HAKUTULOKSET

Anette Mäntylä

klassinen hieronta ja kalevalainen jäsenkorjaus

Hannu Välimaa

  • FysiPoint Levi-Kittilä
  • Leviraitti 16. 99130 Levi
  • Puhelinnumero: 0400 696 469 / 040 557 0923
  • Kotisivut: http://www.levi.fi/hieroja

Ammattitaitoista lihashuoltoa Kittilässä ja Levillä
vuodesta 1993.

– Hieronta
– Urheiluhieronta
– Vyöhyketerapia – Fysioterapia

TERVETULOA HOITOON !

Hannu/Tuija Välimaa

  • FysiPoint Levi-Kittilä
  • lukkarintie 14. 99100 Kittilä
  • Puhelinnumero: 040 557 0923 / 0400 696 469
  • Kotisivut: http://www.fysipoint.fi

Ammattitaitoista lihashuoltoa Kittilässä ja Levillä
vuodesta 1993.

– Hieronta
– Urheiluhieronta
– Vyöhyketerapia – Fysioterapia

TERVETULOA HOITOON !

Hierojaa koskeva lainsäädäntö

 

Martti Lahikainen

 

HIEROJAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

 

Koulutetun hierojan tutkintovaatimuksissa on lueteltu lakeja ja asetuksia, joiden tunteminen hierojan toimintaa koskevilta osiltaan edellytetään tutkinnon suorittajalta. Yritystoimintaa säätelevistä säädöksistä on runsaasti tarjolla helposti hankittavaa tietoa, mutta terveydenhuollon ammattilaisen on tiedettävä paljon muutakin. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään.

Seuraavassa on kerrottu terveydenhuollon lainsäädännön hierojalle tuomista lisävelvoitteista.

Laki jakaa terveydenhuollon ammattihenkilöt kolmeen kastiin, laillistetut, luvan saaneet ja nimikesuojatut. Koulutettu hieroja on valtioneuvoston asetuksella nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Nimikesuojatussa ammatissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito, mutta ammattinimikkeen ”koulutettu hieroja” käyttö on sallittu niille, jotka ovat suorittaneet koulutetun hierojan tutkinnon Suomessa.  Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto (Valvira) voi määrätyin edellytyksin hakemuksesta myöntää oikeuden käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä myös vastaavan tutkinnon ulkomailla suorittaneelle.

Hierojan ammattieettiset velvollisuudet

Menettelytavat

Terveydenhuollon ammattihenkilönä koulutetun hierojan ammattitoiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Laki vaatii, että koulutetun hierojan on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Laki ei ehdottomasti vaadi menettelytapojen tieteellistä todentamista, mutta käytännössä mikään menetelmä ei voi saada yleistä hyväksyntää eikä täyttää vaatimusta kokemusperäisyydestä ilman tutkimustiedon tukea. Laissa mainittu kokemusperäisyys ei tarkoita terapeutin omia kokemuksia, eikä laajasti markkinoitu tuote välttämättä ole yleisesti hyväksytty. Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontaviraston (Valvira) linjauksen mukaan esimerkiksi yleisesti käytössä oleva ”jäsenkorjaus” ei ole yleisesti hyväksytty menetelmä. Myös katteettomat markkinointiväitteet magneettikenttäterapian tehosta luunmurtumien hoidossa ovat antaneet aiheen huomautukseen.

Ammattitoiminnassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat.

Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Tiukasti tulkiten tämä tarkoittaa, että hierojalla on kesken unienkin lakisääteinen velvollisuus herätä harkitsemaan asiakkaan avuntarpeen kiireellisyyttä, jos on erehtynyt jättämään kännykkänsä yöksi auki.

 

Salassapitovelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen.

 

Täydennyskoulutusvelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin.

Terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että ammattihenkilö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen.

Koulutettujen Hierojien Liitto järjestää vuosittain kahdet opintopäivät, joissa on luentoja kaikista hierojan työhön liittyvistä osa-alueista. Opintopäiviin osallistumalla voi koulutettu hieroja täyttää lakisääteisen velvoitteensa ammattitaitonsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Määräysten noudattaminen ja tietojen antaminen

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ammattitoiminnassaan noudattamaan, mitä Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto (Valvira) tai aluehallintovirasto säännösten tai määräysten nojalla määrää.

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen salassapitosäännösten estämättä antamaan Valviran tai aluehallintoviraston pyytämät, sille laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset ilmoitukset, selitykset ja selvitykset.

 

Ilmoitusvelvollisuus

Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan terveydenhuollon ammattihenkilön ei tarvitse hakea erillistä lupaa aluehallintovirastolta, mutta hänen tulee ennen ammatinharjoittamisen aloittamista tehdä aluehallintovirastolle kirjallinen ilmoitus itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta.

Toiminnan aloittamisesta on siis ilmoitettava aluehallintoviraston ylläpitämään terveydenhuollon ammatinharjoittajien rekisteriin. Se on eri asia kuin Valviran (entinen Teo) ylläpitämä ammattihenkilöiden keskusrekisteri, johon on yleensä oppilaitosten toimesta ilmoitettu kaikki tutkinnon suorittaneet.

Jos ammatinharjoittamisen aloittamisilmoitus on aikanaan tullut laiminlyötyä, voi seuraamuksena olla arvonlisäverojen takautuva perintä. Jokaisen koulutetun hierojan kannattaa tarkistaa, onko oma ilmoitus tullut tehdyksi – ja onko se aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastolle kirjautunut. (Aiemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ylläpitämä ammatinharjoittajien rekisteri on siirtynyt aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastojen hoidettavaksi.) Aluehallintovirastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.avi.fi.

Aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastolle tehtävässä toiminnan aloittamisilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:

1) nimi, henkilötunnus, puhelinnumero ja muut yhteystiedot, koulutus ja nimi tai toiminimi, jolla toimintaa harjoitetaan;

2) annettavat terveyden- ja sairaanhoidon palvelut sekä paikka, jossa palveluja annetaan;

3) tieto rekisteröitymisestä ennakkoperintälaissa tarkoitettuun ennakkoperintärekisteriin;

4) potilasasiakirjojen säilyttämispaikka;

5) toiminnan aloittamispäivä.

Toiminnan lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus aluehallintovirastolle 30 päivän kuluessa siitä, kun palvelujen antaminen lopetetaan.

 

Toimintakertomus

Jokaisen itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan hierojan on annettava vuosittain toimintakertomus aluehallintovirastoon. Toimintakertomuksessa on ilmoitettava terveyden- ja sairaanhoidon palveluja koskevat toimintatiedot (asiakkaiden määrä ja asiakaskäyntien määrä) sekä henkilökunnan, toimitilojen ja toiminnan muutokset. Tätä varten lomakkeita on saatavilla sähköisinä osoitteesta www.lomake.fi, aluehallintovirastojen kotisivuilla www.avi.fi, tai paperilomakkeina aluehallintovirastojen sosiaali- ja terveysosastoilta.

Aluehallintovirastoihin on tullut kovin vähän toimintakertomuksia; oletko Sinä muistanut?

Vakuuttamisvelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ottamaan potilasvakuutuksen. Vakuutusvalvontavirasto voi määrätä maksamaan laiminlyödyn vakuutusmaksun koko ajalta kymmenkertaisena.

 

Ohjaus ja valvonta

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleinen ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira (aiemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) ohjaa ja valvoo valtakunnallisesti terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Läänin alueella meitä ohjaa ja valvoo Aluehallintovirasto. Valvira ohjaa ja valvoo sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjauksessa ja valvonnassa.

Valvira käsittelee terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjaukseen ja valvontaan liittyvät asiat erityisesti silloin, kun kysymyksessä on

1) periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen asia,

2) epäily hoitovirheestä, joka on johtanut kuolemaan tai vaikeaan pysyvään vammautumiseen,

3) oikeuslääkärin tekemään kuolemansyyn selvittämiseen liittyvä asia,

4) asia, joka saattaa edellyttää turvaamis- tai kurinpitotoimenpiteitä,

5) asia, jota aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään.

Valvira tai aluehallintovirasto ei tutki yli viisi vuotta vanhaa asiaa, ellei kantelun tutkimiseen ole erityistä syytä.

 

Valvontalautakunta

Valvirassa on terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta, jossa käsitellään ja ratkaistaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista, menettämistä ja takaisinsaamista sekä kurinpitoa koskevat asiat.

Sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu Valviran esityksestä lautakunnan jäsenet ja varajäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Valvontalautakunnassa on puheenjohtaja, jonka on oltava Valviran virkamies ja neljä muuta jäsentä. Jäsenistä yhden on edustettava lääketieteellistä ja yhden oikeustieteellistä asiantuntemusta ja yhden sitä ammattialaa, jonka harjoittajaa koskevaa asiaa kulloinkin käsitellään.

Koulutettujen hierojien ammattialaa lautakunnassa edustaa tällä hetkellä Martti Lahikainen.

Asiat esittelee lautakunnassa ylijohtajan määräämä virkamies, joka määräytyy asiakohtaisesti.

Lautakunta kokoontuu noin 8 – 10 kertaa vuodessa ennalta sovitun aikataulun mukaisesti ja tarvittaessa muulloinkin.

Ammattitoiminnan asianmukaisuuden selvittäminen

Jos on perusteltua aihetta olettaa, että terveydenhuollon ammattihenkilö on sairauden, päihteiden väärinkäytön, heikentyneen toimintakyvyn tai muun vastaavan syyn takia kykenemätön toimimaan ammatissaan, Valvira voi velvoittaa hänet lääkärintarkastukseen tai sairaalatutkimuksiin ammatillisen toimintakyvyn ja terveydentilan selvittämiseksi.

Jos on perusteltua aihetta olettaa, että terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamistaidossa tai ammattitiedoissa on puutteita, Valvira voi velvoittaa hänet ammattitaitojen tai -tietojen tutkimiseksi työkokeiluun, työnäytteeseen tai kuulusteluun ammattitaidon selvittämiseksi. Ammattitaidon selvittämisestä syntyneet kustannukset korvataan valtion varoista.

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei suostu ammatillisen toimintakyvyn ja terveydentilan tai ammattitaidon selvittämiseen, Valvira kieltää nimikesuojattua ammattihenkilöä käyttämästä asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä.

 

Seuraamukset virheellisestä toiminnasta

Valvira voi antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita ammattitoimintaa varten tai kieltää käyttämästä valtioneuvoston asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä määräajaksi tai toistaiseksi, jos hieroja

1) laiminlyö lakiin terveydenhuollon ammattilaisista kirjattuja velvollisuuksiaan

2) suorittaa sellaisia tehtäviä, joihin hänen koulutustaan tai ammattitaitoaan on pidettävä riittämättömänä tai hänen toimintamahdollisuuksiaan rajoitettuina; tai

3) toimii muutoin virheellisesti tai moitittavasti.

Valvira ja aluehallintovirasto voivat lievemmissä tapauksissa antaa hierojalle huomautuksen tai kiinnittää hänen huomiotansa asianmukaiseen ammattitoimintaan. Tässä tarkoitettuun Valviran tai aluehallintoviraston antamaan huomautukseen ja huomion kiinnittämiseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

 

Kuuleminen

Ennen käsiteltävän turvaamis- tai kurinpitotoimen lopullista ratkaisemista Valviran on varattava terveydenhuollon ammattihenkilölle tilaisuus antaa selitys asiassa, ja Valvira voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Potilasasiakirjoilla on kantelujen ratkaisussa keskeinen merkitys. Niistä pitäisi käydä ilmi sairauden kulku, potilaan käynnit eri hoitopaikoissa, hoidon tarpeen arviointi, hoidon suunnittelu ja sen perustelut, tutkimuksen ja hoidon toteuttaminen sekä potilaan tilan muutokset. Myös sen, mitä potilaalle on kerrottu hänen sairaudestaan ja mitä hänen kanssaan on sovittu hoidosta, pitäisi näkyä potilasasiakirjoista. Samoin niistä olisi käytävä ilmi keskustelut omaisten kanssa silloin, kun potilas ei itse kykene päättämään hoidostaan.

Salassapitovelvollisuuden rikkominen

Ammattihenkilo tuomitaan rikoslain mukaan salassapitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi, jos hän paljastaa salassa pidettävän seikan, josta hän on asemassaan, toimessaan tai tehtävää suorittaessaan saanut tiedon, taikka käyttää tällaista salaisuutta omaksi tai toisen hyödyksi.

Jos salassapitorikos, huomioon ottaen teon merkitys yksityisyyden tai luottamuksellisuuden suojan kannalta taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava salassapitorikkomuksesta sakkoon.

 

Virkasalaisuuden rikkominen

Jos viranhaltija tahallaan palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä oikeudettomasti paljastaa sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka lain mukaan on salassa pidettävä, taikka käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi salassapidettävää asiakirjaa tai tietoa, on tuomittava virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Viranhaltija voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Huolimattomuuttaan virkasalaisuuden rikkomiseen syyllistynyt voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

 

Kirjallinen varoitus

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ammattitoiminnassaan on menetellyt vastoin lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka syyllistynyt tehtävässään muutoin virheellisyyteen tai laiminlyöntiin eikä virheellisyys tai laiminlyönti ole sen laatuista, että häntä olisi syytettävä tuomioistuimessa, Valvira voi antaa hänelle kirjallisen varoituksen.

 

Ammattitoiminnassa tehty rikos

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on tuomittu ammattitoiminnassa tekemästään rikoksesta vankeusrangaistukseen, voi Valvira kieltää määräajaksi häntä käyttämästä ammattinimikettä mikäli rikoksesta on havaittavissa, ettei hän ole sen luottamuksen arvoinen, jota hänen tulee nauttia. Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat voi kielto olla lopullinen.

Jo ennen tuomioistuimen päätöstäkin voi Valvira kieltää kieltää ammattinimikkeen käytön.

Kykenemättömyys toimia ammatissa

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on sairauden, päihteiden väärinkäytön, heikentyneen toimintakyvyn tai muun vastaavan syyn perusteella taikka muulla tavoin perustellusti todetun ammattitaidottomuuden vuoksi kykenemätön toimimaan terveydenhuollon ammattihenkilönä, Valvira voi antaa hänelle tarkempia määräyksiä ja ohjeita ammattitoimintaa varten tai kieltää käyttämästä ammattinimikettä määräajaksi tai toistaiseksi.

.

Väliaikaiset turvaamistoimenpiteet

Käsitellessään seuraamusasioita terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi tarvittaessa väliaikaisesti kieltää nimikesuojattua ammattihenkilöä käyttämästä asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä.

Valvira voi ryhtyessään turvaamistoimenpiteisiin määrätä ammattiaan itsenäisesti harjoittaneen terveydenhuollon ammattihenkilön erityisestä syystä luovuttamaan potilasasiakirjat sen paikkakunnan terveyskeskukseen erillisarkistona hoidettavaksi, jossa tämä harjoittaa ammattiaan.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri Terhikki

Valvira (aiemmin TEO) pitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä lain mukaisten valvontatehtävien hoitamiseksi.

Rekisteriin merkitään:

1) Terveydenhuollon ammattihenkilön nimi, henkilötunnus, rekisteröintinumero, kotiosoite, ammatinharjoittamisoikeus ja sen rajoittaminen tai poistaminen, ammatinharjoittamislupa ja sen peruuttaminen samoin kuin oikeus käyttää terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä ja sen kieltäminen sekä tiedot ammatinharjoittamisoikeuden tai -luvan taikka nimikesuojauksen perusteena olevasta koulutuksesta.

2) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintoviraston ratkaisu, jossa terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitoiminnassa on todettu virheellisyyttä, laiminlyöntejä tai moitittavuutta sekä tiedot ammattitoiminnassa saadusta varoituksesta, sakko- ja vankeusrangaistuksesta, viraltapanosta tai virantoimituksesta pidättämisestä.

Tiedot poistetaan rekisteristä kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on saanut tiedon rekisteröidyn kuolemasta. Rangaistusta tai muuta valvontaratkaisua koskevat tiedot poistetaan, kun päätöksen tai muun ratkaisun antamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Rangaistusta koskeva tieto tulee poistaa myös, kun rangaistukseen tuomitsemisen syynä olleen teon rangaistavuus on poistettu.

Keskusrekisteriin merkitään lisäksi tarvittaessa tiedot terveydenhuollon ammattihenkilön varaamisesta valmiuslain mukaisiin tehtäviin.

 

Julkinen tietopalvelu

Lakia terveydenhuollon ammattihenkilöistä on muutettu niin, että Valvira on voinut rakentaa internetin välityksellä käytettävän hakupalvelun sen hallussa olevaan terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin, Terhikkiin. Tietopalvelun välityksellä rekisteristä saa tiedon terveydenhuollon ammattihenkilön nimestä, rekisterinumerosta, syntymävuodesta ja ammattipätevyydestä sekä siitä, onko hänen oikeuttaan harjoittaa ammattiaan rajoitettu, ja jos on niin miten. Tiedon saa yksittäisestä ammattihenkilöstä kirjoittamalla hänen nimensä tai rekisterinumeronsa tietopalvelun hakukenttään. Mitään osoite- tai työpaikkatietoja tietopalvelun kautta ei saa. Tiedot julkisesta tietopalvelusta poistetaan välittömästi, kun Valvira on saanut tiedon terveydenhuollon ammattihenkilön kuolemasta tai kun terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikkeen käyttö on kielletty.

Tietopalvelu löytyy osoitteesta https://julkiterhikki.valvira.fi/

 

 

Ammattihenkilöiden rekisteristä poistaminen omasta pyynnöstä

Valvira voi terveydenhuollon ammattihenkilön omasta pyynnöstä rajoittaa laillistetun ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeutta tai poistaa sen, ja peruuttaa luvan saaneen ammattihenkilön ammatinharjoittamisluvan. Laissa ei mainita lainkaan mahdollisuutta suojatun ammattinimikkeen käyttöoikeuden poistoon omasta pyynnöstä, mutta Valvira on tulkinnut, että tasavertaisen kohtelun nimissä sekin voidaan tehdä, mikäli hieroja perustellusta syystä haluaa tietonsa poistettavaksi ammattihenkilöiden rekisteristä.

Potilasasiakirjat

 

Tarkoitus

Potilasasiakirjat muodostavat henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitetun henki-

lörekisterin, ja ne

-palvelevat potilaan hoidon suunnittelua, toteutusta ja seurantaa, edistävät hoidon jatkuvuutta

-palvelevat potilaan tiedonsaantioikeutta ja oikeusturvaa

-palvelevat terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeusturvaa

-palvelevat terveydenhuollon palvelujen laadunvalvontaa

-palvelevat toiminnan suunnittelua ja arviointia sekä tutkimusta ja opetusta

Potilasasiakirjojen perusteella on voitava selvittää myös jälkikäteen hoidon ja toiminnan asianmukaisuutta esim. tehdyn kantelun perusteella.

Potilasasiakirjoihin kuuluvat potilaskertomus ja siihen liittyvät asiakirjat, kuten lähetteet, laboratorio-, röntgen- ja muut tutkimustallenteet, -asiakirjat ja -lausunnot, konsultaatiovastaukset, tutkimuksen tai hoidon perusteella annetut todistukset ja lausunnot sekä muut potilaan hoidon järjestämisen ja toteuttamisen yhteydessä syntyneet tai muualta saadut tiedot ja asiakirjat tai tekniset tallenteet.

Muita kuin potilasta itseään koskevia tietoja ja henkilötietolaissa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja saa merkitä vain, jos ne ovat potilaan hoidon kannalta välttämättömiä.

Näitä arkaluonteisia tietoja ovat mm:

-rotu, etninen alkuperä,

-yhteiskunnallinen, poliittinen, uskonnollinen vakaumus,

-ammattiliittoon kuuluminen,

-rikoksen tekeminen, rangaistus,

-seksuaalinen suuntautuminen,

-sosiaalihuollon tarve, palvelujen tai etuuksien saanti.

Potilasasiakirjoihin kuulumattomat henkilökohtaiset muistiinpanot on hävitettävä heti kun niihin sisältyvä oleellinen tieto on siirretty varsinaisiin potilasasiakirjoihin. Niistä ei tule muodostaa potilasasiakirjojen ”sivuarkistoa”.

Hierojan toimiessa palvelussuhteessa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikköön on potilasasiakirjojen rekisterinpitäjänä kyseinen terveydenhuollon toimintayksikkö.  Itsenäisenä ammatinharjoittajana esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon toimintayksikön tiloissa tai sen yhteydessä toimiessaan on rekisterinpitäjänä hieroja itse.

Potilasasiakirjojen sisältämiä tietoja voidaan antaa muualle potilaan tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella esim. kopioimalla asiakirjoja tai ottamalla tulosteita, jos tietojen luovutus on säädösten perusteella mahdollista.

Rekisterinpitäjän vastuu ja velvollisuudet

Rekisterinpitäjä (terveydenhuollon toimintayksikkö tai itsenäinen ammatinharjoittaja) vastaa potilasasiakirjajärjestelmän suunnittelusta, toteuttamisesta, säilyttämisestä sekä henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä velvoitteista. Rekisterinpitäjä ei voi delegoida vastuutaan muille, vaikka joitakin rekisterinpitoon liittyviä tehtäviä voikin sopimuksella antaa toisen hoidettavaksi.

Yksityiset terveydenhuollon palveluja tuottavat toimintayksiköt ja itsenäiset terveydenhuollon ammatinharjoittajat vastaavat rekisterinpitäjinä siitä, että potilasasiakirjat säilytetään huolella niille säädetyn säilytysajan. Potilaslain §12 mukaan tuo aika on ”hoidon järjestämisen ja toteuttamisen, hoitoon liittyvien mahdollisten korvausvaatimusten ja tieteellisen tutkimuksen edellyttämä aika”. Ennen 1.5.1999 laaditut asiakirjat on säilytettävä vanhan lain mukaan 20 vuotta, sitä uudempien asiakirjojen säilytysaika on 12 vuotta potilaan kuolemasta, tai jos siitä ei ole tietoa, 120 vuotta potilaan syntymästä tai 12 vuotta hoidon päättymisestä.

Itsenäiset ammatinharjoittajat ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat, jotka toimivat esim. lääkäriasemalta vuokraamissaan tiloissa, voivat antaa kirjallisen sopimuksen perusteella osan rekisterinpitäjän tehtävistään, esimerkiksi potilasasiakirjojen säilyttämisen ja arkistoinnin, lääkäriaseman hoidettavaksi. Tällainen sopimus ei kuitenkaan vaihda rekisterinpitäjää, eikä vähennä tai muuta itsenäisen ammatinharjoittajan vastuuta asiakirjojen käsittelystä. Potilasasiakirjoja ei voida siis tällöinkään antaa ilman potilaan suostumusta esimerkiksi lääkäriasemalla työskentelevän toisen terveydenhuollon ammatinharjoittajan käyttöön. Antaessaan potilasasiakirjojensa säilyttämisen ja arkistoinnin esim. lääkäriaseman hoidettavaksi, on ammatinharjoittajan informoitava siitä potilaitaan.

 

Rekisteriseloste

Rekisterinpitäjän tulee laatia jokaisesta eri henkilörekisteristä rekisteriseloste, josta ilmenee

1) rekisterinpitäjän ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja yhteystiedot,

2) henkilötietojen käsittelyn tarkoitus,

3) kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä ja näihin liittyvistä tiedoista tai tietoryhmistä,

4) mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan ja siirretäänkö tietoja Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle,

5) kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista.

Rekisterinpitäjän on pidettävä rekisteriseloste potilaiden saatavilla. (Lisätietoja tietosuojavaltuutetun toimiston kotisivuilta www.tietosuoja.fi)

Tietojen luovutus

Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassapidettäviä. Potilaslain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu samassa terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä tai sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Jos potilaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa kirjallisella suostumuksella. On huomioitava, että sivullisia ovat myös samassa terveydenhuoltoyksikössä kaikki muut kuin potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin henkilökohtaisesti osallistuvat. Hoitoon osallistuvatkin ovat oikeutettuja potilastietoihin vain siinä laajuudessa kuin työtehtävät edellyttävät.

Tietojen luovuttaja vastaa luovutuksen laillisuudesta ja riittävästä tietosuojasta. Potilasasiakirjatiedot luovutetaan pääsääntöisesti kopioina tai lausuntoina. Potilasasiakirjoihin tehdään merkintä niihin sisältyvien tietojen luovuttamisesta (mitä tietoja, milloin, kenelle, kuka luovutti) ja luovutuksen peruste. Merkintä tehdään myös siitä, jos potilas on kieltänyt tietojensa luovuttamisen tai jos alaikäinen potilas, joka kykenee päättämään hoidostaan, on kieltänyt tietojen antamisen.

Oikeus saada ja tarkastaa itseään koskevat tiedot

Henkilötietolain mukaan potilaalla on oikeus joustavasti ja ilman tarpeetonta viivytystä saada tarkastaa, mitä tietoja hänestä on merkitty potilasasiakirjoihin. Tarkastusoikeudella tarkoitetaan henkilökohtaista potilasasiakirjatietojen oikeellisuuden tarkastamista, ja sen voi suorittaa vain potilas itse. Potilaalla on myös oikeus saada halutessaan kopiot potilasasiakirjoista.

Alaikäisen kohdalla tarkastusoikeutta voi käyttää hänen huoltajansa. Jos alaikäistä on päädytty hoitamaan potilaslain 7 §:n mukaisesti yhteisymmärryksessä hänen itsensä (ei huoltajien) kanssa, ja hän kieltää tietojensa antamisen huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle, ei heillä myöskään ole tarkastusoikeutta potilasasiakirjoihin.

Tarkastusoikeus voidaan henkilötietolain mukaan evätä vain, jos tiedon antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle taikka jonkun muun oikeuksille. Tarkastusoikeuden eväämisestä on annettava kirjallinen ratkaisu, jossa on mainittava syyt, joiden vuoksi tarkastusoikeus on evätty. Tarkastusoikeutta pyytänyt voi halutessaan saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

Potilasasiakirjamerkintöjen korjaaminen

Potilasasiakirjojen mahdolliset virheelliset tiedot on korjattava rekisterinpitäjän omasta aloitteesta tai potilaan perustellusta vaatimuksesta. Korjaukset tehdään siten, että sekä alkuperäinen että korjattu merkintä ovat myöhemmin luettavissa, samoin korjauksen tekijän nimi, korjauksen tekopäivä ja peruste. Mikäli potilaan vaatimaan korjaukseen ei ole perusteita, on asiasta annettava potilaalle kirjallinen ratkaisu, jossa on esitettävä syyt, joiden vuoksi vaadittua korjausta ei tehdä. Potilas voi halutessaan saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

 

Potilasasiakirjojen säilyttäminen ammatinharjoittajan lopetettua toimintansa

Potilasasiakirjojen käsittelystä ja säilytyksestä yksityisen terveydenhuollon rekisterinpitäjän toiminnan loppumisen jälkeen ei ole vielä säädetty. Asiaa koskevat säädökset on tarkoitus kirjata yksityisestä terveydenhuollosta annettuun lakiin sen muutosten yhteydessä. Muutokset ovat tällä hetkellä valmisteltavana sosiaali- ja terveysministeriössä.

Toiminnan loppumisen jälkeen on syytä tiedustella alueen terveyskeskukselta potilasasiakirjojen säilytettäväksi ottamista. Tarvittaessa voi asiasta neuvotella myös aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosaston kanssa. Potilasasiakirjoja ei voi toiminnan loppumisen jälkeen tai esim. yrityksen fuusioituessa myydä toiselle yritykselle tai ammatinharjoittajalle, eikä luovuttaa kenellekään ilman säädöksissä todettua perustetta. Tärkeintä on huolehtia siitä, etteivät potilasasiakirjat missään tilanteessa joudu sivullisten käsiin.

 

 

Laskutus

Kaikissa laskuissa on oltava vähintään

-laskun antamispäivä,

-myyjän nimi ja Y-tunnus,

-myytyjen tavaroiden tai palvelujen määrä, luonne ja laajuus,

-verottomuuden peruste; koulutetulla hierojalla se on arvonlisäverolaki §34.

Näitä niinsanottuja kevennettyjä laskumerkintöjä voi ei-arvonlisäverovelvollinen hieroja käyttää vain yksityishenkilöille tapahtuvassa myyntitoiminnassa.

 

Yhteisölle tehtävällä laskulla tulee olla edellisten lisäksi

· yhteen tai useampaan sarjaan perustuva juokseva tunniste, jolla lasku yksilöidään,

· ostajan arvonlisäverotunniste,

· myyjän ja ostajan nimi ja osoitetiedot,

· tavaroiden toimituspäivä, palveluiden suorituspäivä,

· ennakkomaksun maksupäivä (jos ennakkolaskutusta),

· viittaus aikaisempaan laskuun jos laskulla muutetaan jo annettua laskua.

 

Jos hieroja on arvonlisäverovelvollinen on laskuissa oltava kaikkien edellisten merkintöjen lisäksi myös

· veron peruste kunkin verokannan osalta, hinta ilman veroa, alennukset ja hyvitykset,

· verokanta,

· suoritettavan veron määrä,

 

Ei-arvonlisäverovelvollisen myyjän on aina annettava lasku, kun hän luovuttaa kunnalle verottomia terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyviä palveluja ja tavaroita.

Myyjän on säilytettävä antamiensa, omaa liiketoimintaansa koskevien laskujen jäljennökset vähintään kuusi vuotta sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt ja johon tilikauteen liiketoimi sisältyy. Myös yksityishenkilölle annettu lasku on säilytettävä.

Laskujen säilytysvelvollisuus koskee laskujen lisäksi kaikkia tositteita. Velvollisuus ei koske pelkästään laskunantovelvollisuuden piiriin kuuluvia laskuja, vaan se koskee kaikkia elinkeinonharjoittajan antamia ja vastaanottamia laskuja.

Verovelvollisen on itse huolehdittava laskujen säilytyksestä riippumatta siitä, kuka laskut on laatinut.

 

 

Itsenäinen ammatinharjoittaja ei tarvitse

Käyttöönottotarkastus

Palvelujen tuottajan on esitettävä terveydenhuollon palvelujen antamiseen käytettävät tilat ja laitteet
toimintakunnossa terveyslautakunnan tarkastettavaksi ennen niiden käyttöönottoa.
Palvelujen tuottajalla tarkoitetaan yksittäistä henkilöä taikka yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä
tai muuta yhteisöä taikka säätiötä, joka ylläpitää terveydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä.
Palvelujen tuottajana ei pidetä itsenäistä ammatinharjoittajaa tai työnantajaa, joka järjestää itse
työterveyshuoltopalvelut.Itsenäisenä ammatinharjoittajana aloittavan hierojan ei siis lain mukaan
tarvitse kutsua terveystarkastajaa.

 

Potilasasiamies

Terveydenhuollon toimintayksikölle on nimettävä potilasasiamies. Kahdella tai useammalla toimintayksiköllä voi myös olla yhteinen potilasasiamies.

Potilasasiamiehen tehtävänä on

1) neuvoa potilaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa,

2) avustaa potilasta potilaslain §10 tarkoitetuissa asioissa (muistutus, kantelu, vahingonkorvauksen hakeminen, rikosilmoitus),

3) tiedottaa potilaan oikeuksista,

4) toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Säädös potilasasiamiehestä koskee vain terveydenhuollon toimintayksiköitä; itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivalla hierojalla ei siis voi olla lain tarkoittamaa potilasasiamiestä.

Arvonlisävero

Koulutetun hierojan työ on vapaata arvonlisäverosta silloin, kun hän toimii terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia noudattaen käyttäen yleisesti hyväksyttyjä kokemusperäisiä menetelmiä koulutuksensa mukaisesti.

Veroa ei myöskään suoriteta, kun hieroja luovuttaa hoidon yhteydessä hoitoon tavanomaisesti liittyviä palveluja ja tavaroita.

 

Lähteet

Koulutetun hierojan tutkintovaatimukset 2005

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Laki yksityisestä terveydenhuollosta

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Henkilötietolaki

Potilasvakuutuslaki

Arvonlisäverolaki

Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastojen ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen

yksityisen terveydenhuollon valvonnan ja ohjauksen yhteistyöryhmän YTEVA:n muistio 12.6.2007

Lyhennelmiä terveydenhuollon kantelupäätöksistä, TEO 2005 ja 2006

TEO:n apulaisjohtaja Tarja Holin potilasasiakirjoja koskevan luennon PowerPoint-esitys

www.valvira.fi

www.vero.fi

www.avi.fi

 

Martti Lahikainen

 

 

HIEROJAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

 

Martti Lahikainen

 

HIEROJAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

 

Koulutetun hierojan tutkintovaatimuksissa on lueteltu lakeja ja asetuksia, joiden tunteminen hierojan toimintaa koskevilta osiltaan edellytetään tutkinnon suorittajalta. Yritystoimintaa säätelevistä säädöksistä on runsaasti tarjolla helposti hankittavaa tietoa, mutta terveydenhuollon ammattilaisen on tiedettävä paljon muutakin. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään.

Seuraavassa on kerrottu terveydenhuollon lainsäädännön hierojalle tuomista lisävelvoitteista.

Laki jakaa terveydenhuollon ammattihenkilöt kolmeen kastiin, laillistetut, luvan saaneet ja nimikesuojatut. Koulutettu hieroja on valtioneuvoston asetuksella nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Nimikesuojatussa ammatissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito, mutta ammattinimikkeen ”koulutettu hieroja” käyttö on sallittu niille, jotka ovat suorittaneet koulutetun hierojan tutkinnon Suomessa.  Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto (Valvira) voi määrätyin edellytyksin hakemuksesta myöntää oikeuden käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä myös vastaavan tutkinnon ulkomailla suorittaneelle.

Hierojan ammattieettiset velvollisuudet

Menettelytavat

Terveydenhuollon ammattihenkilönä koulutetun hierojan ammattitoiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Laki vaatii, että koulutetun hierojan on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Laki ei ehdottomasti vaadi menettelytapojen tieteellistä todentamista, mutta käytännössä mikään menetelmä ei voi saada yleistä hyväksyntää eikä täyttää vaatimusta kokemusperäisyydestä ilman tutkimustiedon tukea. Laissa mainittu kokemusperäisyys ei tarkoita terapeutin omia kokemuksia, eikä laajasti markkinoitu tuote välttämättä ole yleisesti hyväksytty. Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontaviraston (Valvira) linjauksen mukaan esimerkiksi yleisesti käytössä oleva ”jäsenkorjaus” ei ole yleisesti hyväksytty menetelmä. Myös katteettomat markkinointiväitteet magneettikenttäterapian tehosta luunmurtumien hoidossa ovat antaneet aiheen huomautukseen.

Ammattitoiminnassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat.

Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Tiukasti tulkiten tämä tarkoittaa, että hierojalla on kesken unienkin lakisääteinen velvollisuus herätä harkitsemaan asiakkaan avuntarpeen kiireellisyyttä, jos on erehtynyt jättämään kännykkänsä yöksi auki.

 

Salassapitovelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen.

 

Täydennyskoulutusvelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin.

Terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että ammattihenkilö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen.

Koulutettujen Hierojien Liitto järjestää vuosittain kahdet opintopäivät, joissa on luentoja kaikista hierojan työhön liittyvistä osa-alueista. Opintopäiviin osallistumalla voi koulutettu hieroja täyttää lakisääteisen velvoitteensa ammattitaitonsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Määräysten noudattaminen ja tietojen antaminen

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ammattitoiminnassaan noudattamaan, mitä Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto (Valvira) tai aluehallintovirasto säännösten tai määräysten nojalla määrää.

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen salassapitosäännösten estämättä antamaan Valviran tai aluehallintoviraston pyytämät, sille laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset ilmoitukset, selitykset ja selvitykset.

 

Ilmoitusvelvollisuus

Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan terveydenhuollon ammattihenkilön ei tarvitse hakea erillistä lupaa aluehallintovirastolta, mutta hänen tulee ennen ammatinharjoittamisen aloittamista tehdä aluehallintovirastolle kirjallinen ilmoitus itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta.

Toiminnan aloittamisesta on siis ilmoitettava aluehallintoviraston ylläpitämään terveydenhuollon ammatinharjoittajien rekisteriin. Se on eri asia kuin Valviran (entinen Teo) ylläpitämä ammattihenkilöiden keskusrekisteri, johon on yleensä oppilaitosten toimesta ilmoitettu kaikki tutkinnon suorittaneet.

Jos ammatinharjoittamisen aloittamisilmoitus on aikanaan tullut laiminlyötyä, voi seuraamuksena olla arvonlisäverojen takautuva perintä. Jokaisen koulutetun hierojan kannattaa tarkistaa, onko oma ilmoitus tullut tehdyksi – ja onko se aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastolle kirjautunut. (Aiemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ylläpitämä ammatinharjoittajien rekisteri on siirtynyt aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastojen hoidettavaksi.) Aluehallintovirastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.avi.fi.

Aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastolle tehtävässä toiminnan aloittamisilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:

1) nimi, henkilötunnus, puhelinnumero ja muut yhteystiedot, koulutus ja nimi tai toiminimi, jolla toimintaa harjoitetaan;

2) annettavat terveyden- ja sairaanhoidon palvelut sekä paikka, jossa palveluja annetaan;

3) tieto rekisteröitymisestä ennakkoperintälaissa tarkoitettuun ennakkoperintärekisteriin;

4) potilasasiakirjojen säilyttämispaikka;

5) toiminnan aloittamispäivä.

Toiminnan lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus aluehallintovirastolle 30 päivän kuluessa siitä, kun palvelujen antaminen lopetetaan.

 

Toimintakertomus

Jokaisen itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan hierojan on annettava vuosittain toimintakertomus aluehallintovirastoon. Toimintakertomuksessa on ilmoitettava terveyden- ja sairaanhoidon palveluja koskevat toimintatiedot (asiakkaiden määrä ja asiakaskäyntien määrä) sekä henkilökunnan, toimitilojen ja toiminnan muutokset. Tätä varten lomakkeita on saatavilla sähköisinä osoitteesta www.lomake.fi, aluehallintovirastojen kotisivuilla www.avi.fi, tai paperilomakkeina aluehallintovirastojen sosiaali- ja terveysosastoilta.

Aluehallintovirastoihin on tullut kovin vähän toimintakertomuksia; oletko Sinä muistanut?

Vakuuttamisvelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ottamaan potilasvakuutuksen. Vakuutusvalvontavirasto voi määrätä maksamaan laiminlyödyn vakuutusmaksun koko ajalta kymmenkertaisena.

 

Ohjaus ja valvonta

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleinen ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira (aiemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) ohjaa ja valvoo valtakunnallisesti terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Läänin alueella meitä ohjaa ja valvoo Aluehallintovirasto. Valvira ohjaa ja valvoo sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjauksessa ja valvonnassa.

Valvira käsittelee terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjaukseen ja valvontaan liittyvät asiat erityisesti silloin, kun kysymyksessä on

1) periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen asia,

2) epäily hoitovirheestä, joka on johtanut kuolemaan tai vaikeaan pysyvään vammautumiseen,

3) oikeuslääkärin tekemään kuolemansyyn selvittämiseen liittyvä asia,

4) asia, joka saattaa edellyttää turvaamis- tai kurinpitotoimenpiteitä,

5) asia, jota aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään.

Valvira tai aluehallintovirasto ei tutki yli viisi vuotta vanhaa asiaa, ellei kantelun tutkimiseen ole erityistä syytä.

 

Valvontalautakunta

Valvirassa on terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta, jossa käsitellään ja ratkaistaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista, menettämistä ja takaisinsaamista sekä kurinpitoa koskevat asiat.

Sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu Valviran esityksestä lautakunnan jäsenet ja varajäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Valvontalautakunnassa on puheenjohtaja, jonka on oltava Valviran virkamies ja neljä muuta jäsentä. Jäsenistä yhden on edustettava lääketieteellistä ja yhden oikeustieteellistä asiantuntemusta ja yhden sitä ammattialaa, jonka harjoittajaa koskevaa asiaa kulloinkin käsitellään.

Koulutettujen hierojien ammattialaa lautakunnassa edustaa tällä hetkellä Martti Lahikainen.

Asiat esittelee lautakunnassa ylijohtajan määräämä virkamies, joka määräytyy asiakohtaisesti.

Lautakunta kokoontuu noin 8 – 10 kertaa vuodessa ennalta sovitun aikataulun mukaisesti ja tarvittaessa muulloinkin.

Ammattitoiminnan asianmukaisuuden selvittäminen

Jos on perusteltua aihetta olettaa, että terveydenhuollon ammattihenkilö on sairauden, päihteiden väärinkäytön, heikentyneen toimintakyvyn tai muun vastaavan syyn takia kykenemätön toimimaan ammatissaan, Valvira voi velvoittaa hänet lääkärintarkastukseen tai sairaalatutkimuksiin ammatillisen toimintakyvyn ja terveydentilan selvittämiseksi.

Jos on perusteltua aihetta olettaa, että terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamistaidossa tai ammattitiedoissa on puutteita, Valvira voi velvoittaa hänet ammattitaitojen tai -tietojen tutkimiseksi työkokeiluun, työnäytteeseen tai kuulusteluun ammattitaidon selvittämiseksi. Ammattitaidon selvittämisestä syntyneet kustannukset korvataan valtion varoista.

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei suostu ammatillisen toimintakyvyn ja terveydentilan tai ammattitaidon selvittämiseen, Valvira kieltää nimikesuojattua ammattihenkilöä käyttämästä asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä.

 

Seuraamukset virheellisestä toiminnasta

Valvira voi antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita ammattitoimintaa varten tai kieltää käyttämästä valtioneuvoston asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä määräajaksi tai toistaiseksi, jos hieroja

1) laiminlyö lakiin terveydenhuollon ammattilaisista kirjattuja velvollisuuksiaan

2) suorittaa sellaisia tehtäviä, joihin hänen koulutustaan tai ammattitaitoaan on pidettävä riittämättömänä tai hänen toimintamahdollisuuksiaan rajoitettuina; tai

3) toimii muutoin virheellisesti tai moitittavasti.

Valvira ja aluehallintovirasto voivat lievemmissä tapauksissa antaa hierojalle huomautuksen tai kiinnittää hänen huomiotansa asianmukaiseen ammattitoimintaan. Tässä tarkoitettuun Valviran tai aluehallintoviraston antamaan huomautukseen ja huomion kiinnittämiseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

 

Kuuleminen

Ennen käsiteltävän turvaamis- tai kurinpitotoimen lopullista ratkaisemista Valviran on varattava terveydenhuollon ammattihenkilölle tilaisuus antaa selitys asiassa, ja Valvira voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Potilasasiakirjoilla on kantelujen ratkaisussa keskeinen merkitys. Niistä pitäisi käydä ilmi sairauden kulku, potilaan käynnit eri hoitopaikoissa, hoidon tarpeen arviointi, hoidon suunnittelu ja sen perustelut, tutkimuksen ja hoidon toteuttaminen sekä potilaan tilan muutokset. Myös sen, mitä potilaalle on kerrottu hänen sairaudestaan ja mitä hänen kanssaan on sovittu hoidosta, pitäisi näkyä potilasasiakirjoista. Samoin niistä olisi käytävä ilmi keskustelut omaisten kanssa silloin, kun potilas ei itse kykene päättämään hoidostaan.

Salassapitovelvollisuuden rikkominen

Ammattihenkilo tuomitaan rikoslain mukaan salassapitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi, jos hän paljastaa salassa pidettävän seikan, josta hän on asemassaan, toimessaan tai tehtävää suorittaessaan saanut tiedon, taikka käyttää tällaista salaisuutta omaksi tai toisen hyödyksi.

Jos salassapitorikos, huomioon ottaen teon merkitys yksityisyyden tai luottamuksellisuuden suojan kannalta taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava salassapitorikkomuksesta sakkoon.

 

Virkasalaisuuden rikkominen

Jos viranhaltija tahallaan palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä oikeudettomasti paljastaa sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka lain mukaan on salassa pidettävä, taikka käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi salassapidettävää asiakirjaa tai tietoa, on tuomittava virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Viranhaltija voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Huolimattomuuttaan virkasalaisuuden rikkomiseen syyllistynyt voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

 

Kirjallinen varoitus

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ammattitoiminnassaan on menetellyt vastoin lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka syyllistynyt tehtävässään muutoin virheellisyyteen tai laiminlyöntiin eikä virheellisyys tai laiminlyönti ole sen laatuista, että häntä olisi syytettävä tuomioistuimessa, Valvira voi antaa hänelle kirjallisen varoituksen.

 

Ammattitoiminnassa tehty rikos

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on tuomittu ammattitoiminnassa tekemästään rikoksesta vankeusrangaistukseen, voi Valvira kieltää määräajaksi häntä käyttämästä ammattinimikettä mikäli rikoksesta on havaittavissa, ettei hän ole sen luottamuksen arvoinen, jota hänen tulee nauttia. Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat voi kielto olla lopullinen.

Jo ennen tuomioistuimen päätöstäkin voi Valvira kieltää kieltää ammattinimikkeen käytön.

Kykenemättömyys toimia ammatissa

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on sairauden, päihteiden väärinkäytön, heikentyneen toimintakyvyn tai muun vastaavan syyn perusteella taikka muulla tavoin perustellusti todetun ammattitaidottomuuden vuoksi kykenemätön toimimaan terveydenhuollon ammattihenkilönä, Valvira voi antaa hänelle tarkempia määräyksiä ja ohjeita ammattitoimintaa varten tai kieltää käyttämästä ammattinimikettä määräajaksi tai toistaiseksi.

.

Väliaikaiset turvaamistoimenpiteet

Käsitellessään seuraamusasioita terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi tarvittaessa väliaikaisesti kieltää nimikesuojattua ammattihenkilöä käyttämästä asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä.

Valvira voi ryhtyessään turvaamistoimenpiteisiin määrätä ammattiaan itsenäisesti harjoittaneen terveydenhuollon ammattihenkilön erityisestä syystä luovuttamaan potilasasiakirjat sen paikkakunnan terveyskeskukseen erillisarkistona hoidettavaksi, jossa tämä harjoittaa ammattiaan.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri Terhikki

Valvira (aiemmin TEO) pitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä lain mukaisten valvontatehtävien hoitamiseksi.

Rekisteriin merkitään:

1) Terveydenhuollon ammattihenkilön nimi, henkilötunnus, rekisteröintinumero, kotiosoite, ammatinharjoittamisoikeus ja sen rajoittaminen tai poistaminen, ammatinharjoittamislupa ja sen peruuttaminen samoin kuin oikeus käyttää terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä ja sen kieltäminen sekä tiedot ammatinharjoittamisoikeuden tai -luvan taikka nimikesuojauksen perusteena olevasta koulutuksesta.

2) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintoviraston ratkaisu, jossa terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitoiminnassa on todettu virheellisyyttä, laiminlyöntejä tai moitittavuutta sekä tiedot ammattitoiminnassa saadusta varoituksesta, sakko- ja vankeusrangaistuksesta, viraltapanosta tai virantoimituksesta pidättämisestä.

Tiedot poistetaan rekisteristä kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on saanut tiedon rekisteröidyn kuolemasta. Rangaistusta tai muuta valvontaratkaisua koskevat tiedot poistetaan, kun päätöksen tai muun ratkaisun antamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Rangaistusta koskeva tieto tulee poistaa myös, kun rangaistukseen tuomitsemisen syynä olleen teon rangaistavuus on poistettu.

Keskusrekisteriin merkitään lisäksi tarvittaessa tiedot terveydenhuollon ammattihenkilön varaamisesta valmiuslain mukaisiin tehtäviin.

 

Julkinen tietopalvelu

Lakia terveydenhuollon ammattihenkilöistä on muutettu niin, että Valvira on voinut rakentaa internetin välityksellä käytettävän hakupalvelun sen hallussa olevaan terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin, Terhikkiin. Tietopalvelun välityksellä rekisteristä saa tiedon terveydenhuollon ammattihenkilön nimestä, rekisterinumerosta, syntymävuodesta ja ammattipätevyydestä sekä siitä, onko hänen oikeuttaan harjoittaa ammattiaan rajoitettu, ja jos on niin miten. Tiedon saa yksittäisestä ammattihenkilöstä kirjoittamalla hänen nimensä tai rekisterinumeronsa tietopalvelun hakukenttään. Mitään osoite- tai työpaikkatietoja tietopalvelun kautta ei saa. Tiedot julkisesta tietopalvelusta poistetaan välittömästi, kun Valvira on saanut tiedon terveydenhuollon ammattihenkilön kuolemasta tai kun terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikkeen käyttö on kielletty.

Tietopalvelu löytyy osoitteesta https://julkiterhikki.valvira.fi/

 

 

Ammattihenkilöiden rekisteristä poistaminen omasta pyynnöstä

Valvira voi terveydenhuollon ammattihenkilön omasta pyynnöstä rajoittaa laillistetun ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeutta tai poistaa sen, ja peruuttaa luvan saaneen ammattihenkilön ammatinharjoittamisluvan. Laissa ei mainita lainkaan mahdollisuutta suojatun ammattinimikkeen käyttöoikeuden poistoon omasta pyynnöstä, mutta Valvira on tulkinnut, että tasavertaisen kohtelun nimissä sekin voidaan tehdä, mikäli hieroja perustellusta syystä haluaa tietonsa poistettavaksi ammattihenkilöiden rekisteristä.

Potilasasiakirjat

 

Tarkoitus

Potilasasiakirjat muodostavat henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitetun henki-

lörekisterin, ja ne

-palvelevat potilaan hoidon suunnittelua, toteutusta ja seurantaa, edistävät hoidon jatkuvuutta

-palvelevat potilaan tiedonsaantioikeutta ja oikeusturvaa

-palvelevat terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeusturvaa

-palvelevat terveydenhuollon palvelujen laadunvalvontaa

-palvelevat toiminnan suunnittelua ja arviointia sekä tutkimusta ja opetusta

Potilasasiakirjojen perusteella on voitava selvittää myös jälkikäteen hoidon ja toiminnan asianmukaisuutta esim. tehdyn kantelun perusteella.

Potilasasiakirjoihin kuuluvat potilaskertomus ja siihen liittyvät asiakirjat, kuten lähetteet, laboratorio-, röntgen- ja muut tutkimustallenteet, -asiakirjat ja -lausunnot, konsultaatiovastaukset, tutkimuksen tai hoidon perusteella annetut todistukset ja lausunnot sekä muut potilaan hoidon järjestämisen ja toteuttamisen yhteydessä syntyneet tai muualta saadut tiedot ja asiakirjat tai tekniset tallenteet.

Muita kuin potilasta itseään koskevia tietoja ja henkilötietolaissa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja saa merkitä vain, jos ne ovat potilaan hoidon kannalta välttämättömiä.

Näitä arkaluonteisia tietoja ovat mm:

-rotu, etninen alkuperä,

-yhteiskunnallinen, poliittinen, uskonnollinen vakaumus,

-ammattiliittoon kuuluminen,

-rikoksen tekeminen, rangaistus,

-seksuaalinen suuntautuminen,

-sosiaalihuollon tarve, palvelujen tai etuuksien saanti.

Potilasasiakirjoihin kuulumattomat henkilökohtaiset muistiinpanot on hävitettävä heti kun niihin sisältyvä oleellinen tieto on siirretty varsinaisiin potilasasiakirjoihin. Niistä ei tule muodostaa potilasasiakirjojen ”sivuarkistoa”.

Hierojan toimiessa palvelussuhteessa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikköön on potilasasiakirjojen rekisterinpitäjänä kyseinen terveydenhuollon toimintayksikkö.  Itsenäisenä ammatinharjoittajana esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon toimintayksikön tiloissa tai sen yhteydessä toimiessaan on rekisterinpitäjänä hieroja itse.

Potilasasiakirjojen sisältämiä tietoja voidaan antaa muualle potilaan tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella esim. kopioimalla asiakirjoja tai ottamalla tulosteita, jos tietojen luovutus on säädösten perusteella mahdollista.

Rekisterinpitäjän vastuu ja velvollisuudet

Rekisterinpitäjä (terveydenhuollon toimintayksikkö tai itsenäinen ammatinharjoittaja) vastaa potilasasiakirjajärjestelmän suunnittelusta, toteuttamisesta, säilyttämisestä sekä henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä velvoitteista. Rekisterinpitäjä ei voi delegoida vastuutaan muille, vaikka joitakin rekisterinpitoon liittyviä tehtäviä voikin sopimuksella antaa toisen hoidettavaksi.

Yksityiset terveydenhuollon palveluja tuottavat toimintayksiköt ja itsenäiset terveydenhuollon ammatinharjoittajat vastaavat rekisterinpitäjinä siitä, että potilasasiakirjat säilytetään huolella niille säädetyn säilytysajan. Potilaslain §12 mukaan tuo aika on ”hoidon järjestämisen ja toteuttamisen, hoitoon liittyvien mahdollisten korvausvaatimusten ja tieteellisen tutkimuksen edellyttämä aika”. Ennen 1.5.1999 laaditut asiakirjat on säilytettävä vanhan lain mukaan 20 vuotta, sitä uudempien asiakirjojen säilytysaika on 12 vuotta potilaan kuolemasta, tai jos siitä ei ole tietoa, 120 vuotta potilaan syntymästä tai 12 vuotta hoidon päättymisestä.

Itsenäiset ammatinharjoittajat ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat, jotka toimivat esim. lääkäriasemalta vuokraamissaan tiloissa, voivat antaa kirjallisen sopimuksen perusteella osan rekisterinpitäjän tehtävistään, esimerkiksi potilasasiakirjojen säilyttämisen ja arkistoinnin, lääkäriaseman hoidettavaksi. Tällainen sopimus ei kuitenkaan vaihda rekisterinpitäjää, eikä vähennä tai muuta itsenäisen ammatinharjoittajan vastuuta asiakirjojen käsittelystä. Potilasasiakirjoja ei voida siis tällöinkään antaa ilman potilaan suostumusta esimerkiksi lääkäriasemalla työskentelevän toisen terveydenhuollon ammatinharjoittajan käyttöön. Antaessaan potilasasiakirjojensa säilyttämisen ja arkistoinnin esim. lääkäriaseman hoidettavaksi, on ammatinharjoittajan informoitava siitä potilaitaan.

 

Rekisteriseloste

Rekisterinpitäjän tulee laatia jokaisesta eri henkilörekisteristä rekisteriseloste, josta ilmenee

1) rekisterinpitäjän ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja yhteystiedot,

2) henkilötietojen käsittelyn tarkoitus,

3) kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä ja näihin liittyvistä tiedoista tai tietoryhmistä,

4) mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan ja siirretäänkö tietoja Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle,

5) kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista.

Rekisterinpitäjän on pidettävä rekisteriseloste potilaiden saatavilla. (Lisätietoja tietosuojavaltuutetun toimiston kotisivuilta www.tietosuoja.fi)

Tietojen luovutus

Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassapidettäviä. Potilaslain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu samassa terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä tai sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Jos potilaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa kirjallisella suostumuksella. On huomioitava, että sivullisia ovat myös samassa terveydenhuoltoyksikössä kaikki muut kuin potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin henkilökohtaisesti osallistuvat. Hoitoon osallistuvatkin ovat oikeutettuja potilastietoihin vain siinä laajuudessa kuin työtehtävät edellyttävät.

Tietojen luovuttaja vastaa luovutuksen laillisuudesta ja riittävästä tietosuojasta. Potilasasiakirjatiedot luovutetaan pääsääntöisesti kopioina tai lausuntoina. Potilasasiakirjoihin tehdään merkintä niihin sisältyvien tietojen luovuttamisesta (mitä tietoja, milloin, kenelle, kuka luovutti) ja luovutuksen peruste. Merkintä tehdään myös siitä, jos potilas on kieltänyt tietojensa luovuttamisen tai jos alaikäinen potilas, joka kykenee päättämään hoidostaan, on kieltänyt tietojen antamisen.

Oikeus saada ja tarkastaa itseään koskevat tiedot

Henkilötietolain mukaan potilaalla on oikeus joustavasti ja ilman tarpeetonta viivytystä saada tarkastaa, mitä tietoja hänestä on merkitty potilasasiakirjoihin. Tarkastusoikeudella tarkoitetaan henkilökohtaista potilasasiakirjatietojen oikeellisuuden tarkastamista, ja sen voi suorittaa vain potilas itse. Potilaalla on myös oikeus saada halutessaan kopiot potilasasiakirjoista.

Alaikäisen kohdalla tarkastusoikeutta voi käyttää hänen huoltajansa. Jos alaikäistä on päädytty hoitamaan potilaslain 7 §:n mukaisesti yhteisymmärryksessä hänen itsensä (ei huoltajien) kanssa, ja hän kieltää tietojensa antamisen huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle, ei heillä myöskään ole tarkastusoikeutta potilasasiakirjoihin.

Tarkastusoikeus voidaan henkilötietolain mukaan evätä vain, jos tiedon antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle taikka jonkun muun oikeuksille. Tarkastusoikeuden eväämisestä on annettava kirjallinen ratkaisu, jossa on mainittava syyt, joiden vuoksi tarkastusoikeus on evätty. Tarkastusoikeutta pyytänyt voi halutessaan saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

Potilasasiakirjamerkintöjen korjaaminen

Potilasasiakirjojen mahdolliset virheelliset tiedot on korjattava rekisterinpitäjän omasta aloitteesta tai potilaan perustellusta vaatimuksesta. Korjaukset tehdään siten, että sekä alkuperäinen että korjattu merkintä ovat myöhemmin luettavissa, samoin korjauksen tekijän nimi, korjauksen tekopäivä ja peruste. Mikäli potilaan vaatimaan korjaukseen ei ole perusteita, on asiasta annettava potilaalle kirjallinen ratkaisu, jossa on esitettävä syyt, joiden vuoksi vaadittua korjausta ei tehdä. Potilas voi halutessaan saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

 

Potilasasiakirjojen säilyttäminen ammatinharjoittajan lopetettua toimintansa

Potilasasiakirjojen käsittelystä ja säilytyksestä yksityisen terveydenhuollon rekisterinpitäjän toiminnan loppumisen jälkeen ei ole vielä säädetty. Asiaa koskevat säädökset on tarkoitus kirjata yksityisestä terveydenhuollosta annettuun lakiin sen muutosten yhteydessä. Muutokset ovat tällä hetkellä valmisteltavana sosiaali- ja terveysministeriössä.

Toiminnan loppumisen jälkeen on syytä tiedustella alueen terveyskeskukselta potilasasiakirjojen säilytettäväksi ottamista. Tarvittaessa voi asiasta neuvotella myös aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosaston kanssa. Potilasasiakirjoja ei voi toiminnan loppumisen jälkeen tai esim. yrityksen fuusioituessa myydä toiselle yritykselle tai ammatinharjoittajalle, eikä luovuttaa kenellekään ilman säädöksissä todettua perustetta. Tärkeintä on huolehtia siitä, etteivät potilasasiakirjat missään tilanteessa joudu sivullisten käsiin.

 

 

Laskutus

Kaikissa laskuissa on oltava vähintään

-laskun antamispäivä,

-myyjän nimi ja Y-tunnus,

-myytyjen tavaroiden tai palvelujen määrä, luonne ja laajuus,

-verottomuuden peruste; koulutetulla hierojalla se on arvonlisäverolaki §34.

Näitä niinsanottuja kevennettyjä laskumerkintöjä voi ei-arvonlisäverovelvollinen hieroja käyttää vain yksityishenkilöille tapahtuvassa myyntitoiminnassa.

 

Yhteisölle tehtävällä laskulla tulee olla edellisten lisäksi

· yhteen tai useampaan sarjaan perustuva juokseva tunniste, jolla lasku yksilöidään,

· ostajan arvonlisäverotunniste,

· myyjän ja ostajan nimi ja osoitetiedot,

· tavaroiden toimituspäivä, palveluiden suorituspäivä,

· ennakkomaksun maksupäivä (jos ennakkolaskutusta),

· viittaus aikaisempaan laskuun jos laskulla muutetaan jo annettua laskua.

 

Jos hieroja on arvonlisäverovelvollinen on laskuissa oltava kaikkien edellisten merkintöjen lisäksi myös

· veron peruste kunkin verokannan osalta, hinta ilman veroa, alennukset ja hyvitykset,

· verokanta,

· suoritettavan veron määrä,

 

Ei-arvonlisäverovelvollisen myyjän on aina annettava lasku, kun hän luovuttaa kunnalle verottomia terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyviä palveluja ja tavaroita.

Myyjän on säilytettävä antamiensa, omaa liiketoimintaansa koskevien laskujen jäljennökset vähintään kuusi vuotta sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt ja johon tilikauteen liiketoimi sisältyy. Myös yksityishenkilölle annettu lasku on säilytettävä.

Laskujen säilytysvelvollisuus koskee laskujen lisäksi kaikkia tositteita. Velvollisuus ei koske pelkästään laskunantovelvollisuuden piiriin kuuluvia laskuja, vaan se koskee kaikkia elinkeinonharjoittajan antamia ja vastaanottamia laskuja.

Verovelvollisen on itse huolehdittava laskujen säilytyksestä riippumatta siitä, kuka laskut on laatinut.

 

 

Itsenäinen ammatinharjoittaja ei tarvitse

Käyttöönottotarkastus

Palvelujen tuottajan on esitettävä terveydenhuollon palvelujen antamiseen käytettävät tilat ja laitteet
toimintakunnossa terveyslautakunnan tarkastettavaksi ennen niiden käyttöönottoa.
Palvelujen tuottajalla tarkoitetaan yksittäistä henkilöä taikka yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä
tai muuta yhteisöä taikka säätiötä, joka ylläpitää terveydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä.
Palvelujen tuottajana ei pidetä itsenäistä ammatinharjoittajaa tai työnantajaa, joka järjestää itse
työterveyshuoltopalvelut.Itsenäisenä ammatinharjoittajana aloittavan hierojan ei siis lain mukaan
tarvitse kutsua terveystarkastajaa.

 

Potilasasiamies

Terveydenhuollon toimintayksikölle on nimettävä potilasasiamies. Kahdella tai useammalla toimintayksiköllä voi myös olla yhteinen potilasasiamies.

Potilasasiamiehen tehtävänä on

1) neuvoa potilaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa,

2) avustaa potilasta potilaslain §10 tarkoitetuissa asioissa (muistutus, kantelu, vahingonkorvauksen hakeminen, rikosilmoitus),

3) tiedottaa potilaan oikeuksista,

4) toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Säädös potilasasiamiehestä koskee vain terveydenhuollon toimintayksiköitä; itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivalla hierojalla ei siis voi olla lain tarkoittamaa potilasasiamiestä.

Arvonlisävero

Koulutetun hierojan työ on vapaata arvonlisäverosta silloin, kun hän toimii terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia noudattaen käyttäen yleisesti hyväksyttyjä kokemusperäisiä menetelmiä koulutuksensa mukaisesti.

Veroa ei myöskään suoriteta, kun hieroja luovuttaa hoidon yhteydessä hoitoon tavanomaisesti liittyviä palveluja ja tavaroita.

 

Lähteet

Koulutetun hierojan tutkintovaatimukset 2005

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Laki yksityisestä terveydenhuollosta

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Henkilötietolaki

Potilasvakuutuslaki

Arvonlisäverolaki

Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastojen ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen

yksityisen terveydenhuollon valvonnan ja ohjauksen yhteistyöryhmän YTEVA:n muistio 12.6.2007

Lyhennelmiä terveydenhuollon kantelupäätöksistä, TEO 2005 ja 2006

TEO:n apulaisjohtaja Tarja Holin potilasasiakirjoja koskevan luennon PowerPoint-esitys

www.valvira.fi

www.vero.fi

www.avi.fi

 

Martti Lahikainen

 

 

Historia

Koulutettujen hierojien liitto perustettiin vuonna 1950. Valmisteleva työ aloitettiin jo kolme vuotta aiemmin “Hieromaseuran komitean” kokoontumisella. Komitean työskentelyä edelsi vuosien uurastus paikallisyhdistyksissä.

Hierojakoulutus alkoi Suomessa jo 1882. Se oli aluksi vapaaehtoinen aine voimisteluopettajiksi opiskeleville. Vuonna 1904 se tuli valtiovallan toimesta pakolliseksi oppiaineeksi lääkäriksi opiskeleville. Neljä vuotta myöhemmin alkaneessa lääkintävoimistelijakoulutuksessa hieronta oli pakollinen oppiaine, joka oli mahdollista suorittaa myös yksityisessä hieromaopistossa.

Käsillä, Aivoilla ja Sydämellä
– Koulutettujen Hierojien Liitto Ry 1950 – 2000 50-vuotisjuhlakirja (pdf)

 

Käsillä, aivoilla ja sydämellä – koulutetun hierojan eettiset ohjeet

Koulutettu hieroja noudattaa ammatillista toimintaansa sääteleviä lakeja ja asetuksia sekä tehtäväänsä liittyviä sääntöjä, ohjeita ja sopimuksia. Koulutetun hierojan työskentelyn lähtökohtana on ihmisarvon kunnioittaminen, vastuullinen toiminta sekä ammatillinen osaaminen.

1. Ihmisarvon kunnioitus

Koulutettu hieroja ymmärtää, että jokaisella ihmisellä on lähtökohdastaan ja asemastaan riippumatta yhtäläinen ja ainutkertainen ihmisarvo.

Koulutettu hieroja ymmärtää, että hänen on tärkeää kypsyä kohtaamaan ihmisten fyysinen ja psyykkinen erilaisuus ja monimuotoisuus tiedostaen myös ne omat pelot, jotka vaikeuttavat erilaisuuden kohtaamista.

Koulutettu hieroja kunnioittaa asiakkaan yksityisyyttä, elämänkatso-musta, elämänarvoja ja hoitosuhteen luottamuksellisuutta.

Koulutettu hieroja ymmärtää, että fyysinen kosketus, vähäpukeisuus ja erilaisten seksipalvelujen markkinointi hieroja-nimikkeellä synnyttävät helposti vääriä mielikuvia koulutetun hierojan työkäytännöstä. Sen vuoksi hänen on oltava erityisen huolellinen, ettei hoitotilanne provosoi epäasiallisia seksuaalisia odotuksia tai käyttäytymismalleja asiakkaan ja hierojan välillä.

Koulutettu hieroja pyrkii asiakkaan kanssa yhteisymmärrykseen hoidon tavoitteista ilman johdattelua ja painostusta.

Koulutettu hieroja työskentelee oman ammattinsa asiantuntijana ja tunnustaa asiakkaan oman elämänsä asiantuntijana.

Koulutettu hieroja arvostaa asiakkaan yksilöllistä kokemusta ja kannustaa häntä ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan.

2. Vastuullisuus

Koulutettu hieroja ymmärtää, että hänen osaamisensa on rajallista sekä ammatti-ihmisenä että yksilönä, ja hän tiedostaa yhteistyön välttämättömyyden.

Koulutettu hieroja tiedostaa kokonaisvastuun, joka liittyy hierojan työskentelyyn itsenäisenä hoitoprosessin toteuttajana.

Koulutettu hieroja ymmärtää, että hänen toimintansa ensisijainen päämäärä on asiakkaan hyvä ja hyöty.

Koulutettu hieroja ymmärtää vaitiolovelvollisuuden merkityksen.

3. Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen

Koulutettu hieroja ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan. Koulutettu hieroja seuraa alansa kehitys-, tutkimus- ja julkaisutoimintaa.

Koulutettu hieroja tekee säännöllistä itsearviointia ammattitaitonsa vahvuuksista ja heikkouksista sekä työnsä vaikuttavuudesta jatkuvan opiskelun ja kouluttautumisen myötä.

Koulutettu hieroja tiedostaa työnsä eettiset kipupisteet, etsii vastauksia ja ratkaisuja niihin ja tukee avointa keskustelua hierojan työn eettisistä haasteista.

Koulutettu hieroja kehittää tietoisesti vuorovaikutus- ja yhteistyövalmiuksiaan.

Koulutettu hieroja ymmärtää, että omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista ja sosiaalisista yhteyksistä huolehtiminen on osa laadukasta ammatillista toimintaa.

4. Ammatinharjoittaminen

Koulutettu hieroja arvostaa kollegansa ja muiden työyhteisön jäsenten ammattitaitoa eikä vaikeuta heidän työtään epälojaalilla, asiattomalla arvostelulla.

Koulutettu hieroja noudattaa yrittäjyydessä eettisesti kestävää toimintatapaa ja huolehtii toimintaan liittyvistä oikeudellisista, taloudellisista ja sosiaalisista vastuista ja lakisääteisistä velvoitteista.

Koulutettu hieroja perustaa markkinointinsa totuudenmukaiseen ja ammatilliseen osaamiseen.

Koulutettu hieroja perustaa toimintansa tutkimuksellisesti varmennettuun tai parhaaseen saatavilla olevaan tietoon.

Kristiina Lepo

  • Hierontastudio Kristiina
  • Sammonkatu 41 33540  Tampere
  • Puhelinnumero: 040-5968200
  • Kotisivut: http://-

KUORMITTAAKO YKSIPUOLINEN TYÖ KEHOASI? Eikö liikuntasuoritukseen tule kehitystä? ONKO NISKA- JA HARTIASEUDUN ONGELMIA?
Onko nivelkipuja, päänsärkyä, askelpituutesi lyhentynyt, yms?
SYYNÄ SAATTAA OLLA LIHASKIREYDET! Hierontastudio Kristiinassa on tavoitteellista hierontaa, jolla pyritään helpottamaan tai jopa poistamaan kehittynyt ongelma. Tartu ongelmaan nopeasti sillä pitkittynyt kipu/särky on vaikeampi saada hallintaan. Ennaltaehkäise tulevia ongelmia liikkumalla säännöllisesti ja venyttelemällä. Tervetuloa käsittelyyn toivottaa Koulutettu hieroja Kristiina Lepo

Oletko saanut sähköpostia Valviralta ? Ellet, lue tästä!

Tulossa uusittu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajarekisteri Soteri

Kaikki palveluntuottajat, ml. julkiset palveluntuottajat siirtyvät rekisteröintimenettelyyn, mikäli eduskunnassa käsittelyssä oleva esitys uudeksi laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta (HE 52/2017) hyväksytään. Esitys koskee yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia. Jatkossa kaikki, ml. itsenäiset ammatinharjoittajat ovat palveluntuottajia.
Tässä yhteydessä Valveri-rekisteristä kehitetään Soteri-rekisteri, joka vastaa myös valinnanvapauden tarpeisiin toimien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien master-rekisterinä. Soteri-rekisterin tietosisältö uudistetaan ja nykyiset palvelualat korvataan THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) uudella palveluluokituksella. Soteri-rekisteri on myös sidosryhmien käytettävissä (THL, Kansaneläkelaitos, Väestörekisterikeskus).

Tietojen siirto Soteriin
Ennen Soterin käyttöönottoa nykyisten yksityisten palveluntuottajien ja itsenäisten ammatinharjoittajien tiedot siirretään Valveri-rekisteristä Soteri-rekisteriin. Siirrettäessä tietoja uuteen Soteri-rekisteriin,  joudutaan nykyinen Valveri-rekisteri ja sähköinen asiointi sulkemaan lyhyeksi aikaa. Tiedotamme asiasta tarkemmin loppuvuodesta.

Tarkista Valveri-rekisterissä olevat tiedot vuoden 2018 loppuun mennessä
On tärkeää, että rekisterissä olevat tiedot ovat oikein, kun ne siirretään uudistettuun Soteri-rekisteriin. Pyydämme, että käyt sähköisessä asiointipalvelussa tarkistamassa rekisterissä olevat tietosi. Pääset kirjautumaan palveluun Verohallinnon Katso-tunnisteella (palveluntuottajat) ja verkkopankki- tai mobiilivarmenteella (itsenäiset ammatinharjoittajat).

Jos huomaat rekisterissä olevissa tiedoissasi päivitettävää, niin tee muutoshakemukset ja -ilmoitukset hyvissä ajoin. Toivomme, että käytät ensisijaisesti sähköistä asiointipalvelua, johon annamme mielellämme ohjausta.

 

  • Palveluntuottajat: Otathan tarvittaessa yhteyttä luvan myöntäneeseen viranomaiseen.
  • Itsenäiset ammatinharjoittajat: Otathan tarvittaessa yhteyttä oman alueesi aluehallintovirastoon.

 

Tutustu myös Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien rekisteri (Soteri) esittelyyn

Läs även Register över tjänsteproducenter inom social- och hälsovården (Soteri)

 

Hyvää syksyä toivottaa

Valviran ja aluehallintovirastojen yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon lupia ja ilmoituksia käsittelevä henkilöstö

 

Lisätiedot

 

  1. Etelä-Suomen avi:

Sosiaalipalvelut:

Osastosihteeri Liisa Veijalainen, liisa.veijalainen@avi.fi, p. 02950 16215 (luvanvaraiset palvelut, ympärivuorokautiset sosiaalipalvelut)

osastosihteeri Heli Huusko, heli.huusko@avi.fi, p. 02950 16120 (ilmoituksenvaraiset, ei-ympärivuorokautiset sosiaalipalvelut)

 

Terveydenhuolto:

Osastosihteeri Hannele Aaltonen, hannele.aaltonen@avi.fi , p. 02950 16095 (yksityisen terveydenhuollon luvat)

Tarkastaja Katariina Muotio, katariina.muotio@avi.fi , p. 02950 16169 (terveydenhuollon itsenäiset ammatinharjoittajat)

 

  1. Itä-Suomen avi:

Terveydenhuolto:

terveys.ita@avi.fi

Sosiaalihuolto:

Ylitarkastaja Anu Hyppönen, anu.hypponen@avi.fi, p. 0295 016 655 (sosiaalihuollon ilmoituksenvaraiset)

Ylitarkastaja Sirkka Koponen, sirkka.koponen@avi.fi, p. 0295 016 912 (sosiaalihuollon luvanvaraiset)

 

  1. Lapin avi:
    Osastosihteeri Eija Kallo, eija.kallo@avi.fi, p. 0295 017 362

 

  1. Lounais-Suomen avi:

Terveydenhuolto palveluntuottajat:

Hanna Lintula, terveydenhuollon ylitarkastaja,  hanna.lintula@avi.fi

IAH:

Maija-Leena Ojala, esittelijä, maija-leena.ojala@avi.fi

Sosiaalihuolto:

Eija Saarinen, osastosihteeri, eija.m.saarinen@avi.fi

 

  1. Länsi- ja Sisä-Suomen avi:

Sini Männistö, sini.mannisto@avi.fi,  p. 0295 018 568 (terveydenhuolto)
Milja Markkanen, milja.markkanen@avi.fi., p. 0295 018 522 (sosiaalihuolto)

 

  1. Pohjois-Suomen avi:

thluvat.pohjois@avi.fi (terveydenhuollon luvat)
ammatinharjoittajat.pohjois@avi.fi (terveydenhuollon itsenäiset ammatinharjoittajat) shluvat.pohjois@avi.fi (sosiaalihuolto)

 

  1. Valvira:

Yksityisen sosiaalihuollon luvat: yshluvat@valvira.fi

Yksityisen terveydenhuollon luvat: ythluvat@valvira.fi

Päätoimittajalta 1/17

Uusi aika, vanhat kujeet

Ensitöikseni haluan  nöyrimmin kiittää edellistä päätoimittajaamme

kärsivällisyydestä sekä jaksamisesta

uuden ja vihreän kaverin opettamisessa päätoimittajaksi.

Ylellisyys, jota hänellä ei juurikaan ollut

aloittaessaan. 18 vuoden työ liittomme lehden toimituksessa

on kova suoritus ja Minna on tänä aikana hoitanut työnsä erinomaisesti.

Kiitollisena otan hänen ojentamansa ohjat vastaan

ja jatkan työtä, jotta tiedonnälkäiset saavat liennytystä palavalle

mielenkiinnolleen.

Tarkoitukseni on säilyttää Hieroja-lehti sille asetetulla ammattimaisella

tasolla ja mikäli mahdollista, jotain uuttakin siihen

saada. Mutta aikansa kutakin, ensin opetellaan. Päätoimittajan

työ on todella haasteellista. Se, että löytää kirjoittajia sekä

jäsenistöä kiinnostavia juttuja on monesti etsivän työtä. Sen

olen saanut huomata tämän oppivuoden aikana. Päätoimittajana

oleminen tuo 18 vuotta, olisi varmasti mahtavaa, vaikka

tuntuu kovin pitkältä ajalta. Siinä ajassa varmastikin moni asia

on jo ”automatiikkaa”, kuten Minna asian ilmaisi viimeisessä

kirjoituksessaan 4/2016, eikä tarvitse joka asiaa miettiä aina

erikseen.

Itse olen tuore päätoimittajana, mutta myöskin hierojana,

koska olen toiminut koulutettuna hierojana vasta 2011 syksystä,

eli ”vain” reilut viisi vuotta. Muistan, kun kouluaikana tulin

ensimmäisille opintopäiville, jotka sopivasti opiskelijan kukkarolle

olivat täällä omassa kotikaupungissani Tampereella

2010 ja vielä kaupan päälle liiton 60-vuotispäivät. Olin ihmeissäni

siitä yhdessä tekemisen hengestä ja meidän uusien lämpimästä

vastaanotosta. Siitä alkoi oma aktiivinen käyminen

opintopäivillä sekä kiinnostukseni liittoa ja sen toimintaa kohtaan.

Haluaisin itsekin tuoda tuota ”me henkeä” ja lämmintä

”tervetuloa henkeä”, kaikille uusille ja vanhoille alan ammattilaisille.

Olemme uuden alun kynnyksellä täällä lehden toimituksessa,

kun ”vahdinvaihto” on suoritettu. Lisäksi vielä näin

historiallisen vuoden, kuin rakkaan isänmaamme 100-vuotis

juhlavuoden alussa.

Lehdellämme, kuten liitollammekin on pitkät perinteet, eikä

tarkoitus ole lähteä ”korjaamaan ehjää”. Pysytään jo hyvässä

ja toimivassa konseptissa, mutta siihen jotain uutta lisäten,

mikäli tarvetta ilmenee tai sopivaa ideaa löytyy.

Toivoisin, mikäli teillä on jutunaiheita tai muuta kommentoitavaa

Hieroja-lehteen liittyen, tulisitte rohkeasti juttusille,

koska kirjoittajia ja aiheita ei ole koskaan liikaa.

Erittäin hyvää ja menestyksekästä vuotta 2017. Tehdään

tästä itsenäisyyden merkkipaaluvuodesta mahtava.

Toivottavasti näemme tulevilla opintopäivillä.

Marko Leppänen

Päätoimittajalta 2/16

Rantakuntoon kesäksi?

 

Kesä keikkuen tulevi ja lehdet ovat taas kerran pullollaan erilaisia bikini ja rantakuntojuttuja. Tutkimuksia ja ”tutkimuksia” aiheesta on ihan kyllästymiseen asti. Ajattelin näin lukijoiden iloksi keräiillä tähän muutaman.

Tutkijoiden mukaan kaloripitoisten liharuokien syömisen vähentäminen vähentäisi myös hiilidioksidipäästöjä. Onko tässä myös ratkaisu lihavuusongelmaan? Siirryttäisiin entistä kasvispitoisempaan ruokaan ja aterioiden suunnittelulla myös ruokajätteen määrä vähenisi. Samalla ruoan tietoisempi kuluttaminen voisi turvata aterian saannin useammille ihmisille. Tekniikka & Talous lehden mukaan globaalit kasvihuonepäästöt voisivat tippua jopa kymmenen prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jos ruokajätemäärät pienenisivät.

Yle Tiede sivusto kertoo, että tutkijoiden mukaan ihmiset syövät terveellisenä pidettyä ruokaa enemmän, koska tiedostamattaan ajattelevat, että se ei ole kovin täyttävää. Sanoillakin on yllättävän suuri vaikutus, sillä toisessa koeasetelmassa koehenkilöille tarjoiltiin keksejä, jotka olivat koko ajan samoja, mutta kun niitä kutsuttiin terveyskekseiksi, koehenkilöt kokivat ne vähemmän täyttäviksi kuin tavalliset keksit. Ja söivät siis enemmän ja olivat hetken päästä nälkäisempiä kuin ”tavallisia” keksejä syöneet. Aivomme ovat jo monesti todistettu olevan huijattavissa. Tähän perustuu myös seuraava.

 

Sama annos näyttää pienellä lautasella suuremmalta kuin suurella lautasella. Selitys on ns. Delboeufin illuusio, jossa kaksi samankokoista muotoa näyttää erikokoisilta riippuen siitä, minkä kokoinen ympyrä niiden ympärille piirretään. Mitäpä, jos piirtäisimme itsemme ympärille täksi kesäksi isot ympyrät, niin näyttäisimme pienemmiltä?

 

Näillä mietteillä siirtykäämme kesään,

 

Minna Koskenranta

 

Puheenjohtajalta 2/17

Sotesoppa

Sipilän hallituksen esitys sote-palvelujen uudistamiseksi sisältää lakiehdotuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Uusi laki kumoaisi yksityisistä sosiaalipalveluista ja yksityisestä terveydenhuollosta annetut lait.

Ehdotuksen mukaan myös itsenäistä ammatinharjoittajaa kutsuttaisiin palvelun tuottajaksi, jolla voisi olla yksi tai useampia rekisteröityjä palveluyksiköitä. Toiminnan aloittaminen edellyttäisi, että sekä palvelun tuottaja että palveluyksikkö olisi rekisteröity perustettavaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajien rekisteriin ja että rekisteröinnistä olisi annettu päätös.

Palvelun tuottajien rekisteristä on tarkoitus toteuttaa internetiin julkinen tietopalvelu, joka sisältäisi muun muassa ajantasaiset palvelun tuottajien nimet ja yritys- tai ammattitoimintaan liittyvät yhteystiedot. Palvelujen käyttäjät voisivat näin varmistua siitä, että palvelun tarjoaja on viranomaisen rekisteröimä.

Ehdotuksen mukaan palvelun tuottaja ei saisi olla holhouksen alainen eikä myöskään konkurssissa tai liiketoimintakiellossa. Jos toimialaan kuuluu palvelujen antaminen alaikäiselle, tulee Valviran tai aluehallintoviraston ennen luvan myöntämistä pyytää nähtäväksi lasten kanssa työskenteleviltä vaadittava rikosrekisterin ote. Lisäksi ehdotetaan, että palvelun tuottajalla tulisi olla omavalvontasuunnitelma.

Nämä kaikki ehdotukset lisäisivät varsinkin toimintaansa aloittavan koulutetun hierojan velvollisuuksia, mutta myös parantaisivat potilasturvallisuutta.Toki pientä kevennystäkin on luvassa: kaikilta palvelun tuottajilta poistuisi velvoite laatia viranomaista varten vuosittainen toimintakertomus. Nyt voimassa olevan lain mukaan terveydenhuollon ammattia voi ryhtyä itsenäisesti harjoittamaan, kun on tehnyt aloittamisilmoituksen aluehallintovirastoon. Jos koulutettu hieroja on tehnyt vaaditun aloittamisilmoituksen, niin rekisteri- ja valvontaviranomainen viran puolesta ja maksutta muuttaa tämän ammatinharjoittajien rekisterin merkinnän uuden lain mukaisiksi palvelun tuottajan ja palveluyksikköjen rekisteröinneiksi kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

 

Lappeenrannassa 18. huhtikuuta vuonna 2017

Martti Lahikainen

Puheenjohtajalta 2/18

Puheenjohtajalta

 Viides versio

 Ammattitutkintolain ja -asetuksen tullessa voimaan 1.5.1994 kumoutui vanha ammatillisista pätevyystutkinnoista annettu laki. Tuon muutoksen myötä on ammattitaito voitu osoittaa sen hankkimistavasta riippumattomissa tutkinnoissa.Hierojan ammattitutkinnon ensimmäiset perusteet tulivat voimaan vuonna 1995.

Tutkintoa on uudistettu sen jälkeen noin viiden vuoden välein, ja viidennen version luonnos on juuri nyt laajalla lausuntokierroksella.

 Tutkintoon valmistavan koulutuksen opettajilta vaaditaan nyt entistä enemmän työelämän ajantasaista tuntemusta, koska ammattitaitovaatimukset on muotoiltu vastaamaan jatkuvasti muuttuvan työelämän tarpeita.

 Vielä nyt voimassa olevissa tutkinnon perusteissa on lueteltu mahdollisimman kattavasti kaikki lait, asetukset, määräykset ja ohjeet, jotka ammattia harjoittavan hierojan on tiedettävä ja ymmärrettävä. Uusimmassa perusteluonnoksessa koko paketti kuitataan yhdellä lauseella: “opiskelija toimii työssään hierojana sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöä ohjaavien säädösten ja eettisten ohjeiden mukaisesti.”

 Työelämä kehittyy ketterästi, ja todennäköisesti myös lainsäädäntö tulevaisuudessa muuttuu niin nopeasti, että ei ole järkevää kirjata juuri tällä hetkellä voimassa olevia yksityiskohtaisia vaatimuksia tutkinnon perusteisiin. Hierojakouluttajien ja näytön arvioijien on itse seurattava tarkoin alan kehitystä, enää ei voi mekaanisesti rastittaa tutkinnon perusteissa olevia ruutuja.

 Lappeenrannassa 24. huhtikuuta vuonna 2018

Martti Lahikainen

Puheenjohtajalta 3/17

Lait muuttuvat  – uhka tai mahdollisuus

 

Paljon keskustelua herättänyt ehdotus laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta näyttäisi tuovan toteutuessaan vain melko pieniä muutoksia koulutetun hierojan käytännön arkeen. Paljon merkittävämpiä mullistuksia saattaa tulla  Sosiaali- ja terveysministeriössä näillä hetkillä käynnistyvän terveydenhuollon ammattihenkilölain uudistamisen myötä.
Nykyinen jako laillistettuihin ja nimikesuojattuihin ammattihenkilöihin on nähty ongelmallisena muun muassa valvonnan näkökulmasta. Nimikesuojatun ammattihenkilön syyllistyttyä rikkomukseen häntä ei voi kieltää edelleen jatkamasta toimintaansa, vaan voidaan ainoastaan kieltää käyttämästä kyseistä ammattinimikettä. Valvira haarukoi vaihtoehtoja tämän ongelman ratkaisuksi STM:lle kolme vuotta sitten antamassaan lausunnossa. Valviran lausunnossa mainitaan vaihtoehtoina nimikesuojauksesta luopuminen kokonaan tai nimikesuojattujen ammattinimikkeiden karsiminen. Jos nimikesuojausjärjestelmä säilytetään, haluaa Valvira valvonnan vaikuttavuutta tehostaakseen myös mahdollisuuden kieltää toimimisen sosiaali- ja terveydenhuollossa tai rajoittaa sitä.

Myös Koulutettujen Hierojien Liiton hallitus pyrkii rakentavaan keskusteluun lain uudistamista valmistelevien ministeriön viranhaltijoiden kanssa oikeiden ratkaisujen löytämiseksi. Aikanaan lain sisällöstä tulee päättämään eduskunta.

Reeta Ylikoski

Koulutettu hieroja ja perinteinen jäsenkorjaaja, jonka sydäntä lähellä ovat erityisesti äidit, vauvat, pikkulapset ja vanhukset. Erityisosaamista: vauvojen koliikki- ja refluksivaivojen hoito, raskaana olevien hieronta ja synnytyksen jälkeinen kehon kokonaisvaltainen hoito.

Tutkiva, perinpohjainen luonne vilkkaalla mielikuvituksella varustettuna tuo joka päivä uusia oivalluksia työhön. Ja niitä haluan jakaa myös asiakkaille. Tervetuloa samaan hoitoa keholle ja mielelle!

Säännöt ja ohjeet

Käsillä, aivoilla ja sydämellä  – koulutetun hierojan eettiset ohjeet

Med händer, hjärna och hjärta – utbildade massörers etiska anvisningar

Hallituksen toimintaa ohjaavat arvot

 

Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n säännöt

1 §

Yhdistyksen nimi on Koulutettujen Hierojien Liitto ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2 §

Yhdistyksen tarkoituksena on Suomessa asuvien koulutettujen hierojien ja kuntohoitajien yhdistäminen valvomalla heidän yleisiä ja yhteisiä hierontaan liittyviä etujaan tavoittelematta kuitenkaan jäsenilleen välitöntä taloudellista ansiota.

 

Tarkoituksen toteuttamiseen yhdistys pyrkii seuraavalla tavalla:

– kohottamalla hierojien ammattitaitoa ja –tietoa jatkokurssien,

esitelmien ja luentojen kautta

– kohottamalla hierojien henkistä ja taloudellista asemaa sekä

valvomalla heidän ammatillisia ja yhteiskunnallisia oikeuksiaan

– tekemällä aloitteita ja esityksiä viranomaisille

– tekemällä sekä suullisen että kirjallisen valistuksen avulla

tunnetuksi hieronnan sekä muiden fysikaalisten

hoitomenetelmien merkitystä.

3 §

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen, jolla on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (599/94) ja asetuksen (564/94) mukainen koulutetun hierojan tai kuntohoitajan kelpoisuus ja on merkitty Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ylläpitämään keskusrekisteriin terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Hallitus hyväksyy uudet jäsenet.

 

Opiskelijajäseneksi hallitus voi hyväksyä henkilön, jonka opinnot tähtäävät hierojan ammattitutkintoon. Opiskelijajäsenenä voi olla korkeintaan kaksi vuotta, ja tämän ajan kuluessa hallituksen on päätettävä opiskelijajäsenen hyväksymisestä varsinaiseksi jäseneksi tai erottamisesta.

 

Yhdistyksen kannatusjäseneksi hallitus voi hyväksyä yhdistyksen tarkoitusperiä tukevia yksityisiä henkilöitä, rekisteröityjä yhdistyksiä tai muita oikeuskelpoisia yhteisöjä.

Kunniajäseneksi voidaan yhdistyksen kokouksen päätöksellä kutsua yhdistyksen toimintaa ja tarkoitusta ansiokkaasti edistänyt henkilö. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

 

4 §

Yhdistyksen varsinaisilta jäseniltä perittävän jäsenmaksun, kannatusjäsenmaksun ja opiskelijajäsenmaksun, sekä varsinaisilta-, kannatus- ja opiskelijajäseniltä perittävän liittymismaksun määrää syyskokous vuodeksi kerrallaan. Tilikauden alussa eläkkeellä olevilta jäseniltä perittävän jäsenmaksun määrä on kuitenkin pienempi ja sen suuruuden määrää syyskokous niin ikään vuodeksi kerrallaan. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

 

Äänestystilanteissa varsinaisilla jäsenillä, opiskelijajäsenillä ja kunniajäsenillä on äänioikeus. Kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta. Jäsenmaksun eräpäivän jälkeisen seuraavan joulukuun loppuun mennessä jäsenmaksunsa laiminlyönyt jäsen katsotaan hallituksen päätöksellä eronneeksi yhdistyksestä. Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka yhdistyksen kokouksessa mikä merkitään pöytäkirjaan.

 

Jäsen, joka toimii yhdistyksen sääntöjen vastaisesti, terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevien lakien vastaisesti tai hierojien eettisten sääntöjen vastaisesti voidaan erottaa yhdistyksestä. Erottamisesta päättää hallitus ja erotetulla on oikeus valittaa päätöksestä seuraavalle yhdistyksen kokoukselle kirjallisesti 30 päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan.

 

5 §

Yhdistyksen asioita hoitaa yhdistyksen varsinaisista jäsenistä kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittava hallitus. Hallitukseen kuuluu kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittavat puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä. Hallitus on päätösvaltainen kun vähintään viisi jäsentä on saapuvilla puheenjohtaja mukaanlukien. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

 

Hallituksen jäsenistä, lukuunottamatta puheenjohtajaa, eroaa vuosittain puolet, ensin arvalla sitten vuorotellen. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta tarpeen vaatiessa tai vähintään hallituksen kolmen jäsenen sitä vaatiessa.

 

6 §

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai raha-asioissa rahastonhoitajan kanssa.

 

7 §

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikkoa ennen vuosikokousta.

 

8 §

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu vuosi- ja syyskokouksiin on toimitettava vähintään 30 päivää ennen kokousta jäsenille postitetulla kirjeellä tai kutsuna jäsenlehdessä.

 

9 §

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä.

Vuosikokouksessa:

 

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan

tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.

2. Todetaan kokouksen laillisuus.

3. Esitetään hallituksen toimintakertomus edelliseltä toimikaudelta.

4. Esitetään tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto.

5. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta.

6. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.

7. Käsitellään yhdistyksen jäsenten hallitukselle kirjallisesti

esittämät asiat kokouksessa käsittelemistä varten. Asia on

jätettävä hallitukselle vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin.

8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 

10 §

Yhdistyksen syyskokous pidetään loka-marraskuussa.

Syyskokouksessa:

 

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan

tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.

2. Päätetään toimintasuunnitelman hyväksymisestä seuraavaa

toimikautta varten.

3. Päätetään talousarvion hyväksymisestä seuraavaa toimikautta

varten.

4. Päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksujen ja liittymismaksujen

suuruus.

5. Valitaan puheenjohtaja joka toinen vuosi ja muut tarvittavat

hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle.

6. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa.

7. Käsitellään yhdistyksen jäsenten hallitukselle kirjallisesti esittämät asiat kokouksessa käsittelemistä varten Asia on jätettävä hallitukselle vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin.

8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 

11 §

Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

 

12 §

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä, jos asia on kokouskutsussa olleen maininnan jälkeen otettu yhdistyksen kokouksessa käsiteltäväksi ja muutosta puoltanut vähintään 2/3 kokouksessa annetusta äänimäärästä.

 

13 §

Yhdistyksen purkautumisesta on samalla tavalla menetellen päätettävä kahdessa perättäisessä kokouksessa, joista toinen on vuosikokous, vähintään ¾ annetusta äänimäärästä. Yhdistyksen purkautuessa päättää sen varojen käytöstä näiden sääntöjen 2 §:ssä mainittuun tarkoitukseen purkautumispäätöksen tekevä viimeinen kokous vähintään 2/3 annetusta äänimäärästä.

 

14 §

Muissa kohdin noudatetaan yhdistyslain säännöksiä.

 

 

 

Sarianna Kallinen

  • Eevalantie 2 B 7 83900 Juuka
  • Puhelinnumero: 0504323502

Olen valmistunut urheiluhierojaksi Itä-Suomen Liikuntaopistosta keväällä 2016. Lisäksi olen erikoistunut raskaana olevien hierontaan sekä lymfaattiseen hierontaan.

Tiina Jokipii

  • Tiina Jokipii Koulutettu Hieronta & Ryhmäliikuntaohjaus
  • Vieritie 7 07955 Tesjoki
  • Puhelinnumero: 0405039086

Teen klassista hierontaa “vauvasta vaariin/mummoon”, olen kouluttautunut Koulutetuksi Hierojaksi, jossa hierojan erikoistutkinnon osana oli niveltoiminnan ylläpitäminen ja edistäminen, olen myös erikoistunut vauvahierontaan ja raskausajan- ja synnytyksenjälkeiseen hierontaan. Teen myös Nivelten mobilisointia hieronnan lomassa, tarpeen vaatiessa. Toimin Tesjoella Vieritie 7, mutta teen myös koti- ja yrityskäyntejä. Vedän erilaisia liikuntaryhmiä chiball, lihaskunto ym, myös Bailamama jumpat raskaana oleville, teen kuntosaliohjelmia ja- ohjauksia, ravinto-ohjelmia.

Toiminnanjohtajalta 2/17

Pääsiäinen on juuri ohitettu ja sosiaalisenmedian kautta lukien se on ollut liian kylmä, tuulinen, missä kesä?? Minne meillä ihmisillä on niin jukeliton kiire kokoajan. Miksi kaikki sellaiset asiat joita ei todellakaan voi muuttaa, kaatavat elämämme ihan totaalisesti. Kuitenkin elämä jatkuu ja sen kiertoon on, ainakin säätilojen kanssa, vaan sopeuduttava ja löydettävä elämän ilo juuri siitä hetkestä. Ja pukeutumisesta. Luulen että monissa vastaanottotiloissa pääsiäisen jälkeinen arki on alkanut hieman tuon suuntaisilla keskusteluilla. Me hierojat olemme ajanviivalla aika akuutisti ja herkästi mukana.

Liiton hallitus on  myös omassa työssään mukana ajanhengessä. Hallitus on seurannut käynnissä olevia sosiaali- ja terveysalan lakien ja asetusten uusia suunnitelmia sekä hierojakoulutuksen ja koulutuksen kokonaisuudistuksen tilaa. Kovin laajoja muutoksia on ollut luvassa mutta kuitenkin sellainen  epävarmuuden ja tiedon tyhjiö  on luonut asioiden seurannalle varsin haastavat puitteet. Ja kun valtion hallintokin on kovin epävarma  siitä miten, milloin, kuka ja kuinka. Hallitus palaa Hierojalehden sivuilla asiaan kun saamme jotain sellaista pitävää faktaa käsiimme jolle voimme  varmasti tietomme pohjata. Nyt muuttuvia ja hämmennystä aiheuttavia palikoita on liian paljon. Toukokuussa olemme mukana seminaarissa OPH.n, Suomen Hierojakouluttajien ja hierontatyön tutkintotoimikunnan kanssa.

SYKSYN opintopäivät pidetään  Vantaalla FLAMINGOSSA. Ajankohta on 24-25.11.2017. Luennoimassa kh,ft,OMT ja hierojakouluttaja Ismo Palmamäki ja päivien aiheena olkapää . Tullaan käsittelemään olkapään anatomiaa, fascioita ja niiden käsittelyä ja toimintaa, mobilisaatiohoitoa olkapään kiputiloissa jne.

SEURATKAA piakkoin khl.fi sivuja ja facebook-sivuja, laitan opintopäivistä ilmoituksen näkyviin toukokuun aikana. Mutta nyt VARAA JO AIKAA KALENTERIIN. Ja lentoliput ovat nyt edullisia jos tulette Rovaniemeltä, Oulusta.  Oulusta tunti ja Rovaniemeltä 1.40.

LIITON TOIMISTON OSOITE ON MUUTTUNUT. Uusi osoitteemme on Kirkkokatu 21, 48100 Kotka.

Sen kunniaksi kun olemme uusissa tiloissa pläjäytetään ASIAKASKORTTEJA tarjoukseen.

1 paketti 20€, 2 pkt 38 € ja 3 pkt  45 € + postituskulut.

Ja samaan syssyyn mennään lahjakorttien kanssa myös. LAHJAKORTIT 4,50 paketti + postituskulut.

Tarjous on voimassa 9.6.2017 mennessä tehtyihin tilauksiin. Muista tilauksessa merkitä yhteystietosi ja  puhelinnumerosi näkyviin. Nyt täydentäkää varastonne!! Timo.koskenranta@khl.fi osoite odottaa tilauksianne.

Liiton jäsenmaksun karhukirjeet tulevat postitukseen pian. JOS maksusi on maksamatta, huolehdi se heti liiton jäsenmaksujen maksutilille. Ja jos olet muuttamassa, muista minua osoitemuutoksella.

Kesällä toimisto on suljettu kesäkuun viimeisen viikon ja koko heinäkuun. Luen sähköpostejani toisinaan ja vastaan puheluihin säännöttömästi.

Toivon teille kaikille toimeliasta kesää, lomaillen ja harrastaen. Tehkää muutamana päivänä lomanne aikana jotain sellaista, mistä olette aina uneksineet. Olette sen ansainneet.

 

Timo Ilmari

Toiminnanjohtajalta 3/17

Syyskalastuskausi on alkamassa ja luonnon antimia kerätään talteen. Suomen luonnon ihmeellisiä asioita, ilman Suomi 100v-tunnustakin. Juhlavuoteemme on kuulunut mitä moninaisimpia tapahtumia. Upeita spektaakkeleita ja yleviä yrityksiä. Minusta turhiakin ja osasta mauttoman ja myötähäpeän rajamailla olevia. Ja sitten niitä jotka ovat koittaneet ratsastaa teeman mukana omaa kuvaansa kirkastaen. Sallittanee ne kaikki, sillä sitähän se historia on, on ollut ja tulee olemaan värikästä, juonittelevaa, omaperäistä ja myöhemmin osa joko mediassa tai lakituvassa ruodittavaa.

Mekin jatkamme historian tekemistä. Meille koulutetuille hierojille on tarjolla innostusta ja oppia Vantaalla marraskuussa. Lähtekää mukaan sillä Ismo Palmamäki tulee isännäksi ja vastaa Sokos Hotel Flamingossa kaksi päivää ohjelmasta. Tulossa on HURJA määrä osaamista ja tietoa olkapäästä. Katso ohjelma ja ilmoittautumistiedot khl.fi sivuilta tai tästä lehdestä sisäsivuilta. Ja iltaohjelmaa on luvassa, siitäkin tietoa sivuilla. Tule ja tuo kollega mukaan!
Uutuutena voit myös ilmoittautua khl.fi sivuilla sähköisesti. Käy tutustumassa.

Khl.fi sivuille  olemme uutena osiona tehneet Hierojalehtien digitaalisen arkiston. Samoilla salasanoilla joilla pääset Etsi hieroja- osioon luomaan tunnuksesi ja päivittämään tietosi, voit kirjautua myös lukemaan arkistosta hierojalehtiä aikain saatosta. Jos et vielä omista salasanoja voit tilata ne minulta sähköpostilla timo.koskenranta@khl.fi

Sivuillemme on tullut myös sähköinen jäseneksi liittyminen mahdolliseksi. Todella hyvin ovat kollegat sen löytäneet.Syksyn aikana facebookiin ja khl.fi sivuille lisätään animaatio-klippejä hieronnasta ja koulutetusta hierojasta ja hierojan työstä. Katsotaan mitä muuta aihepiirejä tullaan käsittelemään, anna vinkkejä. Vaikka minun sähköpostiini.

HIEROJALEHTI kaipaisi uutta mainosten myyjää tiimiinsä alkaen  vuoden 2018 alusta. Kari Larinsaari teki vahvan työn myynnissä. Kiitos Karille todella paljon. Mutta uudet haasteet vievät Kari pois Hierojalehden vahvuudesta. Olisiko sinusta työhön missä aikataulun ja tuloksen päätät sinä itse?? Käytettävissäsi on khl.fi sivustot ja Hierojalehti erilaisine tilamahdollisuuksineen. Jos kiinnostuit tai tiedän henkilön joka voisi olla etsimämme persoona, kysy lisää Timolta.

Potilaskortteja ja lahjakortteja myös jouluisia lahjakortteja, kannattaa tilata nyt pian toimistolta. Joulu sieltä tulla jolkottaa kovinkin nopeasti.
Tapaamme marraskuussa Flamingossa.  Ota hetki itsellesi aikaa ja tule mukaan tapaamaan tuttuja ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Ja tietenkin, OPPIMAAN!!!

Timo Ilmari

Toiminnanjohtajalta 3/18

Syksyn alkua kaikille! Olipahan inkkarikesä. Suurimmat jaksamiset oli etsiä päivät varjoa ja iltapäivät hätistellä ampiaisia. Siinä ne tärkeimmät. Toimistolla on päästy hyvään vauhtiin ja Marko lehtitiimin kanssa on kesänaikana kasannut hienon lehden luettavaksenne.

Kantajärjestelmän kanssa on ollut yhteydenottoja ammatinharjoittajille suunnatuista potilastietojärjestelmistä. Nyt tuntuu siltä että hinnat alkavat vihdoinkin laskea edes jotenkin siedettävälle tasolle että yksittäinen ammatinharjoittaja ehkä innostuisi Kantaan liittymisestä. Minusta Kanta olisi hyvä ja helppo tapa tallentaa tiedot ja arkistoida ne mukavasti mutta kustannukset siihen mukaan liittymiseen ovat olleet kovin korkeat. Seuraillaan tilanteen kehittymistä ja informoidaan asiasta aina kun jotain tietoa joko itse Kanta asiassa tai operaattoreiden tuotteissa ilmenee. Vielä ei ole pakollista Kantaan liittyä.

Opintopäivät lähestyvät. 23-24.11.2018 tapaamme Vantaalla (ent. Tikkurila) Sokos Hotelli Vantaassa. Luentotilaa on nyt varattu 180 hengelle ja lisäkapasiteettiä 230 hengelle. Viimeksi kun ISMO PALMAMÄKI astui estradille, tilat loppuivat kesken ja 150 ensin ilmoittautunutta vain pääsi paikalle kuulemaan Ismon luentoja. Tällä kertaa paneudumme  toiveidenne mukaisesti perjantain ja la aamupäivän alaraajaan ja polven kipuiluun ja kertaamme lauantaina iltapäivällä yläraajan ongelmia mm. tenniskyynärpään ja hiirikäden hoitamisia. Anatomiaa, hoitoajatuksia, fasciaa, testausta. Taattua Ismon perusteellisuutta ja tietoa. Ilmoitus opintopäivistä toisaalla tässä lehdessä. OLE NOPEA ja varaa paikkasi. TERVETULOA MUKAAN! Ai niin, nyt on varattu pieni kiintiö majoitukseen jo torstaina tuleville tai sunnuntaina pois lähteville. Voit tiedustella suoraan hotellista.

Jäsenistöstä on tullut useampia kyselyjä liitolle hankittavasta ulkoiluasusta. Joko verkkari/tuulipuku/softshell tyyppisistä asusteista.

Laittakaapas viestiä vaikka sähköpostiin mikä noista asusteista voisi kiinnostaa eniten.

Myös työpaidat ovat olleet toivelistalla. Hyllyssä toimistolla on pikee paitoja tilattavaksi.  Teknisiä paitoja ja hyvin pesua kestäviä. Kolmea eri väriyhdistelmää. Tilatkaa ihmeessä.

Katsotaan josko hankkisimme myös ohuita joko puuvilla tai ”urheilu” paitoja tilattavaksi. Kaikki kivat kuva tai tekstiehdotukset otetaan vastaan mitä paidassa voisi olla.

Nyt tiedän sohaisevani asiaan mistä tulen vielä kuulemaan. Mutta siltikin haluan avautua. Olen aikaisemminkin ihmetellyt miten huterasti, sanoisin jopa leväperäisesti monet hoitavat yrittäjille kuuluvia lakisääteisiä asioita. Kun tuota tietosuoja-asetusta tuskailtiin, selvisi että suurimmalla osalla yhteydenottajista ei ollut minkäänlaista tietoa edes jo aikaisemmin olleista säädöksistä tai velvollisuuksista terveydenhuollon ammattihenkilönä ja terveysalan yrittäjänä toimimisesta. En sano tätä siksi että halveksuisin vaan siksi, että olin todella yllättynyt ja kauhuissani. Silloin kun asiat menevät hyvin, ei kukaan teitä kiusaa ja tarkistele tekemisiänne. MUTTA JOS jotain sattuu niin silloin olettekin ihmeissänne. Silloin vedotaan viimekädessä aina lakiin ja asetukseen olkoon se verotusta, toimintaa potilaan kanssa, viranomaisilmoituksia tai ihan mitä vain yrittäjyyden tiellä vastaan tulevaa. Olen täällä toimistolla vuosien aikana koittanut auttaa potilasvahinkojen kanssa, veroasioiden, hankaliksi menneiden asiakas suhteiden kanssa ja aina, ihan aina olisi ollut yksinkertaisempaa kun perusasiat olisi hoidettu kunnolla. Tehty viranomaisilmoitukset, huolehdittu kirjaamisista, tehty ne kirjanpitoasiat tunnollisesti, vuokrasopimukset tarkasti ja hoidettu potilaat niin kuin asianmukaista ja oikeaa on.

Jotenkin toivoisin että tämä syksy toisi jonkinlaisen herätyksen että kaikki koulutetut hierojat koko maassa havahtuisivat siitä välinpitämättömyydestään tehdä asiat oikein ja kunnolla niin kuin ne kuuluu tehdä. Ja nousisivat oikeasti sille tasolle minne me kuulumme.  Jostain asioiden hoitaminen on aloitettava ja se jostain olet SINÄ!! Kiitos kun luit ja Anteeksi. Mutta oikeasti välitän.

Tästä kohti syksyä ja kohti opintopäiviä, tule mukaan ja seuraa khl.fi ja facebooksivustojamme.

Timo Ilmari

Toiminnanjohtajalta 4/18

Liiton opintopäivät Vantaalla on pidetty. Ennen luentojen alkua julkistettiin Vuoden Hieroja. Tässä lehdessä saatte tutustua tarkemmin Elina Airaksiseen Vuoden Hieroja 2018. Onnea Elina.

Luennoilla oli mukana 118 henkeä. Ismo Palmamäen iloinen esiintyminen ja selkeä luennointi ei jättänyt ketään osattomaksi salissa. Roppakaupalla uutta ajatusta ja toimintamallia tuli työhön. KIITOS Ismo ja KIITOS luentoväki salissa kun olitte mukana.

Vantaalla pidettiin myös Liiton sääntömääräinen syyskokous. Kokouksessa oli mukana 34 jäsentä. Liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio tulevalle vuodelle 2019 hyväksyttiin. Jäsenmaksut ovat vuonna 2019: 95€ varsinaiset jäsenet, 40 € eläkeläiset ja opiskelijat sekä kannatusjäsenet 95€ henkilöjäsen ja 500€ yritys/yhteisöjäsenet.

Kokous valitsi Liiton puheenjohtajaksi Marko Leppäsen, Martti Lahikaisen siirtyessä sivuun 16 vuoden ansiokkaasta puheenjohtajuudesta.

Hallitustyöskentelyyn saimme kaksi uutta toimijaa kun Armi Tasanto ja Tomi Siren luopuivat hallituksen jäsenyydestä. Maarit Toivonen ja Kari Ketonen valittiin heidän tilalleen.

Kokouksen tunteikkain hetki koettiin kun jäsenistön ehdotuksesta Martti Lahikainen ja  Minna Koskenranta kutsuttiin Liiton kunniajäseniksi.

Seuraavan kerran opintopäivät pidetään Lahdessa 29-30.3.2019. Huomio ajankohta ja laita jo kalenteriisi merkintä. Päivien ohjelma ja ilmoittautumistiedot tulevat Hierojalehteen 1/19 ja khl.fi sivuille ja facebookkiin tammi-helmikuun aikana. Seuraa sivustoja.

Vuoden 2019 syysopintopäivät pidetään marraskuussa Oulussa. Pohjoisen väki on kovasti toivonut opintopäiviä pidettäväksi myös hieman ylempänä kuin kehä kolmonen. Nyt se toteutuu. Oulun päivien ohjelmaan ja tarkempaan ajankohtaan tulee vahvistus myös sinne khl.fi sivuille ja facebookkiin kun saan kaiken valmiiksi. Ja sitten Hierojalehti 3/19 viimeistään tuo tiedon luettavaksenne.

Tässä kohtaa kun kirjoitan tätä tekstiä, havahdun jälleen siihen ihmeeseen kuinka nopeasti aika kuluu. Vastahan kirjoitin samansuuntaisia sanoja kokouksesta ja muistutin tulevista, kiitin kuluneesta vuodesta jne.  Niin kiitän nytkin, nöyränä että olen saanut olla osallisena arjessanne ja työssänne jakamassa iloja, onnistumisia, murehtimassa ja auttamassa eteenpäin.

Kiitos Tomille ja Armille hallitusvuosista.

Tänä vuonna kiitän erityisesti Martti Lahikaista. Kaikesta. ISO KIITOS.

Ja toivon että jokainen lukee Martin kirjoittaman puheenjohtajan palstan tässä lehdessä.

Pian alamme kukin tahoillamme katsoa kohti Joulua ja vuoden vaihtumista. Ottakaa hetki aikaa itsellenne, vain ja ainoastaan itsellenne. Olemme sen ansainneet.

Liiton toimisto  on suljettuna 21.12.18 – 4.1.19 välisen ajan.

Timo Ilmari

Tuulevi Haapaniemi-Teivonen

  • Nirvankallionkatu 5 33820 Tampere
  • Puhelinnumero: 050-5995388

  • lojer.jpg
  • fysituote.gif
  • ajas.jpg