänä Jyväskylän

opintopäivillä uskalsin jo tutustua paremmin muihin kollegoihin ja siitä saakka

minua houkuteltiin hallitukseen mukaan. Muutaman vuoden painostuksen jälkeen

suostuin varajäseneksi, siinä uskossa, että olisin vain varalla…

Syysopintopäivillä 1998 tulin hieman hämmentyneenä valituksi hallitukseen varsinaiseksi

jäseneksi sekä Hieroja-lehden päätoimittajaksi, Kaija Vestervikin siirtyessä

KHL:n puheenjohtajaksi. Samaisena vuonna olin ryhtynyt avustamaan lehden

teossa kuvaamalla opintopäivillä tapahtumia ja kokoamaan terveysuutisia. Melkoisen

noviisi siis olin aloittaessani 1999 alusta näinkin vaativaa tehtävää, 18 vuotta

sitten! Paljon ovat asiat muuttuneet tuona aikana ja paljon on myös saatu aikaiseksi.

Lehdestä on ilokseni tullut arvostettu myös muiden terveydenhuollon ammattilaisten

keskuudessa.

Vuosien kuluessa oma osaaminen kehittyi paljon, kiitos lehden taittajan Seppo

Leiniityn kärsivällisyyden ja neuvojen. Omat jatkokoulutukseni toivat myös paljon

lisäarvoa lehtien sisältöihin. Matkan varrella lehden tekemiseen tuli mukaan avuksi

artikkelinmetsästykseen ja vakiojuttujen tekoon Sanna Hyvämäki sekä Birgitta Laakso

kuvaamaan. Heille(kin) olen loputtoman kiitollinen. Birgitta jatkaa vaikuttavaa

työtään ja Sannan tilalle lehtitiimiin on tullut hyvällä menestyksellä Iina Kuusisto-

Leppänen. Monenmoista on siis koettu ja nähty, yhteen lehden numeroon olen jopa

”saanut” hankkia mainoksetkin toiminnanjohtajan sairausloman aikana. Tästä ei

kuitenkaan uutta uraa auennut.

Tämä vuosi on kulunut nopeasti tulevan päätoimittajan Marko Leppäsen kanssa

yhdessä lehteä rakentaessa. Pala palalta Marko on ottanut vastuuta kokonaisuudesta.

Tänä aikana olen saanut muistin lokeroista kaivaa jo unohtuneitakin asioita.

Sekä siirtää toiselle niitä asioita, jotka ovat itselle tulleet rutiineiksi. Kantapään

kautta oppiminen on turhaa, mutta toki tehokasta. Edelleen olen Markolle pyhästi luvannut

olla taustalla tukena ja turvana. Silti toivon, että uuden kipparin luotsaamana

lehti tulee olemaan tekijänsä näköinen, kuten se nytkin on ollut, laadusta tinkimättä.

Haikeana, mutta kiitollisena luovutan ohjakset uudelle päätoimittajalle. Antaa

uusien tuulien puhaltaa,

Minna Koskenranta

Päätoimittajalta 4/17

Suomi valmistautuu juhlistamaan maamme itsenäisyyden

100-vuotista taivalta.

Mielenkiinnolla seuraamme juhlallisuuksia, joihin

maamme päättäjät ja silmäätekevät osallistuvat.

Toivottavasti kaikenlaisilta levottomuuksilta vältytään. Olisi

upeata, jos ihmiset osaisivat arvostaa menneiden sukupolvien

tekemiä uhrauksia, jotta meillä olisi parempi tulevaisuus.

Suomi-juhlallisuuksien kynnyksellä kokoonnuimme Hotelli

Flamingossa koulutettujen hierojien opintopäivien merkeissä.

Istuva hallitus sai luottamuksenne jatkaa hallitustyöskentelyä.

Kiitos siitä. Tärkein tehtävämme on omistautua ammattikuntamme

asioille.

Opintopäivillä käytiin läpi paljon mielenkiintoista asiaa

liittyen olkapään oireisiin. Aiheesta meitä valisti Ismo Palmamäki.

Ismo kirjoitti lisäksi jutunkin samaisesta aiheesta

tähän lehteen. Näin mukana olleet saavat aiheesta tiivistetyn

kertauksen ja te, jotka ette paikalle päässeet, voitte artikkelin

myötä perehtyä asiaan. Tuomme esille myös tutkittua tietoa

pohjelihaksen voimavaroista, kun niitä verrataan etureiden

lihaksiin niin kävelyssä kuin juoksussakin. Lisäksi artikkeli

lasten tuki- ja liikuntaelinten oireista sisältää monipuolista

tietoa siitä, kuuluvatko kyseiset oireet normaaliin kasvuun,

vai ovatko ne merkki hoitoa vaativasta sairaudesta.

Vuoden 2017 hierojaksi on valittu Kaisa Räisäsen. Hän on

toiminut pitkään alalla ja kouluttanut hierojia ansiokkaasti.

Onnittelut Kaisa ja kiitos työstäsi!

Kuluva Suomen 100-vuotisjuhlavuosi on allekirjoittaneen

ensimmäinen vuosi lehtemme päätoimittajana. Koen

ajan enemmän kuin mielenkiintoisena. Minnan saappaiden

täyttäminen ei ole ollut helppoa. Nöyrin mielin olen kuitenkin

koettanut luotsata lehden kehitystä eteenpäin. Muutoksiakin

on vuosi tuonut tullessaan, mm. mahdollisuuden lehden

selailuun verkossa digitaalisena. Arkistoituja lehtiäkin jopa

kymmenen vuotta taaksepäin.

Joulua odotellessa toivoisin, että täällä etelässäkin saataisiin

viettää vanhan ajan valkeaa joulua. Kuluvan vuoden

aikana koettua 12 kuukauden syksyä ei enää montaa haluaisi

kokea.

Lehden sisällön osalta ajatukseni siintävät jo ensi vuoden

lehtiin. Mm. Teuvon seikkailut HEAT:in ihmeellisessä maailmassa

saavat jatkoa vaihtuvan vuoden ensimmäisessä numerossa.

Teen parhaani, jotta saisitte lukeaksenne mahdollisimman

monipuolisia ja kiinnostavia juttuja. Mielenkiintoisia

aiheita muhii jo nyt mielessä. Toivottavasti vain saisimme

näille artikkeleille kirjoittajia.

Toivotan teille kaikille mitä parhainta itsenäisyysjuhlaa,

rauhaisaa joulun aikaa sekä aivan mahtavaa uutta vuotta

2018!

Marko Leppänen

Päätoimittajalta 4/18

Kiitoksen ja kumarruksen haluan osoittaa jäsenistölle
valinnastani Koulutettujen Hierojien Liiton
puheenjohtajan tehtäviin, sekä edeltäjälleni ja liittomme
pitkäaikaiselle Puheenjohtajalle (isolla P:llä), Martti Lahikaiselle, pitkästä 16 vuoden urakasta tehtävissään meidän kaikkien hyväksi.

Martti on ollut kaikessa tekemisessään sotilaallisen tarkka ja
luotettava, sitä on ollut ilo seurata.Siis nöyrä kiitos Martille kaikesta tekemästäsi työstä.

Onnittelut Martille ja Minnalle kunniajäsenyydestä, joka myönnettiin pitkästä työstä liiton hyväksi Martti (18 vuotta), jos hallitustyö lasketaan mukaan ja Minna (18 vuotta).

Kiitokset myös Armi Tasannolle ja Tomi Sirenille hallitustyöstä, sekä onnittelut uusille hallituksen jäsenille Maarit Toivoselle ja Kari Ketoselle.

Nythän tilanne on se, että toimin kahdessa toimessa sekä päätoimittajana että puheenjohtajana.
Kumpikaan tehtävä ei sulje pois toistaan ja aion tehdä parhaani,liittomme ja jäsenistömme hyväksi.

Viimeksi puheenjohtajana 1972–1975 ja päätoimittajana 1973–1977 on toiminut Kauko Juntunen Lahdesta.
Vaikka toimia on nyt kaksi, lupaan teille, että se ei menoa haittaa.

Vuoden Hierojana palkittiin Elina Airaksinen, joka on ollut monessa mukana mm. uusien hieronnan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon perusteita tekemässä. Onnittelut Elinalle.
Olet tehnyt hienoa työtä!

Vantaan opintopäivät ovat jääneet taakse ja taas opittiin uutta ja kerrattiin samassa vanhaa. Kiitos Ismolle mielenkiintoisista päivistä!

Hieroja-lehden Live-nurkka oli ensimmäistä kertaa käytössä. Opintopäivistähän löytyy netistä videomateriaalia, kuten Ismon haastattelu ja muuta kivaa.
Olemme ottaneet tavoitteeksi lisätä Hieroja-lehden toimintaan myös videoitua toimintaa, jotta saatte paremman käsityksen päivien tapahtumista, sekä siitä, millaista siellä on.
Toivottavasti kaikki saavat näistä sen olon, että kivaahan siellä on ja vieläpä oppii uutta mahtavien luennoitsijoiden siivittämänä.

Vuoden viimeisen numeron artikkelien annista vastaavat Hannu Luoma (Liikkeen ja liikekontrollin häiriöt), Elina Airaksinen (Vuoden Hieroja 2018) ja Katri Kovasiipi, Suomen Nivelyhdistys ry:stä, esittelee meille heidän yhdistyksensä, sekä siihen sisältyvää uutta VIRTU toimintaa. Lukaiskaapas Nivelyhdistyksen juttu tarkasti, siellä kerrotaan myös mitä apuja voi hieroja löytää heidän sivuiltaan työhönsä.

Lisäksi on opintopäivistä luettavaa, niin meidän kuin myös Urheiluhierojien (kiitos taas Anneli), sekä kirjaan tutustumista.

Rauhaisaa joulun odotusta kaikille ja pian taas uusi lehti ilmestyykin helmikuussa, joten ette pitkään joudu odottamaan tiedonjanonne kourissa.

Vielä oikein hyvää Uutta vuotta 2019, muistakaa levätä tässä välissä ja aloitetaan uusi vuosi pirteinä.

Pentti Takovaara

  • Pirkkalan Hierontapiste
  • Perkiöntie 15 33960 Pirkkala
  • Puhelinnumero: 040 5553353

Olen Vierumäellä, Suomen Urheiluopistossa opiskellut ja valmistunut koulutettu hieroja / urheiluhieroja. Tarjoan hieronta-alan monipuolisia palveluja perushieronnasta hemmotteluhoitoihin. Teen myös ilta-ja viikonloppuaikoja sekä yritys-ja kotikäyntejä. Tarvittaessa järjestyy hieronta myös kilpailu-,harrastus- ja seuramatkoilla. Aikavaraus puh. 040-5553353. Minut löydät myös Facebookista. Sähköposti osoitteeni on pentti.takovaara@saunassa.com

Puheenjohtajalta 2/16

Puheenjohtajalta

 

Luonto herää

 

Näin keväällä lämmön ja valon vaikutuksesta koko luomakunta aktivoituu, ja eläimillä kuten meillä ihmisilläkin tietynlaiset vietit heräävät.  Jokakeväisenä riesana koulutetuilla hierojilla ovat sellaiset asiakkaat, joiden tarpeet eivät liity pelkästään tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin. Monet kollegat ovatkin kyselleet, voiko hieroja valita asiakkaansa. Jos ajanvaraustilanteessa ilmenee, että asiakkaan tarpeet eivät tule koulutetun hierojan koulutuksen mukaisilla hoidoilla tyydytetyiksi, ei sellaista asiakasta tietenkään pidä ottaa vastaan.

 

Terveydenhuollon ammattihenkilöllä ei ole aivan täyttä vapautta valita asiakkaitaan. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä edellyttää että meidän on aina annettava  kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Useimpien asiakkaiden kohdalla voimme kuitenkin rehellisesti todeta, että hänen avuntarpeensa ei ole kiireellinen.

Toisaalta hoitamisesta kokonaan kieltäytyminen voidaan tulkita syrjinnäksi, ja siitä seuraa omat sanktionsa Yhdenvertaisuuslain (30.12.2014/1325) perusteella. Esimerkiksi sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella asiakkaan torjuminen on syrjintää. Itseään ei kuitenkaan kannata vaarantaa, eikä hankaliin tilanteisiin ole pakko mennä. Epäilyttävissä tapauksissa toimiva keino on vaatia aina jo ajanvarauksen yhteydessä täydelliset yhteystiedot ja henkilötunnus kertoen, että potilasasiakirjoja koskevat säädökset näitä ehdottomasti edellyttävät. Tämä karsii useimmat pervertikot.
Naishierojat usein varoittelevat toisiaan paikkakunnan ongelma-asiakkaista. On kuitenkin hyvä muistaa, että varoittelija saattaa syyllistyä salassapitovelvollisuuden rikkomiseen. Jos terveydenhuollon ammattihenkilö työssään on saanut tietoa, jonka perusteella on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi, saa hän salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa asiasta poliisille (Laki Potilaan asemasta ja oikeuksista §13, muutos 20.3.2015/271). Jos tietää olevan hankkeilla törkeä rikos, kuten esimerkiksi henkirikos, törkeä pahoinpitely, raiskaus tai ryöstö, on  terveydenhuollon ammattihenkilöllä suorastaan velvollisuus, kuten kaikilla muillakin, kertoa asiasta poliisille tai sille, jota vaara uhkaa (Rikoslaki 15 luku 10 §). Ei silloinkaan saa kertoa koko kylän kollegoille. Emme siis ikävä kyllä voi laatia mitään mustia listoja hankalista asiakkaista, vaikka oman turvallisuutemme kannalta ne hyödyllisiä olisivatkin.

 

Lappeenrannassa 22. huhtikuuta vuonna 2016

Martti Lahikainen

Puheenjohtajalta 2/18

Puheenjohtajalta

 Viides versio

 Ammattitutkintolain ja -asetuksen tullessa voimaan 1.5.1994 kumoutui vanha ammatillisista pätevyystutkinnoista annettu laki. Tuon muutoksen myötä on ammattitaito voitu osoittaa sen hankkimistavasta riippumattomissa tutkinnoissa.Hierojan ammattitutkinnon ensimmäiset perusteet tulivat voimaan vuonna 1995.

Tutkintoa on uudistettu sen jälkeen noin viiden vuoden välein, ja viidennen version luonnos on juuri nyt laajalla lausuntokierroksella.

 Tutkintoon valmistavan koulutuksen opettajilta vaaditaan nyt entistä enemmän työelämän ajantasaista tuntemusta, koska ammattitaitovaatimukset on muotoiltu vastaamaan jatkuvasti muuttuvan työelämän tarpeita.

 Vielä nyt voimassa olevissa tutkinnon perusteissa on lueteltu mahdollisimman kattavasti kaikki lait, asetukset, määräykset ja ohjeet, jotka ammattia harjoittavan hierojan on tiedettävä ja ymmärrettävä. Uusimmassa perusteluonnoksessa koko paketti kuitataan yhdellä lauseella: “opiskelija toimii työssään hierojana sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöä ohjaavien säädösten ja eettisten ohjeiden mukaisesti.”

 Työelämä kehittyy ketterästi, ja todennäköisesti myös lainsäädäntö tulevaisuudessa muuttuu niin nopeasti, että ei ole järkevää kirjata juuri tällä hetkellä voimassa olevia yksityiskohtaisia vaatimuksia tutkinnon perusteisiin. Hierojakouluttajien ja näytön arvioijien on itse seurattava tarkoin alan kehitystä, enää ei voi mekaanisesti rastittaa tutkinnon perusteissa olevia ruutuja.

 Lappeenrannassa 24. huhtikuuta vuonna 2018

Martti Lahikainen

Puheenjohtajalta 3/16

Puheenjohtajalta

 

Tutkintorakenne uudistuu

 

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmää on aiemmin kehitetty kahdessa kehittämishankkeessa (TUTKE1 vuosina 2009 – 2010 ja TUTKE2 vuosina 2012 – 2014).  Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työelämän ohjausryhmä (TUTKE3) on jatkanut työtä ammatillisen tutkintorakenteen uudistamiseksi.

 

Ohjausryhmä on saanut monien vaiheiden jälkeen valmiiksi väliraporttinsa, jonka se luovutti elokuussa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle. Työelämän muutosten analysoinnin pohjalta raportissa on päädytty ehdottamaan uudistuksia ammatilliseen tutkintorakenteeseen ja näyttötutkintojen mitoitukseen. Tavoitteena on ollut muun muassa, että opiskelijalla olisi aikaisempaa joustavammat mahdollisuudet hankkia osaamista ja erikoistua opintojen aikana. Ehdotuksen mukaan tutkinnot tulisivat laajemmiksi ja niitä olisi vähemmän.

Tällä hetkellä ammatillisessa tutkintorakenteessa on yhteensä 52 ammatillista perustutkintoa, 177 ammattitutkintoa ja 122 erikoisammattitutkintoa. Ohjausryhmän ehdotuksessa ammatillisia perustutkintoja olisi 43, ammattitutkintoja 64 ja erikoisammattitutkintoja 59.

 

Hierojia koskeva näkyvä uudistus ehdotuksessa on tutkinnon nimen muuttaminen. Tämän muutoksen taustalla on tarve yhdenmukaistaa tutkintojen nimiä. “Hierojan ammattitutkinto” tulee valmistellun esityksen mukaan muuttumaan “Hieronnan ammattitutkinnoksi”. Tutkinnon nimen pieni muutos ei vaikuta terveydenhuollon lainsäädäntöön. Nimikesuojattuna ammattinimikkeenä säilyy edelleenkin “koulutettu hieroja”.

 

Merkittävä erittäin hyvä asia kehittämishankkeen tässä vaiheessa on se, että hieronnan ammattitutkinto säilyy itsenäisenä tutkintona ja myös erikoisammattitutkinto on yhä mukana tutkintorakenteessa, vaikka tutkintoja karsitaan ja yhdistellään raskaalla kädellä. HEAT ehti jo välillä olla lakkautusuhan alla vähäisen tutkintosuoritusten määrän vuoksi. Tuleva hieronnan erikoisammattitutkinto voidaan jakaa osaamisaloihin, joille kullekin voisi tulla oma tutkintonimike. Tämän mahdollisen muutoksen kehittely jäänee seuraavan erikoisammattitutkinnon perusteiden uudistamistyöryhmän tehtäväksi, parin vuoden kuluessa.

Lappeenrannassa 26. elokuuta vuonna 2016

Martti Lahikainen

Puheenjohtajalta 3/18

Potilasasiakirjat kuntoon

 Toiminnanjohtaja kirjoittaa tässä lehdessä omalla palstallaan aiheellisesti huolestuneena. Hän on joutunut havaitsemaan, että harmittavan monet koulutetut hierojat ovat laiminlyöneet lakisääteisiä velvoitteitaan. Eräs yleisesti retuperälle jätetty asia on potilastietojen kirjaaminen. Entä jos jotain sattuu…
Myös Valvira muistutti tästä asiasta hieronnan tutkintojen perusteiden luonnoksista antamassaan lausunnossa:  “Puutteena molempien tutkintojen perusteissa Valvira pitää sitä, että luonnoksissa puhutaan lähtökohtaisesti hierojan asiakkaasta. Koulutettu hieroja on terveydenhuollon ammattihenkilönä ja hoitaa ensisijaisesti potilaita. Tätä näkökulmaa ei ole huomioitu luonnoksissa riittävästi. Koulutetulla hierojalla on samat velvollisuudet kuin muillakin terveydenhuollon ammattihenkilöillä, esimerkiksi potilasasiakirjojen laatiminen ja salassapitovelvollisuus.”  Valviran lausunnon perusteella tutkintojen perusteita uudistava työryhmä korjasi ehdotuksiaan, ja nyt Opetushallituksen päätöstä odottavissa luonnoksissa puhutaan lähtökohtaisesti hierojan potilaasta.

 Pidän erittäin tärkeänä toiminnanjohtajan toivomusta, että kaikki koulutetut hierojat koko maassa havahtuisivat tekemään asiat oikein ja kunnolla, niin kuin ne kuuluu tehdä.

 Potilaan kanssa yhdessä laaditaan hoitosuunnitelma, ja hoidon suunnittelusta ja toteutuksesta on tarpeellisessa laajuudessa tehtävä merkinnät potilaskertomukseen. Potilaskertomukseen tulee tehdä merkinnät jokaisesta potilaan palvelutapahtumasta. Palvelutapahtumia koskevista tiedoista tulee tarpeellisessa laajuudessa käydä ilmi tulosyy, esitiedot, nykytila, havainnot, tutkimustulokset, ongelmat, taudinmääritys tai terveysriski, johtopäätökset, hoidon suunnittelu, toteutus ja seuranta, sairauden kulku sekä loppulausunto. Potilasasiakirjoihin tehtävistä merkinnöistä tulee käydä ilmi, miten hoito on toteutettu, onko hoidon aikana ilmennyt jotakin erityistä ja millaisia hoitoa koskevia ratkaisuja sen kuluessa on tehty. (STM 2009/298, §§11 ja 12)

Jos jotain sattuu, niin asioiden selvittäminen jälkikäteen on helpompaa, kun asetuksen mukaiset merkinnät potilaskertomuksiin on huolellisesti tehty.

Lappeenrannassa 26. elokuuta vuonna 2018

Martti Lahikainen

Säännöt ja ohjeet

Käsillä, aivoilla ja sydämellä  – koulutetun hierojan eettiset ohjeet

Med händer, hjärna och hjärta – utbildade massörers etiska anvisningar

Hallituksen toimintaa ohjaavat arvot

 

Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n säännöt

1 §

Yhdistyksen nimi on Koulutettujen Hierojien Liitto ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2 §

Yhdistyksen tarkoituksena on Suomessa asuvien koulutettujen hierojien ja kuntohoitajien yhdistäminen valvomalla heidän yleisiä ja yhteisiä hierontaan liittyviä etujaan tavoittelematta kuitenkaan jäsenilleen välitöntä taloudellista ansiota.

 

Tarkoituksen toteuttamiseen yhdistys pyrkii seuraavalla tavalla:

– kohottamalla hierojien ammattitaitoa ja –tietoa jatkokurssien,

esitelmien ja luentojen kautta

– kohottamalla hierojien henkistä ja taloudellista asemaa sekä

valvomalla heidän ammatillisia ja yhteiskunnallisia oikeuksiaan

– tekemällä aloitteita ja esityksiä viranomaisille

– tekemällä sekä suullisen että kirjallisen valistuksen avulla

tunnetuksi hieronnan sekä muiden fysikaalisten

hoitomenetelmien merkitystä.

3 §

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen, jolla on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (599/94) ja asetuksen (564/94) mukainen koulutetun hierojan tai kuntohoitajan kelpoisuus ja on merkitty Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ylläpitämään keskusrekisteriin terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Hallitus hyväksyy uudet jäsenet.

 

Opiskelijajäseneksi hallitus voi hyväksyä henkilön, jonka opinnot tähtäävät hierojan ammattitutkintoon. Opiskelijajäsenenä voi olla korkeintaan kaksi vuotta, ja tämän ajan kuluessa hallituksen on päätettävä opiskelijajäsenen hyväksymisestä varsinaiseksi jäseneksi tai erottamisesta.

 

Yhdistyksen kannatusjäseneksi hallitus voi hyväksyä yhdistyksen tarkoitusperiä tukevia yksityisiä henkilöitä, rekisteröityjä yhdistyksiä tai muita oikeuskelpoisia yhteisöjä.

Kunniajäseneksi voidaan yhdistyksen kokouksen päätöksellä kutsua yhdistyksen toimintaa ja tarkoitusta ansiokkaasti edistänyt henkilö. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

 

4 §

Yhdistyksen varsinaisilta jäseniltä perittävän jäsenmaksun, kannatusjäsenmaksun ja opiskelijajäsenmaksun, sekä varsinaisilta-, kannatus- ja opiskelijajäseniltä perittävän liittymismaksun määrää syyskokous vuodeksi kerrallaan. Tilikauden alussa eläkkeellä olevilta jäseniltä perittävän jäsenmaksun määrä on kuitenkin pienempi ja sen suuruuden määrää syyskokous niin ikään vuodeksi kerrallaan. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

 

Äänestystilanteissa varsinaisilla jäsenillä, opiskelijajäsenillä ja kunniajäsenillä on äänioikeus. Kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta. Jäsenmaksun eräpäivän jälkeisen seuraavan joulukuun loppuun mennessä jäsenmaksunsa laiminlyönyt jäsen katsotaan hallituksen päätöksellä eronneeksi yhdistyksestä. Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka yhdistyksen kokouksessa mikä merkitään pöytäkirjaan.

 

Jäsen, joka toimii yhdistyksen sääntöjen vastaisesti, terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevien lakien vastaisesti tai hierojien eettisten sääntöjen vastaisesti voidaan erottaa yhdistyksestä. Erottamisesta päättää hallitus ja erotetulla on oikeus valittaa päätöksestä seuraavalle yhdistyksen kokoukselle kirjallisesti 30 päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan.

 

5 §

Yhdistyksen asioita hoitaa yhdistyksen varsinaisista jäsenistä kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittava hallitus. Hallitukseen kuuluu kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittavat puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä. Hallitus on päätösvaltainen kun vähintään viisi jäsentä on saapuvilla puheenjohtaja mukaanlukien. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

 

Hallituksen jäsenistä, lukuunottamatta puheenjohtajaa, eroaa vuosittain puolet, ensin arvalla sitten vuorotellen. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta tarpeen vaatiessa tai vähintään hallituksen kolmen jäsenen sitä vaatiessa.

 

6 §

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai raha-asioissa rahastonhoitajan kanssa.

 

7 §

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikkoa ennen vuosikokousta.

 

8 §

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu vuosi- ja syyskokouksiin on toimitettava vähintään 30 päivää ennen kokousta jäsenille postitetulla kirjeellä tai kutsuna jäsenlehdessä.

 

9 §

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä.

Vuosikokouksessa:

 

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan

tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.

2. Todetaan kokouksen laillisuus.

3. Esitetään hallituksen toimintakertomus edelliseltä toimikaudelta.

4. Esitetään tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto.

5. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta.

6. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.

7. Käsitellään yhdistyksen jäsenten hallitukselle kirjallisesti

esittämät asiat kokouksessa käsittelemistä varten. Asia on

jätettävä hallitukselle vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin.

8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 

10 §

Yhdistyksen syyskokous pidetään loka-marraskuussa.

Syyskokouksessa:

 

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan

tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.

2. Päätetään toimintasuunnitelman hyväksymisestä seuraavaa

toimikautta varten.

3. Päätetään talousarvion hyväksymisestä seuraavaa toimikautta

varten.

4. Päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksujen ja liittymismaksujen

suuruus.

5. Valitaan puheenjohtaja joka toinen vuosi ja muut tarvittavat

hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle.

6. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa.

7. Käsitellään yhdistyksen jäsenten hallitukselle kirjallisesti esittämät asiat kokouksessa käsittelemistä varten Asia on jätettävä hallitukselle vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin.

8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 

11 §

Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

 

12 §

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä, jos asia on kokouskutsussa olleen maininnan jälkeen otettu yhdistyksen kokouksessa käsiteltäväksi ja muutosta puoltanut vähintään 2/3 kokouksessa annetusta äänimäärästä.

 

13 §

Yhdistyksen purkautumisesta on samalla tavalla menetellen päätettävä kahdessa perättäisessä kokouksessa, joista toinen on vuosikokous, vähintään ¾ annetusta äänimäärästä. Yhdistyksen purkautuessa päättää sen varojen käytöstä näiden sääntöjen 2 §:ssä mainittuun tarkoitukseen purkautumispäätöksen tekevä viimeinen kokous vähintään 2/3 annetusta äänimäärästä.

 

14 §

Muissa kohdin noudatetaan yhdistyslain säännöksiä.

 

 

 

Sirpa Vammas

Olen klassisen hierojakoulutuksen käynyt ammattilainen. Koulutukseeni sisältyi jäsenkorjaus osio ja intialainen päähieronta hoitomenetelminä. Olen täydentänyt opintojani hermoratahierontakurssilla sekä Nivel liikkuvuuden edistämis koulutuksella, joka on yksi osa erikoishierojan ammattitutkinnosta. Ihmisenä olen ikuinen opiskelija ja innostunut etsimään myös syitä ei pelkkiä seurauksia.
Tutustu lisää sekä ajankohtaisia asioita löydät 
Facebook Tmi Sirpa Vammas
 

Sisko Kytömaa

  • Hierontapalvelu Tmi Sisko Kytömaa
  • Karoliiinankuja 1 H 27510 Eura
  • Puhelinnumero: 0458710011

Soile Savolainen

  • Hieronta-SOS
  • Töölöntullinkatu 7 A 25, liiketila 00250 Helsinki
  • Puhelinnumero: 0405206398
  • Kotisivut: http://www.hierontasos.fi

Löydät minut Helsingin Töölöstä, Tullinpuomista hyvien kulkuyhteyksien ääreltä. Hoitomuodot:
klassinen hieronta, urheiluhieronta, kalevalainen jäsenkorjaus, intialainen päähieronta, akupunktio, shiatsu eli japanilainen hieronta, ja uusimpana hoitomuotona Dry Needling-kuivaneulaus, joka perustuu länsimaiseen lääketieteeseen. Olen suorittanut hierojan koulutukseni Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä ja valmistunut Koulutetuksi hierojaksi. Lisäksi olen Kalevalainen jäsenkorjaaja, jonka opin olen saanut Kansanlääkintäseuran järjestämällä koulutuksella. Kiinalaisen lääketiedettä ja akupunktiota olen opiskellut Tero Inkerin opissa. Japanilaista hierontaa, shiatsua opiskelin Kauko Uusoksan opissa. Ismo Palmamäki toimi opettajana dry needling-koulutuksessa. Ihmistä tulee hoitaa kokonaisvaltaisesti ja pyrinkin hoitamaan aina yhteistyössä asiakkaan kanssa ja häntä kuunnellen – silloin pääsemme parhaimpaan tulokseen. Anna aikaa itsellesi, voi hyvin. Tule hoidettavaksi jo ennaltaehkäisevästi tai vain rentoutuaksesi.
Tervetuloa!

Toiminnanjohtajalta 1/16

Tässä päivämääriä kalentereihinne.

Toimintakertomuksen viimeinen ilmoittamispäivä on 29.2.2016. Muista tehdä oma osuutesi.

Linkkejä sivuille löydät khl.fi  ja jäsenten facebooksivuilta tai avi.fi

Opintopäivät Lahdessa 8 – 9.4.2016 Viimeinen ilmoittautumispäivä on 11.3.2016 . Luennoijina Kimmo Launiainen , aiheenaan reuma. Kimmo on reumasairauksien erikoisasiantuntija kuntoutuksen puolella. Hän avaa reumasairauden saloja viimeisimpien  tietojen ja toimien valossa. Näitä ihmisiä kohtaamme vastaanotoillamme viikoittain. Nyt on mahdollisuus saada isosti tietoa ja työkaluja omaan toimintaansa reumapotilaiden kanssa.

Lauantain kanssamme viettää ja luennoi meille Jari Ylinen. Dosentti ja fysiatrian ylilääkäri vie meidät laajalle matkalle kipuun. Varmasti avartava lauantaipäivä jopa kauan työtään tehneille kollegoille.

Lehdessä on opintopäiviemme tarkempi ohjelma ja tietoa ilmoittautumisista ja hinnoista sekä aikatauluista.

Kun teette ilmoittautumista sähköpostilla, muistakaa laittaa KAIKKI tiedot mukaan.  Ei riitä ilmoitus ,joita tulee useampikin: Oon tulossa. Nähdään ! Terv.  Tipitii ja osoitteena sähköpostissa on itemie@joku.fi En oikein tiedä keneen ottaa yhteyttä J  On tärkeää että samat tiedot löytyvät e-mailista kuin paperiversiostakin. Toinen josta olen mieleni pahoittanut, en itseni vaan teidän puolesta. Tilatkaa jo nyt valmiiksi ne ruokailut ja kahvit tai tuo perjantain päivällinen. Me emme enää tuolla hotellilla voi myydä noita ruokailuja.  Liian moni tulee niitä pyytämään sitten tuolla paikanpäällä, en voi auttaa vaikka niin kovasti tahtoisin. Lähtekää mukaan kevään opintopäiville Lahden Seurahuoneelle!!

 

Hallitus on aloittanut työnsä uudella kokoonpanolla ja paljon on asioita jo tehty. Ottakaa ystävät rohkeasti yhteyttä hallitukseen ja tänne toimistoon kaikissa asioissa. Saa tuoda ideoita toimintaan, tuotteisiin, opintopäiviin. Voi ihmetellä asioita, antaa risuja tai ruusuja toiminnasta. Tärkeintä olisi että annatte äänenne kuulua. Liitto on teitä varten.

 

Yksi iso toive olisi saada liitolle uusia jäseniä mukaan. Siihen uusi hallitus tulee paneutumaan toiminnassaan. Itse olen ehdottanut täällä palstallani jo useammankin kerran , että jos jokainen toisi yhden uuden jäsenen mukaan toimintaan , meitä olisi jo liki 3000 .

Riittää kun saamme osoitetietoja jonne voisimme lähettää kiinnostuneille tietoa liitosta-paketin. Kurssikavereista voisi aloittaa.

 

Samaan kategoriaan liittyen, verkostoitumiseen, olen monesti miettinyt miksi niin vähän kollegat tekevät yhteistyötä toistensa kanssa tai jumppareiden tai naprapaattien. Moni on kertonut uskalluksen puutteen. Ei tahdota uskaltaa lähteä ehdottamaan sille viereisen talon  hierojalle, naprapaatille tai jumpparille yhteistyötä. Itselläni oli laaja verkosto ammattilaisia ympärilläni. Ja koin sen erittäin hyödylliseksi. Kumpikin meistä hyötyi. Ja tiedän omasta lähipiiristä, useammasta hierojasta, jumpparista ja naprapaatti-vaimostani, ettei ainakaan heillä kellään ole ollut yhteistyön rakentamisessa vastustusta. Päinvastoin jokainen kokee yhteistyön olevan rakentavaa. Jokainen oppii toiseltaan ja asiakas hyötyy. Ilman vaimon lupaa uskallan ehdottaa ainakin Kotkalaisille ja kymenlaaksolaisille hierojille että jos teillä on tarvetta konsultaatioon tai yhteistyöhön, soittaa Minnalle. Varmasti auttaa. Jostainhan se on aloitettava, olisiko tässä rohkaisua asiaan? Hoitamisessa on aina ajateltava asiakkaan parasta, ei sitä kuka kivun tai vaivan poistaa.  Jos omat työkalut eivät riitä, ohjataan asiakas eteenpäin. Se ei ole keltään pois.

Hierojalehden uutena mainosmyyjänä on aloittanut meille kovinkin tuttu mies. Kari Larinsaari vastaa 1.1.2016 lähtien Hierojalehden mainoksien ja ilmoituksien hankinnasta. Olkaa aktiivisesti yhteydessä Kariin jos teillä olisi tietoa mahdollisista mainostajista. Karilarinsaari@gmail.com osoitteeseen voi ottaa yhteyttä.

Tehdään tästä uudesta vuodesta aktiivinen, toiminnallinen ja vahva vuosi koulutetuille hierojille. Yhdessä, toisiamme auttaen!

 

Timo Ilmari

Toiminnanjohtajalta 1/17

Uuteen vuoteen on  satsattu paljon odotuksia. Ensimmäiset lupaukset painonhallinnasta on sujuvasti unohdettu ja se hiihtäminenkin jäi.

Mutta hierojamaailmassa tuntuu että piristyminen on alkanut pitkän matalasuhdanteen jälkeen. Olen saanut muutamia soittoja joissa olette kertoneet lahjakortti myynnin jo uumoilleen piristystä ja nyt tammikuu on alkanut vauhdikkaasti. Hyvä näin, koitetaan jokainen omalta osaltamme jakaa hyvää fiilistä eteenpäin ja markkinoidaan hierontaa laajasti asiakaskuntaamme. Yksi kerrallaan saadaan asiakkaat iloisiksi ja tyytyväisiksi. Hyvin toteutettu hoitotapahtuma on sitä parasta markkinointia.

Jäsenmaksut postitettiin tammikuun aikana ja jokunen osoitevirheellinenkin mukana. Palautuivat tänne toimistolle ja metsästin sitten uudet tiedot kirjeisiin. Muistakaa että me emme saa osoitetietojanne minkään rekisterin kautta vaan olemme teidän oman ilmoituksenne varassa. Jos muutat, laita minulle sähköpostia tai soita. ETSI HIEROJA sivustoon tehtävät osoitepäivityksenne eivät tule minulle tietoon. Se ei ole meidän jäsen/postituslistamme vaan jäsenmaksuun kuuluva vapaaehtoinen palvelu jäsenistölle.

Opintopäivät ovat KUOPIOSSA 31.3-1.4.2017 Kylpylähotelli Rauhalahdessa. Päivien teema on TERVE SELKÄ ja päiviä luotsaa Raimo Kääriäinen. Tapahtuman  ohjelma, hinta-ja ilmoittautumistiedot ovat lehden sisäsivuilla. Toimi ripeästi sillä majoituskiintiö puretaan maaliskuun alussa. Otamme mukaan 150 ensin ilmoittautunutta että tila riittää tapahtuman pitoon.

TERVETULOA MUKAAN!!

Muistakaa tehdä toimintakertomuksenne 28.2.2017 mennessä. Paperiset kaavakkeet löytyvät yrityssuomi.fi sivuilta ja avi.fi sivuilta löydätte sähköisen toimintakertomus linkin. Khl.fi ja liiton jäsenten facebook sivulla on asiasta tietoa ja linkit. Helppo juttu tehdä.

Tästä lähdemme viemään vuotta eteenpäin ja yhä toivon, että te jäsenet olisitte aktiivisesti yhteydessä toiveinenne ja ideoinenne minuun tai ihan kehen vaan hallituksen jäseneen. Jos tahdot jakaa ajatuksiasi ,ideoitasi anna kuulua itsestäsi.  Liitto on juuri niin aktiivinen ja toimiva kuin on sen jäsenet, sinä ja minä. Hallitus seuraa ja kuuntelee tuntosarvet herkällä kentän ääntä ja toiveita.

Timo Ilmari

 

Toiminnanjohtajalta 2/17

Pääsiäinen on juuri ohitettu ja sosiaalisenmedian kautta lukien se on ollut liian kylmä, tuulinen, missä kesä?? Minne meillä ihmisillä on niin jukeliton kiire kokoajan. Miksi kaikki sellaiset asiat joita ei todellakaan voi muuttaa, kaatavat elämämme ihan totaalisesti. Kuitenkin elämä jatkuu ja sen kiertoon on, ainakin säätilojen kanssa, vaan sopeuduttava ja löydettävä elämän ilo juuri siitä hetkestä. Ja pukeutumisesta. Luulen että monissa vastaanottotiloissa pääsiäisen jälkeinen arki on alkanut hieman tuon suuntaisilla keskusteluilla. Me hierojat olemme ajanviivalla aika akuutisti ja herkästi mukana.

Liiton hallitus on  myös omassa työssään mukana ajanhengessä. Hallitus on seurannut käynnissä olevia sosiaali- ja terveysalan lakien ja asetusten uusia suunnitelmia sekä hierojakoulutuksen ja koulutuksen kokonaisuudistuksen tilaa. Kovin laajoja muutoksia on ollut luvassa mutta kuitenkin sellainen  epävarmuuden ja tiedon tyhjiö  on luonut asioiden seurannalle varsin haastavat puitteet. Ja kun valtion hallintokin on kovin epävarma  siitä miten, milloin, kuka ja kuinka. Hallitus palaa Hierojalehden sivuilla asiaan kun saamme jotain sellaista pitävää faktaa käsiimme jolle voimme  varmasti tietomme pohjata. Nyt muuttuvia ja hämmennystä aiheuttavia palikoita on liian paljon. Toukokuussa olemme mukana seminaarissa OPH.n, Suomen Hierojakouluttajien ja hierontatyön tutkintotoimikunnan kanssa.

SYKSYN opintopäivät pidetään  Vantaalla FLAMINGOSSA. Ajankohta on 24-25.11.2017. Luennoimassa kh,ft,OMT ja hierojakouluttaja Ismo Palmamäki ja päivien aiheena olkapää . Tullaan käsittelemään olkapään anatomiaa, fascioita ja niiden käsittelyä ja toimintaa, mobilisaatiohoitoa olkapään kiputiloissa jne.

SEURATKAA piakkoin khl.fi sivuja ja facebook-sivuja, laitan opintopäivistä ilmoituksen näkyviin toukokuun aikana. Mutta nyt VARAA JO AIKAA KALENTERIIN. Ja lentoliput ovat nyt edullisia jos tulette Rovaniemeltä, Oulusta.  Oulusta tunti ja Rovaniemeltä 1.40.

LIITON TOIMISTON OSOITE ON MUUTTUNUT. Uusi osoitteemme on Kirkkokatu 21, 48100 Kotka.

Sen kunniaksi kun olemme uusissa tiloissa pläjäytetään ASIAKASKORTTEJA tarjoukseen.

1 paketti 20€, 2 pkt 38 € ja 3 pkt  45 € + postituskulut.

Ja samaan syssyyn mennään lahjakorttien kanssa myös. LAHJAKORTIT 4,50 paketti + postituskulut.

Tarjous on voimassa 9.6.2017 mennessä tehtyihin tilauksiin. Muista tilauksessa merkitä yhteystietosi ja  puhelinnumerosi näkyviin. Nyt täydentäkää varastonne!! Timo.koskenranta@khl.fi osoite odottaa tilauksianne.

Liiton jäsenmaksun karhukirjeet tulevat postitukseen pian. JOS maksusi on maksamatta, huolehdi se heti liiton jäsenmaksujen maksutilille. Ja jos olet muuttamassa, muista minua osoitemuutoksella.

Kesällä toimisto on suljettu kesäkuun viimeisen viikon ja koko heinäkuun. Luen sähköpostejani toisinaan ja vastaan puheluihin säännöttömästi.

Toivon teille kaikille toimeliasta kesää, lomaillen ja harrastaen. Tehkää muutamana päivänä lomanne aikana jotain sellaista, mistä olette aina uneksineet. Olette sen ansainneet.

 

Timo Ilmari

Toiminnanjohtajalta 2/18

Kesän tulemiseen on varma merkki kun koulutetut hierojat kokoontuvat opintopäivilleen.Turku helli meitä keväisellä lämmöllään ja päivät Hamburger Börsin tiloissa olivat onnistuneet.Perjantaina kevätkokouksessa jäsenistö hyväksyi tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä antoivat vastuuvapauden vuoden 2017 toiminnasta hallitukselle. Luennoille osallistui 111 henkeä ja Aleksi Tuhkasen ja Pasi Lindin kipparoimia päiviä kelpasi kuunnella. ISO KIITOS pojille tiedon jakamisesta! Kiitoksen sana on paikallaan myös hienolle henkilökunnalle hotellilla. Ja kokille, joka oli loihtinut todella hyvää ruokaa jokaiseen tilaisuuteemme päivillä. Ja kiitos myös kaikille mukana olleille hienoista keskusteluista ja iloisista tarinoista!!

Marraskuu 23-24.11 kokoonnumme Vantaalla, Sokoshotelli Vantaassa. Luentoa ja oppia tulee pitämään Ismo Palmamäki. Jatkamme siitä mihin viime vuonna marraskuussa jäimme.

Seuraa khl.fi sivustoa, julkistamme opintopäivien ohjelman ja muut tiedot nettisivujen kautta aikaisemmin kuin lehdessä. MERKITSE PÄIVÄT JO KALENTERIIN. Viimeksi marraskuussa tilat loppuivat kesken.
Kuntoutuksen ilmoitus on esillä khl.fi sivuilla ja nyt myös tässä lehdessä. HAKEUTUKAA mukaan. Paikkana Apila, Kangasalla. Hyvä osaava henkilökunta ja rauhaisa paikka.Ohjeet ilmoituksissa. Toimi nopeasti sillä lääkäriaikojen saanti voi viedä pitkäänkin ja kiire voi pukata päälle.

Tietosuoja asiasta meinasi aivan nousta kohu ja itku kun siitä julkaistiin tietoja. Mutta pienellä tiedottamisella siitä selvittiin. Meille terveydenhuollon ammattihenkilöillehän siinä ei ollut mitään valtavan isoa muutosta entiseen. Rekisteriselosteet ja arkistointilaki ovat jo kauan määritelleet toimintaamme tietosuojassa, laki potilaan oikeuksista myös. Suurin murhe taisi tulla siinä että isoin osa ei ollut koskaan tehnytkään asioita niin kuin olisi jo aikaa sitten pitänyt tehdä. Nyt sitten aloitettiin kirjaaminen ja tietojen ylösmerkitseminen. Khl.fi sivuilla on ollut tietoa hierojaa koskevasta laista ja asetuksesta jo pitkään. Onneksi se auttoi monia eteenpäin.

Muistakaa hyvät ystävät että omaa ammattia koskevia lakeja ja asetuksia tulee noudattaa. Niitä te olette koulutuksessa opiskelleet ja niihin teidän tulee pystyä vastaamaan jos joku kysyy. Mikäli tulee ongelmia työssä, lakiin ja asetukseen vedotaan silloin. On välillä hyvä palauttaa mieliin mitä koulutetun hierojan tausta-asioihin kuuluu.

Kädentaidot ja anatomia ovat niitä ykkösjuttuja ja sitä näkyvintä toimintaa mutta yrittäjyys ja ammatinharjoittaminen vaatii myös muuta tietoa. Et ole ”vaanhieroja” olet Koulutettu Hieroja, terveydenhuollon ammattihenkilö ja osaamisesi kautta arvostettu ammattilainen.

Toimiston aukioloaikaa muutan hieman toukokuussa. Olen poissa maanantait ja perjantait. Sähköpostiin voi laittaa viestejä silloinkin. Kokonaan toimisto on suljettu kesäkuun viimeisen viikon ja heinäkuun ajan.Tuotetilauksia kannattaa tehdä jo nyt. Ei sitten pula korteista tai paidoista tai puffeista yllätä.

Oikein hyvää kesää jokaiselle lukijalle. Jossain kohtaa, kun aika antaa myöden, ota ja heittäydy selälleen katselemaan pilvien liikettä. On se vaan rentouttavaa 😉

Timo Ilmari, melkein jo matoja kaivamassa!

Toiminnanjohtajalta 3/16

Toiminnajohtaja 3/2016

 

On kaksi asiaa yli muiden joilla tahdon aloittaa tämän kirjoitukseni.

IKAALINEN. TERVETULOA.KAIKKI INNOKKAAT. OHJELMA SISÄSIVUILLA. VERKKARIT MUKAAN. ON TOIMINTAA TIEDOSSA. KUN ON TOIVOTTU. MIKA SAARI LUOTSAA LUENTOJA.

Toisekseen, uusi tutkintotoimikunta on aloittanut työnsä ja ammatinharjoittajien edustajina liitosta ovat Armi Tasanto ja Timo Koskenranta. Uudet tuulet puhaltavat myös tutkinnoissa ja niiden kehittämisessä. Te jotka olette työntekijä arvioijina tutkinnoissa, olette suuren vastuun edessä kun päätös tutkinnonsuorittajan osaamisesta on siirretty kokonaan teille arvioijille.

Toivoisinkin kaikkien ja ainakin liiton jäsenten, jotka olette arvioijina, lukevan tutkinnon perusteet vielä kerran ja sitten uudelleen. Näin saamme valmistumaan osaavia ja ammattinsa taitavia koulutettuja hierojia. Samaan hengenvetoon toivon, että näyttötutkintomestarikoulutus nousisi jonkinlaiseen suosioon jäsenistön keskuudessa. Sitä koulutusta tukee mm. liiton stipendi.

Koulutetun hierojan tutkinto on vielä saanut olla oma tutkintonaan. Sen eteen liiton hallitus ja puheenjohtaja Martti Lahikainen ovat tehneet kovasti töitä. Samoin erikoisammattitutkinnon pysymisen eteen. Toivottavasti EAT osaajia tulee vielä paljon lisää jäsenistöömme. Ja toivottavasti sitäkin kautta löytyy innokkuutta kehittää suomalaista koulutetun hierojan ammattiosaamista ja ammatti ylpeyttä. Aika näyttää miten asiat kehittyvät.

 

Olisi kiva saada tietää hieman työtilanteista eri puolilla maatamme. Alku kesästä oli hoitorintamalla hiljaista hyvinkin laajasti .Laittakaapas hieman sähköpostia minulle tulemaan miten työtilanne syksyllä 2016  on sinun paikkakunnallasi.

Saa kirjoitella toki muutakin iloa tai surua jos innostaa.

 

Kuntoutusmaailmassa on lanseerattu KELAN toimesta uusi järjestelmä entisen Aslakin tilalle, KIILA.

Tulemme hakemaan liitolle kurssia. Koska se alkaa, en tässä vaiheessa tiedä ja miten sen toteutus kaikkineen tulee tapahtumaan, en tarkalleen tiedä. Ilmoitamme kun asiat selkenevät

Seuraile facebook – ja khl.fi sivuja mikäli sinua kiinnostaa tulevat kuntoutukset.

 

Joulukorttiaika alkaa taas pian painaa päälle. Liiton joulukortit niin isot avattavat kuin pienemmät postikorttimalliset 5 € /paketti. Tällä hintaa niin kauan kuin tuotteita on jäljellä.

Jouluinen lahjakortti, jouluisin kuorin on myynnissä 9 € /paketti. Ja paketissahan on aina 10 kpl. Tilailkaa jo valmiiksi niin ei tule sitten hoppu. Ikaalisissa tuotteita saa sitten ostaa paikanpäältä.

 

Toivottavasti meitä on paljon läsnä marraskuussa Ikaalisten Kylpylässä. Paikka on mukava rentoon ja nautinnolliseen opintopäivätapahtumaan.

 

Voimia arjen aherrukseen !!!

 

Timo Ilmari

Toiminnanjohtajalta 3/18

Syksyn alkua kaikille! Olipahan inkkarikesä. Suurimmat jaksamiset oli etsiä päivät varjoa ja iltapäivät hätistellä ampiaisia. Siinä ne tärkeimmät. Toimistolla on päästy hyvään vauhtiin ja Marko lehtitiimin kanssa on kesänaikana kasannut hienon lehden luettavaksenne.

Kantajärjestelmän kanssa on ollut yhteydenottoja ammatinharjoittajille suunnatuista potilastietojärjestelmistä. Nyt tuntuu siltä että hinnat alkavat vihdoinkin laskea edes jotenkin siedettävälle tasolle että yksittäinen ammatinharjoittaja ehkä innostuisi Kantaan liittymisestä. Minusta Kanta olisi hyvä ja helppo tapa tallentaa tiedot ja arkistoida ne mukavasti mutta kustannukset siihen mukaan liittymiseen ovat olleet kovin korkeat. Seuraillaan tilanteen kehittymistä ja informoidaan asiasta aina kun jotain tietoa joko itse Kanta asiassa tai operaattoreiden tuotteissa ilmenee. Vielä ei ole pakollista Kantaan liittyä.

Opintopäivät lähestyvät. 23-24.11.2018 tapaamme Vantaalla (ent. Tikkurila) Sokos Hotelli Vantaassa. Luentotilaa on nyt varattu 180 hengelle ja lisäkapasiteettiä 230 hengelle. Viimeksi kun ISMO PALMAMÄKI astui estradille, tilat loppuivat kesken ja 150 ensin ilmoittautunutta vain pääsi paikalle kuulemaan Ismon luentoja. Tällä kertaa paneudumme  toiveidenne mukaisesti perjantain ja la aamupäivän alaraajaan ja polven kipuiluun ja kertaamme lauantaina iltapäivällä yläraajan ongelmia mm. tenniskyynärpään ja hiirikäden hoitamisia. Anatomiaa, hoitoajatuksia, fasciaa, testausta. Taattua Ismon perusteellisuutta ja tietoa. Ilmoitus opintopäivistä toisaalla tässä lehdessä. OLE NOPEA ja varaa paikkasi. TERVETULOA MUKAAN! Ai niin, nyt on varattu pieni kiintiö majoitukseen jo torstaina tuleville tai sunnuntaina pois lähteville. Voit tiedustella suoraan hotellista.

Jäsenistöstä on tullut useampia kyselyjä liitolle hankittavasta ulkoiluasusta. Joko verkkari/tuulipuku/softshell tyyppisistä asusteista.

Laittakaapas viestiä vaikka sähköpostiin mikä noista asusteista voisi kiinnostaa eniten.

Myös työpaidat ovat olleet toivelistalla. Hyllyssä toimistolla on pikee paitoja tilattavaksi.  Teknisiä paitoja ja hyvin pesua kestäviä. Kolmea eri väriyhdistelmää. Tilatkaa ihmeessä.

Katsotaan josko hankkisimme myös ohuita joko puuvilla tai ”urheilu” paitoja tilattavaksi. Kaikki kivat kuva tai tekstiehdotukset otetaan vastaan mitä paidassa voisi olla.

Nyt tiedän sohaisevani asiaan mistä tulen vielä kuulemaan. Mutta siltikin haluan avautua. Olen aikaisemminkin ihmetellyt miten huterasti, sanoisin jopa leväperäisesti monet hoitavat yrittäjille kuuluvia lakisääteisiä asioita. Kun tuota tietosuoja-asetusta tuskailtiin, selvisi että suurimmalla osalla yhteydenottajista ei ollut minkäänlaista tietoa edes jo aikaisemmin olleista säädöksistä tai velvollisuuksista terveydenhuollon ammattihenkilönä ja terveysalan yrittäjänä toimimisesta. En sano tätä siksi että halveksuisin vaan siksi, että olin todella yllättynyt ja kauhuissani. Silloin kun asiat menevät hyvin, ei kukaan teitä kiusaa ja tarkistele tekemisiänne. MUTTA JOS jotain sattuu niin silloin olettekin ihmeissänne. Silloin vedotaan viimekädessä aina lakiin ja asetukseen olkoon se verotusta, toimintaa potilaan kanssa, viranomaisilmoituksia tai ihan mitä vain yrittäjyyden tiellä vastaan tulevaa. Olen täällä toimistolla vuosien aikana koittanut auttaa potilasvahinkojen kanssa, veroasioiden, hankaliksi menneiden asiakas suhteiden kanssa ja aina, ihan aina olisi ollut yksinkertaisempaa kun perusasiat olisi hoidettu kunnolla. Tehty viranomaisilmoitukset, huolehdittu kirjaamisista, tehty ne kirjanpitoasiat tunnollisesti, vuokrasopimukset tarkasti ja hoidettu potilaat niin kuin asianmukaista ja oikeaa on.

Jotenkin toivoisin että tämä syksy toisi jonkinlaisen herätyksen että kaikki koulutetut hierojat koko maassa havahtuisivat siitä välinpitämättömyydestään tehdä asiat oikein ja kunnolla niin kuin ne kuuluu tehdä. Ja nousisivat oikeasti sille tasolle minne me kuulumme.  Jostain asioiden hoitaminen on aloitettava ja se jostain olet SINÄ!! Kiitos kun luit ja Anteeksi. Mutta oikeasti välitän.

Tästä kohti syksyä ja kohti opintopäiviä, tule mukaan ja seuraa khl.fi ja facebooksivustojamme.

Timo Ilmari

Toiminnanjohtajalta 4/16

Ikaalisissa nautittiin huippuopeista Mika Saaren johdolla. Kovasti olitte toivoneet opintopäiviä sellaisiksi joissa tehtäisiin jotain ja nyt kun se toteutettiin, aika ei ollutkaan kypsä suurelle osanotolle.  Mutta oppia saimme isolla kauhalla ja ajatuksia jotka varmasti mietityttävät vielä pitkään ja kantavat päivittäisessä työssä. Liikkeessä on voimaa ja voimassa on mukana liikettä.

Syyskokouksessa valittiin liiton puheenjohtajaksi Martti Lahikainen ja hallituksen kokoonpano ei muuttunut kun erovuoroiset valittiin jatkamaan. Hallituksen sisällä vara-puheenjohtaksi vaihtui Armi Tasanto, Marko Leppäsen siirtyessä päätoimittajaksi Hieroja-lehteen.

Jäsenmaksujen suuruus ei muuttunut vaan jatkamme varsinaisten jäsenten osalta 95€ maksulla. Opiskelijat 40€ opiskelukausi, eläkeläiset 25€ ja liittymismaksu 15€.

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017 hyväksyttiin yksimielisesti.

Vuoden Hierojaksi valittiin Jari Ylinen. Lehden sivuilla enemmän tietoa Jarista.

Seuraavat opintopäivämme ovat Kuopiossa Hotelli Rauhalahdessa 31.3-1.4.2017

Päivien teema on ” TERVE SELKÄ” ja päivien vetovastuu on Raimo Kääriäisellä. Taattua tietoa ja laadukasta esiintymistä OMT ft ja fysioterapian lehtorilta. Raimon monet muistavat jo muutamien vuosien takaa Kuopion opintopäiviltä.

Tietoa tulee HIEROJALEHTI 1/17 sisään. Mutta nyt voit jo varata  kalenteriin aikaa tulla mukaan. Ja lentolippuja kannattaa katsella jos siivillä aikoo matkustaa, edullisuus löytyy nyt.

Vuosi on jälleen siinä kohtaa, että on kiitoksen , kiitollisuuden ja kunnioituksen aika.

Minun vuoteni on ollut tässä työssä liiton toimistolla erikoisen kiireinen uusien asioiden kanssa painiessa. Hierojakoulutuksen ja koulutettuja hierojia koskevien asioiden muutospaineessa hallitus on saanut olla tarkkana tekemissään ratkaisuissa. Opetushallituksen toimikuntatyössä ovat puhaltaneet muutoksen tuulet. Koulutetun hierojan asemaa yhteiskunnassa on puitu ja tullaan puimaan vielä hurjasti ennen kuin kaikki asetukset ja säädökset toimistamme ja olemassa olostamme ovat lukkoon lyödyt. Kiitos liiton hallitukselle jaksamisesta ja kommenteistanne asioiden hoidossa. Näin on ollut hyvä.  Työ jatkuu.

Kiitos yhteistyökumppaneillemme mukana olostanne Hierojalehdessä ja opintopäivillämme. Tuotte arvokkaan lisän jäsentemme palveluun. Kiitos Kari Larinsaarelle kun pudotat yhden taakan harteilta ja teet sen tyylillä.

Kiitollisena kaikesta siitä osallisuudesta jonka olen saanut jakaa kanssanne hyvät liiton jäsenet. On ollut kunnia saada olla luottamuksenne kohteena.

Ja kunnioituksen osoituksena pois nukkuneille jäsenillemme, sytytän kynttilän jouluaattona Kotkassa Katariinanniemessä. Siellä suuri ankkuri toimii ristinä ja meri on läsnä.

 

Rauhaa, rakkautta ja läheisyyttä meille kaikille, nyt ja aina.

Timo Ilmari

Toiminnanjohtajalta 4/18

Liiton opintopäivät Vantaalla on pidetty. Ennen luentojen alkua julkistettiin Vuoden Hieroja. Tässä lehdessä saatte tutustua tarkemmin Elina Airaksiseen Vuoden Hieroja 2018. Onnea Elina.

Luennoilla oli mukana 118 henkeä. Ismo Palmamäen iloinen esiintyminen ja selkeä luennointi ei jättänyt ketään osattomaksi salissa. Roppakaupalla uutta ajatusta ja toimintamallia tuli työhön. KIITOS Ismo ja KIITOS luentoväki salissa kun olitte mukana.

Vantaalla pidettiin myös Liiton sääntömääräinen syyskokous. Kokouksessa oli mukana 34 jäsentä. Liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio tulevalle vuodelle 2019 hyväksyttiin. Jäsenmaksut ovat vuonna 2019: 95€ varsinaiset jäsenet, 40 € eläkeläiset ja opiskelijat sekä kannatusjäsenet 95€ henkilöjäsen ja 500€ yritys/yhteisöjäsenet.

Kokous valitsi Liiton puheenjohtajaksi Marko Leppäsen, Martti Lahikaisen siirtyessä sivuun 16 vuoden ansiokkaasta puheenjohtajuudesta.

Hallitustyöskentelyyn saimme kaksi uutta toimijaa kun Armi Tasanto ja Tomi Siren luopuivat hallituksen jäsenyydestä. Maarit Toivonen ja Kari Ketonen valittiin heidän tilalleen.

Kokouksen tunteikkain hetki koettiin kun jäsenistön ehdotuksesta Martti Lahikainen ja  Minna Koskenranta kutsuttiin Liiton kunniajäseniksi.

Seuraavan kerran opintopäivät pidetään Lahdessa 29-30.3.2019. Huomio ajankohta ja laita jo kalenteriisi merkintä. Päivien ohjelma ja ilmoittautumistiedot tulevat Hierojalehteen 1/19 ja khl.fi sivuille ja facebookkiin tammi-helmikuun aikana. Seuraa sivustoja.

Vuoden 2019 syysopintopäivät pidetään marraskuussa Oulussa. Pohjoisen väki on kovasti toivonut opintopäiviä pidettäväksi myös hieman ylempänä kuin kehä kolmonen. Nyt se toteutuu. Oulun päivien ohjelmaan ja tarkempaan ajankohtaan tulee vahvistus myös sinne khl.fi sivuille ja facebookkiin kun saan kaiken valmiiksi. Ja sitten Hierojalehti 3/19 viimeistään tuo tiedon luettavaksenne.

Tässä kohtaa kun kirjoitan tätä tekstiä, havahdun jälleen siihen ihmeeseen kuinka nopeasti aika kuluu. Vastahan kirjoitin samansuuntaisia sanoja kokouksesta ja muistutin tulevista, kiitin kuluneesta vuodesta jne.  Niin kiitän nytkin, nöyränä että olen saanut olla osallisena arjessanne ja työssänne jakamassa iloja, onnistumisia, murehtimassa ja auttamassa eteenpäin.

Kiitos Tomille ja Armille hallitusvuosista.

Tänä vuonna kiitän erityisesti Martti Lahikaista. Kaikesta. ISO KIITOS.

Ja toivon että jokainen lukee Martin kirjoittaman puheenjohtajan palstan tässä lehdessä.

Pian alamme kukin tahoillamme katsoa kohti Joulua ja vuoden vaihtumista. Ottakaa hetki aikaa itsellenne, vain ja ainoastaan itsellenne. Olemme sen ansainneet.

Liiton toimisto  on suljettuna 21.12.18 – 4.1.19 välisen ajan.

Timo Ilmari

Vilma Pouhakka

Koulutettu hieroja Vilma Pouhakka tarjoaa sinulle mm. klassista- ja kuumakivihierontaa.
Viihtyisässä ympäristössä Eurajoella.

Vuoden 2019 Koulutettujen Hierojien Liiton Opintopäivät

Liiton kevään opintopäivät pidetään Lahdessa 29-30.3.2019
Lahden ohjelma ja hintatiedot sekä sähköinen ilmoittautumiskaavake löytyvät tietokoneella katsottaessa tuosta oikealta sivusta. Ja mobiililaitteilla( tabletit ja kännykät) katsottaessa ihan alimmaisena tekstien alla. Klikkaa banneria ja pääset ilmoittautumaan ja tutkimaan ohjelmaa. TERVETULOA MUKAAN!!

Syysopintopäivät järjestetään Oulussa 15-16.11.2019

Merkitkää ajat kalenteriin ja seuratkaa khl.fi sivuja. Ohjelmat ja aikataulut ja ilmoittautumistiedot tulevat näkyviin tänne ensimmäiseksi.

Ja muistakaa että esim. kurssitapaamisia voi järjestää päivien aikana. Ja että osallistuaksesi sinun ei tarvitse olla liiton jäsen. Toimistolta voi asiasta kysellä lisää.

  • fysituote.gif
  • ajas.jpg
  • stemgo.gif