HAKUTULOKSET

HIEROJAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

 

Martti Lahikainen

 

HIEROJAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

 

Koulutetun hierojan tutkintovaatimuksissa on lueteltu lakeja ja asetuksia, joiden tunteminen hierojan toimintaa koskevilta osiltaan edellytetään tutkinnon suorittajalta. Yritystoimintaa säätelevistä säädöksistä on runsaasti tarjolla helposti hankittavaa tietoa, mutta terveydenhuollon ammattilaisen on tiedettävä paljon muutakin. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään.

Seuraavassa on kerrottu terveydenhuollon lainsäädännön hierojalle tuomista lisävelvoitteista.

Laki jakaa terveydenhuollon ammattihenkilöt kolmeen kastiin, laillistetut, luvan saaneet ja nimikesuojatut. Koulutettu hieroja on valtioneuvoston asetuksella nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Nimikesuojatussa ammatissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito, mutta ammattinimikkeen ”koulutettu hieroja” käyttö on sallittu niille, jotka ovat suorittaneet koulutetun hierojan tutkinnon Suomessa.  Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto (Valvira) voi määrätyin edellytyksin hakemuksesta myöntää oikeuden käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä myös vastaavan tutkinnon ulkomailla suorittaneelle.

Hierojan ammattieettiset velvollisuudet

Menettelytavat

Terveydenhuollon ammattihenkilönä koulutetun hierojan ammattitoiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Laki vaatii, että koulutetun hierojan on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Laki ei ehdottomasti vaadi menettelytapojen tieteellistä todentamista, mutta käytännössä mikään menetelmä ei voi saada yleistä hyväksyntää eikä täyttää vaatimusta kokemusperäisyydestä ilman tutkimustiedon tukea. Laissa mainittu kokemusperäisyys ei tarkoita terapeutin omia kokemuksia, eikä laajasti markkinoitu tuote välttämättä ole yleisesti hyväksytty. Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontaviraston (Valvira) linjauksen mukaan esimerkiksi yleisesti käytössä oleva ”jäsenkorjaus” ei ole yleisesti hyväksytty menetelmä. Myös katteettomat markkinointiväitteet magneettikenttäterapian tehosta luunmurtumien hoidossa ovat antaneet aiheen huomautukseen.

Ammattitoiminnassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat.

Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Tiukasti tulkiten tämä tarkoittaa, että hierojalla on kesken unienkin lakisääteinen velvollisuus herätä harkitsemaan asiakkaan avuntarpeen kiireellisyyttä, jos on erehtynyt jättämään kännykkänsä yöksi auki.

 

Salassapitovelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen.

 

Täydennyskoulutusvelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin.

Terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että ammattihenkilö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen.

Koulutettujen Hierojien Liitto järjestää vuosittain kahdet opintopäivät, joissa on luentoja kaikista hierojan työhön liittyvistä osa-alueista. Opintopäiviin osallistumalla voi koulutettu hieroja täyttää lakisääteisen velvoitteensa ammattitaitonsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Määräysten noudattaminen ja tietojen antaminen

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ammattitoiminnassaan noudattamaan, mitä Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto (Valvira) tai aluehallintovirasto säännösten tai määräysten nojalla määrää.

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen salassapitosäännösten estämättä antamaan Valviran tai aluehallintoviraston pyytämät, sille laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset ilmoitukset, selitykset ja selvitykset.

 

Ilmoitusvelvollisuus

Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan terveydenhuollon ammattihenkilön ei tarvitse hakea erillistä lupaa aluehallintovirastolta, mutta hänen tulee ennen ammatinharjoittamisen aloittamista tehdä aluehallintovirastolle kirjallinen ilmoitus itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta.

Toiminnan aloittamisesta on siis ilmoitettava aluehallintoviraston ylläpitämään terveydenhuollon ammatinharjoittajien rekisteriin. Se on eri asia kuin Valviran (entinen Teo) ylläpitämä ammattihenkilöiden keskusrekisteri, johon on yleensä oppilaitosten toimesta ilmoitettu kaikki tutkinnon suorittaneet.

Jos ammatinharjoittamisen aloittamisilmoitus on aikanaan tullut laiminlyötyä, voi seuraamuksena olla arvonlisäverojen takautuva perintä. Jokaisen koulutetun hierojan kannattaa tarkistaa, onko oma ilmoitus tullut tehdyksi – ja onko se aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastolle kirjautunut. (Aiemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ylläpitämä ammatinharjoittajien rekisteri on siirtynyt aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastojen hoidettavaksi.) Aluehallintovirastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.avi.fi.

Aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastolle tehtävässä toiminnan aloittamisilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:

1) nimi, henkilötunnus, puhelinnumero ja muut yhteystiedot, koulutus ja nimi tai toiminimi, jolla toimintaa harjoitetaan;

2) annettavat terveyden- ja sairaanhoidon palvelut sekä paikka, jossa palveluja annetaan;

3) tieto rekisteröitymisestä ennakkoperintälaissa tarkoitettuun ennakkoperintärekisteriin;

4) potilasasiakirjojen säilyttämispaikka;

5) toiminnan aloittamispäivä.

Toiminnan lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus aluehallintovirastolle 30 päivän kuluessa siitä, kun palvelujen antaminen lopetetaan.

 

Toimintakertomus

Jokaisen itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan hierojan on annettava vuosittain toimintakertomus aluehallintovirastoon. Toimintakertomuksessa on ilmoitettava terveyden- ja sairaanhoidon palveluja koskevat toimintatiedot (asiakkaiden määrä ja asiakaskäyntien määrä) sekä henkilökunnan, toimitilojen ja toiminnan muutokset. Tätä varten lomakkeita on saatavilla sähköisinä osoitteesta www.lomake.fi, aluehallintovirastojen kotisivuilla www.avi.fi, tai paperilomakkeina aluehallintovirastojen sosiaali- ja terveysosastoilta.

Aluehallintovirastoihin on tullut kovin vähän toimintakertomuksia; oletko Sinä muistanut?

Vakuuttamisvelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ottamaan potilasvakuutuksen. Vakuutusvalvontavirasto voi määrätä maksamaan laiminlyödyn vakuutusmaksun koko ajalta kymmenkertaisena.

 

Ohjaus ja valvonta

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleinen ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira (aiemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) ohjaa ja valvoo valtakunnallisesti terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Läänin alueella meitä ohjaa ja valvoo Aluehallintovirasto. Valvira ohjaa ja valvoo sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjauksessa ja valvonnassa.

Valvira käsittelee terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjaukseen ja valvontaan liittyvät asiat erityisesti silloin, kun kysymyksessä on

1) periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen asia,

2) epäily hoitovirheestä, joka on johtanut kuolemaan tai vaikeaan pysyvään vammautumiseen,

3) oikeuslääkärin tekemään kuolemansyyn selvittämiseen liittyvä asia,

4) asia, joka saattaa edellyttää turvaamis- tai kurinpitotoimenpiteitä,

5) asia, jota aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään.

Valvira tai aluehallintovirasto ei tutki yli viisi vuotta vanhaa asiaa, ellei kantelun tutkimiseen ole erityistä syytä.

 

Valvontalautakunta

Valvirassa on terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta, jossa käsitellään ja ratkaistaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista, menettämistä ja takaisinsaamista sekä kurinpitoa koskevat asiat.

Sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu Valviran esityksestä lautakunnan jäsenet ja varajäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Valvontalautakunnassa on puheenjohtaja, jonka on oltava Valviran virkamies ja neljä muuta jäsentä. Jäsenistä yhden on edustettava lääketieteellistä ja yhden oikeustieteellistä asiantuntemusta ja yhden sitä ammattialaa, jonka harjoittajaa koskevaa asiaa kulloinkin käsitellään.

Koulutettujen hierojien ammattialaa lautakunnassa edustaa tällä hetkellä Martti Lahikainen.

Asiat esittelee lautakunnassa ylijohtajan määräämä virkamies, joka määräytyy asiakohtaisesti.

Lautakunta kokoontuu noin 8 – 10 kertaa vuodessa ennalta sovitun aikataulun mukaisesti ja tarvittaessa muulloinkin.

Ammattitoiminnan asianmukaisuuden selvittäminen

Jos on perusteltua aihetta olettaa, että terveydenhuollon ammattihenkilö on sairauden, päihteiden väärinkäytön, heikentyneen toimintakyvyn tai muun vastaavan syyn takia kykenemätön toimimaan ammatissaan, Valvira voi velvoittaa hänet lääkärintarkastukseen tai sairaalatutkimuksiin ammatillisen toimintakyvyn ja terveydentilan selvittämiseksi.

Jos on perusteltua aihetta olettaa, että terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamistaidossa tai ammattitiedoissa on puutteita, Valvira voi velvoittaa hänet ammattitaitojen tai -tietojen tutkimiseksi työkokeiluun, työnäytteeseen tai kuulusteluun ammattitaidon selvittämiseksi. Ammattitaidon selvittämisestä syntyneet kustannukset korvataan valtion varoista.

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei suostu ammatillisen toimintakyvyn ja terveydentilan tai ammattitaidon selvittämiseen, Valvira kieltää nimikesuojattua ammattihenkilöä käyttämästä asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä.

 

Seuraamukset virheellisestä toiminnasta

Valvira voi antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita ammattitoimintaa varten tai kieltää käyttämästä valtioneuvoston asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä määräajaksi tai toistaiseksi, jos hieroja

1) laiminlyö lakiin terveydenhuollon ammattilaisista kirjattuja velvollisuuksiaan

2) suorittaa sellaisia tehtäviä, joihin hänen koulutustaan tai ammattitaitoaan on pidettävä riittämättömänä tai hänen toimintamahdollisuuksiaan rajoitettuina; tai

3) toimii muutoin virheellisesti tai moitittavasti.

Valvira ja aluehallintovirasto voivat lievemmissä tapauksissa antaa hierojalle huomautuksen tai kiinnittää hänen huomiotansa asianmukaiseen ammattitoimintaan. Tässä tarkoitettuun Valviran tai aluehallintoviraston antamaan huomautukseen ja huomion kiinnittämiseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

 

Kuuleminen

Ennen käsiteltävän turvaamis- tai kurinpitotoimen lopullista ratkaisemista Valviran on varattava terveydenhuollon ammattihenkilölle tilaisuus antaa selitys asiassa, ja Valvira voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Potilasasiakirjoilla on kantelujen ratkaisussa keskeinen merkitys. Niistä pitäisi käydä ilmi sairauden kulku, potilaan käynnit eri hoitopaikoissa, hoidon tarpeen arviointi, hoidon suunnittelu ja sen perustelut, tutkimuksen ja hoidon toteuttaminen sekä potilaan tilan muutokset. Myös sen, mitä potilaalle on kerrottu hänen sairaudestaan ja mitä hänen kanssaan on sovittu hoidosta, pitäisi näkyä potilasasiakirjoista. Samoin niistä olisi käytävä ilmi keskustelut omaisten kanssa silloin, kun potilas ei itse kykene päättämään hoidostaan.

Salassapitovelvollisuuden rikkominen

Ammattihenkilo tuomitaan rikoslain mukaan salassapitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi, jos hän paljastaa salassa pidettävän seikan, josta hän on asemassaan, toimessaan tai tehtävää suorittaessaan saanut tiedon, taikka käyttää tällaista salaisuutta omaksi tai toisen hyödyksi.

Jos salassapitorikos, huomioon ottaen teon merkitys yksityisyyden tai luottamuksellisuuden suojan kannalta taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava salassapitorikkomuksesta sakkoon.

 

Virkasalaisuuden rikkominen

Jos viranhaltija tahallaan palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä oikeudettomasti paljastaa sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka lain mukaan on salassa pidettävä, taikka käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi salassapidettävää asiakirjaa tai tietoa, on tuomittava virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Viranhaltija voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Huolimattomuuttaan virkasalaisuuden rikkomiseen syyllistynyt voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

 

Kirjallinen varoitus

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ammattitoiminnassaan on menetellyt vastoin lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka syyllistynyt tehtävässään muutoin virheellisyyteen tai laiminlyöntiin eikä virheellisyys tai laiminlyönti ole sen laatuista, että häntä olisi syytettävä tuomioistuimessa, Valvira voi antaa hänelle kirjallisen varoituksen.

 

Ammattitoiminnassa tehty rikos

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on tuomittu ammattitoiminnassa tekemästään rikoksesta vankeusrangaistukseen, voi Valvira kieltää määräajaksi häntä käyttämästä ammattinimikettä mikäli rikoksesta on havaittavissa, ettei hän ole sen luottamuksen arvoinen, jota hänen tulee nauttia. Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat voi kielto olla lopullinen.

Jo ennen tuomioistuimen päätöstäkin voi Valvira kieltää kieltää ammattinimikkeen käytön.

Kykenemättömyys toimia ammatissa

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on sairauden, päihteiden väärinkäytön, heikentyneen toimintakyvyn tai muun vastaavan syyn perusteella taikka muulla tavoin perustellusti todetun ammattitaidottomuuden vuoksi kykenemätön toimimaan terveydenhuollon ammattihenkilönä, Valvira voi antaa hänelle tarkempia määräyksiä ja ohjeita ammattitoimintaa varten tai kieltää käyttämästä ammattinimikettä määräajaksi tai toistaiseksi.

.

Väliaikaiset turvaamistoimenpiteet

Käsitellessään seuraamusasioita terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi tarvittaessa väliaikaisesti kieltää nimikesuojattua ammattihenkilöä käyttämästä asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä.

Valvira voi ryhtyessään turvaamistoimenpiteisiin määrätä ammattiaan itsenäisesti harjoittaneen terveydenhuollon ammattihenkilön erityisestä syystä luovuttamaan potilasasiakirjat sen paikkakunnan terveyskeskukseen erillisarkistona hoidettavaksi, jossa tämä harjoittaa ammattiaan.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri Terhikki

Valvira (aiemmin TEO) pitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä lain mukaisten valvontatehtävien hoitamiseksi.

Rekisteriin merkitään:

1) Terveydenhuollon ammattihenkilön nimi, henkilötunnus, rekisteröintinumero, kotiosoite, ammatinharjoittamisoikeus ja sen rajoittaminen tai poistaminen, ammatinharjoittamislupa ja sen peruuttaminen samoin kuin oikeus käyttää terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä ja sen kieltäminen sekä tiedot ammatinharjoittamisoikeuden tai -luvan taikka nimikesuojauksen perusteena olevasta koulutuksesta.

2) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintoviraston ratkaisu, jossa terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitoiminnassa on todettu virheellisyyttä, laiminlyöntejä tai moitittavuutta sekä tiedot ammattitoiminnassa saadusta varoituksesta, sakko- ja vankeusrangaistuksesta, viraltapanosta tai virantoimituksesta pidättämisestä.

Tiedot poistetaan rekisteristä kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on saanut tiedon rekisteröidyn kuolemasta. Rangaistusta tai muuta valvontaratkaisua koskevat tiedot poistetaan, kun päätöksen tai muun ratkaisun antamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Rangaistusta koskeva tieto tulee poistaa myös, kun rangaistukseen tuomitsemisen syynä olleen teon rangaistavuus on poistettu.

Keskusrekisteriin merkitään lisäksi tarvittaessa tiedot terveydenhuollon ammattihenkilön varaamisesta valmiuslain mukaisiin tehtäviin.

 

Julkinen tietopalvelu

Lakia terveydenhuollon ammattihenkilöistä on muutettu niin, että Valvira on voinut rakentaa internetin välityksellä käytettävän hakupalvelun sen hallussa olevaan terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin, Terhikkiin. Tietopalvelun välityksellä rekisteristä saa tiedon terveydenhuollon ammattihenkilön nimestä, rekisterinumerosta, syntymävuodesta ja ammattipätevyydestä sekä siitä, onko hänen oikeuttaan harjoittaa ammattiaan rajoitettu, ja jos on niin miten. Tiedon saa yksittäisestä ammattihenkilöstä kirjoittamalla hänen nimensä tai rekisterinumeronsa tietopalvelun hakukenttään. Mitään osoite- tai työpaikkatietoja tietopalvelun kautta ei saa. Tiedot julkisesta tietopalvelusta poistetaan välittömästi, kun Valvira on saanut tiedon terveydenhuollon ammattihenkilön kuolemasta tai kun terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikkeen käyttö on kielletty.

Tietopalvelu löytyy osoitteesta https://julkiterhikki.valvira.fi/

 

 

Ammattihenkilöiden rekisteristä poistaminen omasta pyynnöstä

Valvira voi terveydenhuollon ammattihenkilön omasta pyynnöstä rajoittaa laillistetun ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeutta tai poistaa sen, ja peruuttaa luvan saaneen ammattihenkilön ammatinharjoittamisluvan. Laissa ei mainita lainkaan mahdollisuutta suojatun ammattinimikkeen käyttöoikeuden poistoon omasta pyynnöstä, mutta Valvira on tulkinnut, että tasavertaisen kohtelun nimissä sekin voidaan tehdä, mikäli hieroja perustellusta syystä haluaa tietonsa poistettavaksi ammattihenkilöiden rekisteristä.

Potilasasiakirjat

 

Tarkoitus

Potilasasiakirjat muodostavat henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitetun henki-

lörekisterin, ja ne

-palvelevat potilaan hoidon suunnittelua, toteutusta ja seurantaa, edistävät hoidon jatkuvuutta

-palvelevat potilaan tiedonsaantioikeutta ja oikeusturvaa

-palvelevat terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeusturvaa

-palvelevat terveydenhuollon palvelujen laadunvalvontaa

-palvelevat toiminnan suunnittelua ja arviointia sekä tutkimusta ja opetusta

Potilasasiakirjojen perusteella on voitava selvittää myös jälkikäteen hoidon ja toiminnan asianmukaisuutta esim. tehdyn kantelun perusteella.

Potilasasiakirjoihin kuuluvat potilaskertomus ja siihen liittyvät asiakirjat, kuten lähetteet, laboratorio-, röntgen- ja muut tutkimustallenteet, -asiakirjat ja -lausunnot, konsultaatiovastaukset, tutkimuksen tai hoidon perusteella annetut todistukset ja lausunnot sekä muut potilaan hoidon järjestämisen ja toteuttamisen yhteydessä syntyneet tai muualta saadut tiedot ja asiakirjat tai tekniset tallenteet.

Muita kuin potilasta itseään koskevia tietoja ja henkilötietolaissa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja saa merkitä vain, jos ne ovat potilaan hoidon kannalta välttämättömiä.

Näitä arkaluonteisia tietoja ovat mm:

-rotu, etninen alkuperä,

-yhteiskunnallinen, poliittinen, uskonnollinen vakaumus,

-ammattiliittoon kuuluminen,

-rikoksen tekeminen, rangaistus,

-seksuaalinen suuntautuminen,

-sosiaalihuollon tarve, palvelujen tai etuuksien saanti.

Potilasasiakirjoihin kuulumattomat henkilökohtaiset muistiinpanot on hävitettävä heti kun niihin sisältyvä oleellinen tieto on siirretty varsinaisiin potilasasiakirjoihin. Niistä ei tule muodostaa potilasasiakirjojen ”sivuarkistoa”.

Hierojan toimiessa palvelussuhteessa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikköön on potilasasiakirjojen rekisterinpitäjänä kyseinen terveydenhuollon toimintayksikkö.  Itsenäisenä ammatinharjoittajana esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon toimintayksikön tiloissa tai sen yhteydessä toimiessaan on rekisterinpitäjänä hieroja itse.

Potilasasiakirjojen sisältämiä tietoja voidaan antaa muualle potilaan tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella esim. kopioimalla asiakirjoja tai ottamalla tulosteita, jos tietojen luovutus on säädösten perusteella mahdollista.

Rekisterinpitäjän vastuu ja velvollisuudet

Rekisterinpitäjä (terveydenhuollon toimintayksikkö tai itsenäinen ammatinharjoittaja) vastaa potilasasiakirjajärjestelmän suunnittelusta, toteuttamisesta, säilyttämisestä sekä henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä velvoitteista. Rekisterinpitäjä ei voi delegoida vastuutaan muille, vaikka joitakin rekisterinpitoon liittyviä tehtäviä voikin sopimuksella antaa toisen hoidettavaksi.

Yksityiset terveydenhuollon palveluja tuottavat toimintayksiköt ja itsenäiset terveydenhuollon ammatinharjoittajat vastaavat rekisterinpitäjinä siitä, että potilasasiakirjat säilytetään huolella niille säädetyn säilytysajan. Potilaslain §12 mukaan tuo aika on ”hoidon järjestämisen ja toteuttamisen, hoitoon liittyvien mahdollisten korvausvaatimusten ja tieteellisen tutkimuksen edellyttämä aika”. Ennen 1.5.1999 laaditut asiakirjat on säilytettävä vanhan lain mukaan 20 vuotta, sitä uudempien asiakirjojen säilytysaika on 12 vuotta potilaan kuolemasta, tai jos siitä ei ole tietoa, 120 vuotta potilaan syntymästä tai 12 vuotta hoidon päättymisestä.

Itsenäiset ammatinharjoittajat ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat, jotka toimivat esim. lääkäriasemalta vuokraamissaan tiloissa, voivat antaa kirjallisen sopimuksen perusteella osan rekisterinpitäjän tehtävistään, esimerkiksi potilasasiakirjojen säilyttämisen ja arkistoinnin, lääkäriaseman hoidettavaksi. Tällainen sopimus ei kuitenkaan vaihda rekisterinpitäjää, eikä vähennä tai muuta itsenäisen ammatinharjoittajan vastuuta asiakirjojen käsittelystä. Potilasasiakirjoja ei voida siis tällöinkään antaa ilman potilaan suostumusta esimerkiksi lääkäriasemalla työskentelevän toisen terveydenhuollon ammatinharjoittajan käyttöön. Antaessaan potilasasiakirjojensa säilyttämisen ja arkistoinnin esim. lääkäriaseman hoidettavaksi, on ammatinharjoittajan informoitava siitä potilaitaan.

 

Rekisteriseloste

Rekisterinpitäjän tulee laatia jokaisesta eri henkilörekisteristä rekisteriseloste, josta ilmenee

1) rekisterinpitäjän ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja yhteystiedot,

2) henkilötietojen käsittelyn tarkoitus,

3) kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä ja näihin liittyvistä tiedoista tai tietoryhmistä,

4) mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan ja siirretäänkö tietoja Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle,

5) kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista.

Rekisterinpitäjän on pidettävä rekisteriseloste potilaiden saatavilla. (Lisätietoja tietosuojavaltuutetun toimiston kotisivuilta www.tietosuoja.fi)

Tietojen luovutus

Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassapidettäviä. Potilaslain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu samassa terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä tai sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Jos potilaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa kirjallisella suostumuksella. On huomioitava, että sivullisia ovat myös samassa terveydenhuoltoyksikössä kaikki muut kuin potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin henkilökohtaisesti osallistuvat. Hoitoon osallistuvatkin ovat oikeutettuja potilastietoihin vain siinä laajuudessa kuin työtehtävät edellyttävät.

Tietojen luovuttaja vastaa luovutuksen laillisuudesta ja riittävästä tietosuojasta. Potilasasiakirjatiedot luovutetaan pääsääntöisesti kopioina tai lausuntoina. Potilasasiakirjoihin tehdään merkintä niihin sisältyvien tietojen luovuttamisesta (mitä tietoja, milloin, kenelle, kuka luovutti) ja luovutuksen peruste. Merkintä tehdään myös siitä, jos potilas on kieltänyt tietojensa luovuttamisen tai jos alaikäinen potilas, joka kykenee päättämään hoidostaan, on kieltänyt tietojen antamisen.

Oikeus saada ja tarkastaa itseään koskevat tiedot

Henkilötietolain mukaan potilaalla on oikeus joustavasti ja ilman tarpeetonta viivytystä saada tarkastaa, mitä tietoja hänestä on merkitty potilasasiakirjoihin. Tarkastusoikeudella tarkoitetaan henkilökohtaista potilasasiakirjatietojen oikeellisuuden tarkastamista, ja sen voi suorittaa vain potilas itse. Potilaalla on myös oikeus saada halutessaan kopiot potilasasiakirjoista.

Alaikäisen kohdalla tarkastusoikeutta voi käyttää hänen huoltajansa. Jos alaikäistä on päädytty hoitamaan potilaslain 7 §:n mukaisesti yhteisymmärryksessä hänen itsensä (ei huoltajien) kanssa, ja hän kieltää tietojensa antamisen huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle, ei heillä myöskään ole tarkastusoikeutta potilasasiakirjoihin.

Tarkastusoikeus voidaan henkilötietolain mukaan evätä vain, jos tiedon antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle taikka jonkun muun oikeuksille. Tarkastusoikeuden eväämisestä on annettava kirjallinen ratkaisu, jossa on mainittava syyt, joiden vuoksi tarkastusoikeus on evätty. Tarkastusoikeutta pyytänyt voi halutessaan saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

Potilasasiakirjamerkintöjen korjaaminen

Potilasasiakirjojen mahdolliset virheelliset tiedot on korjattava rekisterinpitäjän omasta aloitteesta tai potilaan perustellusta vaatimuksesta. Korjaukset tehdään siten, että sekä alkuperäinen että korjattu merkintä ovat myöhemmin luettavissa, samoin korjauksen tekijän nimi, korjauksen tekopäivä ja peruste. Mikäli potilaan vaatimaan korjaukseen ei ole perusteita, on asiasta annettava potilaalle kirjallinen ratkaisu, jossa on esitettävä syyt, joiden vuoksi vaadittua korjausta ei tehdä. Potilas voi halutessaan saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

 

Potilasasiakirjojen säilyttäminen ammatinharjoittajan lopetettua toimintansa

Potilasasiakirjojen käsittelystä ja säilytyksestä yksityisen terveydenhuollon rekisterinpitäjän toiminnan loppumisen jälkeen ei ole vielä säädetty. Asiaa koskevat säädökset on tarkoitus kirjata yksityisestä terveydenhuollosta annettuun lakiin sen muutosten yhteydessä. Muutokset ovat tällä hetkellä valmisteltavana sosiaali- ja terveysministeriössä.

Toiminnan loppumisen jälkeen on syytä tiedustella alueen terveyskeskukselta potilasasiakirjojen säilytettäväksi ottamista. Tarvittaessa voi asiasta neuvotella myös aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosaston kanssa. Potilasasiakirjoja ei voi toiminnan loppumisen jälkeen tai esim. yrityksen fuusioituessa myydä toiselle yritykselle tai ammatinharjoittajalle, eikä luovuttaa kenellekään ilman säädöksissä todettua perustetta. Tärkeintä on huolehtia siitä, etteivät potilasasiakirjat missään tilanteessa joudu sivullisten käsiin.

 

 

Laskutus

Kaikissa laskuissa on oltava vähintään

-laskun antamispäivä,

-myyjän nimi ja Y-tunnus,

-myytyjen tavaroiden tai palvelujen määrä, luonne ja laajuus,

-verottomuuden peruste; koulutetulla hierojalla se on arvonlisäverolaki §34.

Näitä niinsanottuja kevennettyjä laskumerkintöjä voi ei-arvonlisäverovelvollinen hieroja käyttää vain yksityishenkilöille tapahtuvassa myyntitoiminnassa.

 

Yhteisölle tehtävällä laskulla tulee olla edellisten lisäksi

· yhteen tai useampaan sarjaan perustuva juokseva tunniste, jolla lasku yksilöidään,

· ostajan arvonlisäverotunniste,

· myyjän ja ostajan nimi ja osoitetiedot,

· tavaroiden toimituspäivä, palveluiden suorituspäivä,

· ennakkomaksun maksupäivä (jos ennakkolaskutusta),

· viittaus aikaisempaan laskuun jos laskulla muutetaan jo annettua laskua.

 

Jos hieroja on arvonlisäverovelvollinen on laskuissa oltava kaikkien edellisten merkintöjen lisäksi myös

· veron peruste kunkin verokannan osalta, hinta ilman veroa, alennukset ja hyvitykset,

· verokanta,

· suoritettavan veron määrä,

 

Ei-arvonlisäverovelvollisen myyjän on aina annettava lasku, kun hän luovuttaa kunnalle verottomia terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyviä palveluja ja tavaroita.

Myyjän on säilytettävä antamiensa, omaa liiketoimintaansa koskevien laskujen jäljennökset vähintään kuusi vuotta sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt ja johon tilikauteen liiketoimi sisältyy. Myös yksityishenkilölle annettu lasku on säilytettävä.

Laskujen säilytysvelvollisuus koskee laskujen lisäksi kaikkia tositteita. Velvollisuus ei koske pelkästään laskunantovelvollisuuden piiriin kuuluvia laskuja, vaan se koskee kaikkia elinkeinonharjoittajan antamia ja vastaanottamia laskuja.

Verovelvollisen on itse huolehdittava laskujen säilytyksestä riippumatta siitä, kuka laskut on laatinut.

 

 

Itsenäinen ammatinharjoittaja ei tarvitse

Käyttöönottotarkastus

Palvelujen tuottajan on esitettävä terveydenhuollon palvelujen antamiseen käytettävät tilat ja laitteet
toimintakunnossa terveyslautakunnan tarkastettavaksi ennen niiden käyttöönottoa.
Palvelujen tuottajalla tarkoitetaan yksittäistä henkilöä taikka yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä
tai muuta yhteisöä taikka säätiötä, joka ylläpitää terveydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä.
Palvelujen tuottajana ei pidetä itsenäistä ammatinharjoittajaa tai työnantajaa, joka järjestää itse
työterveyshuoltopalvelut.Itsenäisenä ammatinharjoittajana aloittavan hierojan ei siis lain mukaan
tarvitse kutsua terveystarkastajaa.

 

Potilasasiamies

Terveydenhuollon toimintayksikölle on nimettävä potilasasiamies. Kahdella tai useammalla toimintayksiköllä voi myös olla yhteinen potilasasiamies.

Potilasasiamiehen tehtävänä on

1) neuvoa potilaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa,

2) avustaa potilasta potilaslain §10 tarkoitetuissa asioissa (muistutus, kantelu, vahingonkorvauksen hakeminen, rikosilmoitus),

3) tiedottaa potilaan oikeuksista,

4) toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Säädös potilasasiamiehestä koskee vain terveydenhuollon toimintayksiköitä; itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivalla hierojalla ei siis voi olla lain tarkoittamaa potilasasiamiestä.

Arvonlisävero

Koulutetun hierojan työ on vapaata arvonlisäverosta silloin, kun hän toimii terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia noudattaen käyttäen yleisesti hyväksyttyjä kokemusperäisiä menetelmiä koulutuksensa mukaisesti.

Veroa ei myöskään suoriteta, kun hieroja luovuttaa hoidon yhteydessä hoitoon tavanomaisesti liittyviä palveluja ja tavaroita.

 

Lähteet

Koulutetun hierojan tutkintovaatimukset 2005

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Laki yksityisestä terveydenhuollosta

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Henkilötietolaki

Potilasvakuutuslaki

Arvonlisäverolaki

Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastojen ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen

yksityisen terveydenhuollon valvonnan ja ohjauksen yhteistyöryhmän YTEVA:n muistio 12.6.2007

Lyhennelmiä terveydenhuollon kantelupäätöksistä, TEO 2005 ja 2006

TEO:n apulaisjohtaja Tarja Holin potilasasiakirjoja koskevan luennon PowerPoint-esitys

www.valvira.fi

www.vero.fi

www.avi.fi

 

Martti Lahikainen

 

 

Hierojaa koskeva lainsäädäntö

 

Martti Lahikainen

 

HIEROJAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

 

Koulutetun hierojan tutkintovaatimuksissa on lueteltu lakeja ja asetuksia, joiden tunteminen hierojan toimintaa koskevilta osiltaan edellytetään tutkinnon suorittajalta. Yritystoimintaa säätelevistä säädöksistä on runsaasti tarjolla helposti hankittavaa tietoa, mutta terveydenhuollon ammattilaisen on tiedettävä paljon muutakin. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään.

Seuraavassa on kerrottu terveydenhuollon lainsäädännön hierojalle tuomista lisävelvoitteista.

Laki jakaa terveydenhuollon ammattihenkilöt kolmeen kastiin, laillistetut, luvan saaneet ja nimikesuojatut. Koulutettu hieroja on valtioneuvoston asetuksella nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Nimikesuojatussa ammatissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito, mutta ammattinimikkeen ”koulutettu hieroja” käyttö on sallittu niille, jotka ovat suorittaneet koulutetun hierojan tutkinnon Suomessa.  Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto (Valvira) voi määrätyin edellytyksin hakemuksesta myöntää oikeuden käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä myös vastaavan tutkinnon ulkomailla suorittaneelle.

Hierojan ammattieettiset velvollisuudet

Menettelytavat

Terveydenhuollon ammattihenkilönä koulutetun hierojan ammattitoiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Laki vaatii, että koulutetun hierojan on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Laki ei ehdottomasti vaadi menettelytapojen tieteellistä todentamista, mutta käytännössä mikään menetelmä ei voi saada yleistä hyväksyntää eikä täyttää vaatimusta kokemusperäisyydestä ilman tutkimustiedon tukea. Laissa mainittu kokemusperäisyys ei tarkoita terapeutin omia kokemuksia, eikä laajasti markkinoitu tuote välttämättä ole yleisesti hyväksytty. Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontaviraston (Valvira) linjauksen mukaan esimerkiksi yleisesti käytössä oleva ”jäsenkorjaus” ei ole yleisesti hyväksytty menetelmä. Myös katteettomat markkinointiväitteet magneettikenttäterapian tehosta luunmurtumien hoidossa ovat antaneet aiheen huomautukseen.

Ammattitoiminnassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat.

Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Tiukasti tulkiten tämä tarkoittaa, että hierojalla on kesken unienkin lakisääteinen velvollisuus herätä harkitsemaan asiakkaan avuntarpeen kiireellisyyttä, jos on erehtynyt jättämään kännykkänsä yöksi auki.

 

Salassapitovelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen.

 

Täydennyskoulutusvelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin.

Terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että ammattihenkilö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen.

Koulutettujen Hierojien Liitto järjestää vuosittain kahdet opintopäivät, joissa on luentoja kaikista hierojan työhön liittyvistä osa-alueista. Opintopäiviin osallistumalla voi koulutettu hieroja täyttää lakisääteisen velvoitteensa ammattitaitonsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Määräysten noudattaminen ja tietojen antaminen

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ammattitoiminnassaan noudattamaan, mitä Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto (Valvira) tai aluehallintovirasto säännösten tai määräysten nojalla määrää.

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen salassapitosäännösten estämättä antamaan Valviran tai aluehallintoviraston pyytämät, sille laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset ilmoitukset, selitykset ja selvitykset.

 

Ilmoitusvelvollisuus

Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan terveydenhuollon ammattihenkilön ei tarvitse hakea erillistä lupaa aluehallintovirastolta, mutta hänen tulee ennen ammatinharjoittamisen aloittamista tehdä aluehallintovirastolle kirjallinen ilmoitus itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta.

Toiminnan aloittamisesta on siis ilmoitettava aluehallintoviraston ylläpitämään terveydenhuollon ammatinharjoittajien rekisteriin. Se on eri asia kuin Valviran (entinen Teo) ylläpitämä ammattihenkilöiden keskusrekisteri, johon on yleensä oppilaitosten toimesta ilmoitettu kaikki tutkinnon suorittaneet.

Jos ammatinharjoittamisen aloittamisilmoitus on aikanaan tullut laiminlyötyä, voi seuraamuksena olla arvonlisäverojen takautuva perintä. Jokaisen koulutetun hierojan kannattaa tarkistaa, onko oma ilmoitus tullut tehdyksi – ja onko se aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastolle kirjautunut. (Aiemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ylläpitämä ammatinharjoittajien rekisteri on siirtynyt aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastojen hoidettavaksi.) Aluehallintovirastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.avi.fi.

Aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastolle tehtävässä toiminnan aloittamisilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:

1) nimi, henkilötunnus, puhelinnumero ja muut yhteystiedot, koulutus ja nimi tai toiminimi, jolla toimintaa harjoitetaan;

2) annettavat terveyden- ja sairaanhoidon palvelut sekä paikka, jossa palveluja annetaan;

3) tieto rekisteröitymisestä ennakkoperintälaissa tarkoitettuun ennakkoperintärekisteriin;

4) potilasasiakirjojen säilyttämispaikka;

5) toiminnan aloittamispäivä.

Toiminnan lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus aluehallintovirastolle 30 päivän kuluessa siitä, kun palvelujen antaminen lopetetaan.

 

Toimintakertomus

Jokaisen itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan hierojan on annettava vuosittain toimintakertomus aluehallintovirastoon. Toimintakertomuksessa on ilmoitettava terveyden- ja sairaanhoidon palveluja koskevat toimintatiedot (asiakkaiden määrä ja asiakaskäyntien määrä) sekä henkilökunnan, toimitilojen ja toiminnan muutokset. Tätä varten lomakkeita on saatavilla sähköisinä osoitteesta www.lomake.fi, aluehallintovirastojen kotisivuilla www.avi.fi, tai paperilomakkeina aluehallintovirastojen sosiaali- ja terveysosastoilta.

Aluehallintovirastoihin on tullut kovin vähän toimintakertomuksia; oletko Sinä muistanut?

Vakuuttamisvelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ottamaan potilasvakuutuksen. Vakuutusvalvontavirasto voi määrätä maksamaan laiminlyödyn vakuutusmaksun koko ajalta kymmenkertaisena.

 

Ohjaus ja valvonta

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleinen ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira (aiemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) ohjaa ja valvoo valtakunnallisesti terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Läänin alueella meitä ohjaa ja valvoo Aluehallintovirasto. Valvira ohjaa ja valvoo sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjauksessa ja valvonnassa.

Valvira käsittelee terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjaukseen ja valvontaan liittyvät asiat erityisesti silloin, kun kysymyksessä on

1) periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen asia,

2) epäily hoitovirheestä, joka on johtanut kuolemaan tai vaikeaan pysyvään vammautumiseen,

3) oikeuslääkärin tekemään kuolemansyyn selvittämiseen liittyvä asia,

4) asia, joka saattaa edellyttää turvaamis- tai kurinpitotoimenpiteitä,

5) asia, jota aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään.

Valvira tai aluehallintovirasto ei tutki yli viisi vuotta vanhaa asiaa, ellei kantelun tutkimiseen ole erityistä syytä.

 

Valvontalautakunta

Valvirassa on terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta, jossa käsitellään ja ratkaistaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista, menettämistä ja takaisinsaamista sekä kurinpitoa koskevat asiat.

Sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu Valviran esityksestä lautakunnan jäsenet ja varajäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Valvontalautakunnassa on puheenjohtaja, jonka on oltava Valviran virkamies ja neljä muuta jäsentä. Jäsenistä yhden on edustettava lääketieteellistä ja yhden oikeustieteellistä asiantuntemusta ja yhden sitä ammattialaa, jonka harjoittajaa koskevaa asiaa kulloinkin käsitellään.

Koulutettujen hierojien ammattialaa lautakunnassa edustaa tällä hetkellä Martti Lahikainen.

Asiat esittelee lautakunnassa ylijohtajan määräämä virkamies, joka määräytyy asiakohtaisesti.

Lautakunta kokoontuu noin 8 – 10 kertaa vuodessa ennalta sovitun aikataulun mukaisesti ja tarvittaessa muulloinkin.

Ammattitoiminnan asianmukaisuuden selvittäminen

Jos on perusteltua aihetta olettaa, että terveydenhuollon ammattihenkilö on sairauden, päihteiden väärinkäytön, heikentyneen toimintakyvyn tai muun vastaavan syyn takia kykenemätön toimimaan ammatissaan, Valvira voi velvoittaa hänet lääkärintarkastukseen tai sairaalatutkimuksiin ammatillisen toimintakyvyn ja terveydentilan selvittämiseksi.

Jos on perusteltua aihetta olettaa, että terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamistaidossa tai ammattitiedoissa on puutteita, Valvira voi velvoittaa hänet ammattitaitojen tai -tietojen tutkimiseksi työkokeiluun, työnäytteeseen tai kuulusteluun ammattitaidon selvittämiseksi. Ammattitaidon selvittämisestä syntyneet kustannukset korvataan valtion varoista.

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei suostu ammatillisen toimintakyvyn ja terveydentilan tai ammattitaidon selvittämiseen, Valvira kieltää nimikesuojattua ammattihenkilöä käyttämästä asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä.

 

Seuraamukset virheellisestä toiminnasta

Valvira voi antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita ammattitoimintaa varten tai kieltää käyttämästä valtioneuvoston asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä määräajaksi tai toistaiseksi, jos hieroja

1) laiminlyö lakiin terveydenhuollon ammattilaisista kirjattuja velvollisuuksiaan

2) suorittaa sellaisia tehtäviä, joihin hänen koulutustaan tai ammattitaitoaan on pidettävä riittämättömänä tai hänen toimintamahdollisuuksiaan rajoitettuina; tai

3) toimii muutoin virheellisesti tai moitittavasti.

Valvira ja aluehallintovirasto voivat lievemmissä tapauksissa antaa hierojalle huomautuksen tai kiinnittää hänen huomiotansa asianmukaiseen ammattitoimintaan. Tässä tarkoitettuun Valviran tai aluehallintoviraston antamaan huomautukseen ja huomion kiinnittämiseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

 

Kuuleminen

Ennen käsiteltävän turvaamis- tai kurinpitotoimen lopullista ratkaisemista Valviran on varattava terveydenhuollon ammattihenkilölle tilaisuus antaa selitys asiassa, ja Valvira voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Potilasasiakirjoilla on kantelujen ratkaisussa keskeinen merkitys. Niistä pitäisi käydä ilmi sairauden kulku, potilaan käynnit eri hoitopaikoissa, hoidon tarpeen arviointi, hoidon suunnittelu ja sen perustelut, tutkimuksen ja hoidon toteuttaminen sekä potilaan tilan muutokset. Myös sen, mitä potilaalle on kerrottu hänen sairaudestaan ja mitä hänen kanssaan on sovittu hoidosta, pitäisi näkyä potilasasiakirjoista. Samoin niistä olisi käytävä ilmi keskustelut omaisten kanssa silloin, kun potilas ei itse kykene päättämään hoidostaan.

Salassapitovelvollisuuden rikkominen

Ammattihenkilo tuomitaan rikoslain mukaan salassapitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi, jos hän paljastaa salassa pidettävän seikan, josta hän on asemassaan, toimessaan tai tehtävää suorittaessaan saanut tiedon, taikka käyttää tällaista salaisuutta omaksi tai toisen hyödyksi.

Jos salassapitorikos, huomioon ottaen teon merkitys yksityisyyden tai luottamuksellisuuden suojan kannalta taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava salassapitorikkomuksesta sakkoon.

 

Virkasalaisuuden rikkominen

Jos viranhaltija tahallaan palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä oikeudettomasti paljastaa sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka lain mukaan on salassa pidettävä, taikka käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi salassapidettävää asiakirjaa tai tietoa, on tuomittava virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Viranhaltija voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Huolimattomuuttaan virkasalaisuuden rikkomiseen syyllistynyt voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

 

Kirjallinen varoitus

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ammattitoiminnassaan on menetellyt vastoin lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka syyllistynyt tehtävässään muutoin virheellisyyteen tai laiminlyöntiin eikä virheellisyys tai laiminlyönti ole sen laatuista, että häntä olisi syytettävä tuomioistuimessa, Valvira voi antaa hänelle kirjallisen varoituksen.

 

Ammattitoiminnassa tehty rikos

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on tuomittu ammattitoiminnassa tekemästään rikoksesta vankeusrangaistukseen, voi Valvira kieltää määräajaksi häntä käyttämästä ammattinimikettä mikäli rikoksesta on havaittavissa, ettei hän ole sen luottamuksen arvoinen, jota hänen tulee nauttia. Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat voi kielto olla lopullinen.

Jo ennen tuomioistuimen päätöstäkin voi Valvira kieltää kieltää ammattinimikkeen käytön.

Kykenemättömyys toimia ammatissa

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on sairauden, päihteiden väärinkäytön, heikentyneen toimintakyvyn tai muun vastaavan syyn perusteella taikka muulla tavoin perustellusti todetun ammattitaidottomuuden vuoksi kykenemätön toimimaan terveydenhuollon ammattihenkilönä, Valvira voi antaa hänelle tarkempia määräyksiä ja ohjeita ammattitoimintaa varten tai kieltää käyttämästä ammattinimikettä määräajaksi tai toistaiseksi.

.

Väliaikaiset turvaamistoimenpiteet

Käsitellessään seuraamusasioita terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi tarvittaessa väliaikaisesti kieltää nimikesuojattua ammattihenkilöä käyttämästä asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä.

Valvira voi ryhtyessään turvaamistoimenpiteisiin määrätä ammattiaan itsenäisesti harjoittaneen terveydenhuollon ammattihenkilön erityisestä syystä luovuttamaan potilasasiakirjat sen paikkakunnan terveyskeskukseen erillisarkistona hoidettavaksi, jossa tämä harjoittaa ammattiaan.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri Terhikki

Valvira (aiemmin TEO) pitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä lain mukaisten valvontatehtävien hoitamiseksi.

Rekisteriin merkitään:

1) Terveydenhuollon ammattihenkilön nimi, henkilötunnus, rekisteröintinumero, kotiosoite, ammatinharjoittamisoikeus ja sen rajoittaminen tai poistaminen, ammatinharjoittamislupa ja sen peruuttaminen samoin kuin oikeus käyttää terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä ja sen kieltäminen sekä tiedot ammatinharjoittamisoikeuden tai -luvan taikka nimikesuojauksen perusteena olevasta koulutuksesta.

2) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintoviraston ratkaisu, jossa terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitoiminnassa on todettu virheellisyyttä, laiminlyöntejä tai moitittavuutta sekä tiedot ammattitoiminnassa saadusta varoituksesta, sakko- ja vankeusrangaistuksesta, viraltapanosta tai virantoimituksesta pidättämisestä.

Tiedot poistetaan rekisteristä kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on saanut tiedon rekisteröidyn kuolemasta. Rangaistusta tai muuta valvontaratkaisua koskevat tiedot poistetaan, kun päätöksen tai muun ratkaisun antamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Rangaistusta koskeva tieto tulee poistaa myös, kun rangaistukseen tuomitsemisen syynä olleen teon rangaistavuus on poistettu.

Keskusrekisteriin merkitään lisäksi tarvittaessa tiedot terveydenhuollon ammattihenkilön varaamisesta valmiuslain mukaisiin tehtäviin.

 

Julkinen tietopalvelu

Lakia terveydenhuollon ammattihenkilöistä on muutettu niin, että Valvira on voinut rakentaa internetin välityksellä käytettävän hakupalvelun sen hallussa olevaan terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin, Terhikkiin. Tietopalvelun välityksellä rekisteristä saa tiedon terveydenhuollon ammattihenkilön nimestä, rekisterinumerosta, syntymävuodesta ja ammattipätevyydestä sekä siitä, onko hänen oikeuttaan harjoittaa ammattiaan rajoitettu, ja jos on niin miten. Tiedon saa yksittäisestä ammattihenkilöstä kirjoittamalla hänen nimensä tai rekisterinumeronsa tietopalvelun hakukenttään. Mitään osoite- tai työpaikkatietoja tietopalvelun kautta ei saa. Tiedot julkisesta tietopalvelusta poistetaan välittömästi, kun Valvira on saanut tiedon terveydenhuollon ammattihenkilön kuolemasta tai kun terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikkeen käyttö on kielletty.

Tietopalvelu löytyy osoitteesta https://julkiterhikki.valvira.fi/

 

 

Ammattihenkilöiden rekisteristä poistaminen omasta pyynnöstä

Valvira voi terveydenhuollon ammattihenkilön omasta pyynnöstä rajoittaa laillistetun ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeutta tai poistaa sen, ja peruuttaa luvan saaneen ammattihenkilön ammatinharjoittamisluvan. Laissa ei mainita lainkaan mahdollisuutta suojatun ammattinimikkeen käyttöoikeuden poistoon omasta pyynnöstä, mutta Valvira on tulkinnut, että tasavertaisen kohtelun nimissä sekin voidaan tehdä, mikäli hieroja perustellusta syystä haluaa tietonsa poistettavaksi ammattihenkilöiden rekisteristä.

Potilasasiakirjat

 

Tarkoitus

Potilasasiakirjat muodostavat henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitetun henki-

lörekisterin, ja ne

-palvelevat potilaan hoidon suunnittelua, toteutusta ja seurantaa, edistävät hoidon jatkuvuutta

-palvelevat potilaan tiedonsaantioikeutta ja oikeusturvaa

-palvelevat terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeusturvaa

-palvelevat terveydenhuollon palvelujen laadunvalvontaa

-palvelevat toiminnan suunnittelua ja arviointia sekä tutkimusta ja opetusta

Potilasasiakirjojen perusteella on voitava selvittää myös jälkikäteen hoidon ja toiminnan asianmukaisuutta esim. tehdyn kantelun perusteella.

Potilasasiakirjoihin kuuluvat potilaskertomus ja siihen liittyvät asiakirjat, kuten lähetteet, laboratorio-, röntgen- ja muut tutkimustallenteet, -asiakirjat ja -lausunnot, konsultaatiovastaukset, tutkimuksen tai hoidon perusteella annetut todistukset ja lausunnot sekä muut potilaan hoidon järjestämisen ja toteuttamisen yhteydessä syntyneet tai muualta saadut tiedot ja asiakirjat tai tekniset tallenteet.

Muita kuin potilasta itseään koskevia tietoja ja henkilötietolaissa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja saa merkitä vain, jos ne ovat potilaan hoidon kannalta välttämättömiä.

Näitä arkaluonteisia tietoja ovat mm:

-rotu, etninen alkuperä,

-yhteiskunnallinen, poliittinen, uskonnollinen vakaumus,

-ammattiliittoon kuuluminen,

-rikoksen tekeminen, rangaistus,

-seksuaalinen suuntautuminen,

-sosiaalihuollon tarve, palvelujen tai etuuksien saanti.

Potilasasiakirjoihin kuulumattomat henkilökohtaiset muistiinpanot on hävitettävä heti kun niihin sisältyvä oleellinen tieto on siirretty varsinaisiin potilasasiakirjoihin. Niistä ei tule muodostaa potilasasiakirjojen ”sivuarkistoa”.

Hierojan toimiessa palvelussuhteessa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikköön on potilasasiakirjojen rekisterinpitäjänä kyseinen terveydenhuollon toimintayksikkö.  Itsenäisenä ammatinharjoittajana esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon toimintayksikön tiloissa tai sen yhteydessä toimiessaan on rekisterinpitäjänä hieroja itse.

Potilasasiakirjojen sisältämiä tietoja voidaan antaa muualle potilaan tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella esim. kopioimalla asiakirjoja tai ottamalla tulosteita, jos tietojen luovutus on säädösten perusteella mahdollista.

Rekisterinpitäjän vastuu ja velvollisuudet

Rekisterinpitäjä (terveydenhuollon toimintayksikkö tai itsenäinen ammatinharjoittaja) vastaa potilasasiakirjajärjestelmän suunnittelusta, toteuttamisesta, säilyttämisestä sekä henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä velvoitteista. Rekisterinpitäjä ei voi delegoida vastuutaan muille, vaikka joitakin rekisterinpitoon liittyviä tehtäviä voikin sopimuksella antaa toisen hoidettavaksi.

Yksityiset terveydenhuollon palveluja tuottavat toimintayksiköt ja itsenäiset terveydenhuollon ammatinharjoittajat vastaavat rekisterinpitäjinä siitä, että potilasasiakirjat säilytetään huolella niille säädetyn säilytysajan. Potilaslain §12 mukaan tuo aika on ”hoidon järjestämisen ja toteuttamisen, hoitoon liittyvien mahdollisten korvausvaatimusten ja tieteellisen tutkimuksen edellyttämä aika”. Ennen 1.5.1999 laaditut asiakirjat on säilytettävä vanhan lain mukaan 20 vuotta, sitä uudempien asiakirjojen säilytysaika on 12 vuotta potilaan kuolemasta, tai jos siitä ei ole tietoa, 120 vuotta potilaan syntymästä tai 12 vuotta hoidon päättymisestä.

Itsenäiset ammatinharjoittajat ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat, jotka toimivat esim. lääkäriasemalta vuokraamissaan tiloissa, voivat antaa kirjallisen sopimuksen perusteella osan rekisterinpitäjän tehtävistään, esimerkiksi potilasasiakirjojen säilyttämisen ja arkistoinnin, lääkäriaseman hoidettavaksi. Tällainen sopimus ei kuitenkaan vaihda rekisterinpitäjää, eikä vähennä tai muuta itsenäisen ammatinharjoittajan vastuuta asiakirjojen käsittelystä. Potilasasiakirjoja ei voida siis tällöinkään antaa ilman potilaan suostumusta esimerkiksi lääkäriasemalla työskentelevän toisen terveydenhuollon ammatinharjoittajan käyttöön. Antaessaan potilasasiakirjojensa säilyttämisen ja arkistoinnin esim. lääkäriaseman hoidettavaksi, on ammatinharjoittajan informoitava siitä potilaitaan.

 

Rekisteriseloste

Rekisterinpitäjän tulee laatia jokaisesta eri henkilörekisteristä rekisteriseloste, josta ilmenee

1) rekisterinpitäjän ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja yhteystiedot,

2) henkilötietojen käsittelyn tarkoitus,

3) kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä ja näihin liittyvistä tiedoista tai tietoryhmistä,

4) mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan ja siirretäänkö tietoja Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle,

5) kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista.

Rekisterinpitäjän on pidettävä rekisteriseloste potilaiden saatavilla. (Lisätietoja tietosuojavaltuutetun toimiston kotisivuilta www.tietosuoja.fi)

Tietojen luovutus

Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassapidettäviä. Potilaslain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu samassa terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä tai sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Jos potilaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa kirjallisella suostumuksella. On huomioitava, että sivullisia ovat myös samassa terveydenhuoltoyksikössä kaikki muut kuin potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin henkilökohtaisesti osallistuvat. Hoitoon osallistuvatkin ovat oikeutettuja potilastietoihin vain siinä laajuudessa kuin työtehtävät edellyttävät.

Tietojen luovuttaja vastaa luovutuksen laillisuudesta ja riittävästä tietosuojasta. Potilasasiakirjatiedot luovutetaan pääsääntöisesti kopioina tai lausuntoina. Potilasasiakirjoihin tehdään merkintä niihin sisältyvien tietojen luovuttamisesta (mitä tietoja, milloin, kenelle, kuka luovutti) ja luovutuksen peruste. Merkintä tehdään myös siitä, jos potilas on kieltänyt tietojensa luovuttamisen tai jos alaikäinen potilas, joka kykenee päättämään hoidostaan, on kieltänyt tietojen antamisen.

Oikeus saada ja tarkastaa itseään koskevat tiedot

Henkilötietolain mukaan potilaalla on oikeus joustavasti ja ilman tarpeetonta viivytystä saada tarkastaa, mitä tietoja hänestä on merkitty potilasasiakirjoihin. Tarkastusoikeudella tarkoitetaan henkilökohtaista potilasasiakirjatietojen oikeellisuuden tarkastamista, ja sen voi suorittaa vain potilas itse. Potilaalla on myös oikeus saada halutessaan kopiot potilasasiakirjoista.

Alaikäisen kohdalla tarkastusoikeutta voi käyttää hänen huoltajansa. Jos alaikäistä on päädytty hoitamaan potilaslain 7 §:n mukaisesti yhteisymmärryksessä hänen itsensä (ei huoltajien) kanssa, ja hän kieltää tietojensa antamisen huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle, ei heillä myöskään ole tarkastusoikeutta potilasasiakirjoihin.

Tarkastusoikeus voidaan henkilötietolain mukaan evätä vain, jos tiedon antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle taikka jonkun muun oikeuksille. Tarkastusoikeuden eväämisestä on annettava kirjallinen ratkaisu, jossa on mainittava syyt, joiden vuoksi tarkastusoikeus on evätty. Tarkastusoikeutta pyytänyt voi halutessaan saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

Potilasasiakirjamerkintöjen korjaaminen

Potilasasiakirjojen mahdolliset virheelliset tiedot on korjattava rekisterinpitäjän omasta aloitteesta tai potilaan perustellusta vaatimuksesta. Korjaukset tehdään siten, että sekä alkuperäinen että korjattu merkintä ovat myöhemmin luettavissa, samoin korjauksen tekijän nimi, korjauksen tekopäivä ja peruste. Mikäli potilaan vaatimaan korjaukseen ei ole perusteita, on asiasta annettava potilaalle kirjallinen ratkaisu, jossa on esitettävä syyt, joiden vuoksi vaadittua korjausta ei tehdä. Potilas voi halutessaan saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

 

Potilasasiakirjojen säilyttäminen ammatinharjoittajan lopetettua toimintansa

Potilasasiakirjojen käsittelystä ja säilytyksestä yksityisen terveydenhuollon rekisterinpitäjän toiminnan loppumisen jälkeen ei ole vielä säädetty. Asiaa koskevat säädökset on tarkoitus kirjata yksityisestä terveydenhuollosta annettuun lakiin sen muutosten yhteydessä. Muutokset ovat tällä hetkellä valmisteltavana sosiaali- ja terveysministeriössä.

Toiminnan loppumisen jälkeen on syytä tiedustella alueen terveyskeskukselta potilasasiakirjojen säilytettäväksi ottamista. Tarvittaessa voi asiasta neuvotella myös aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosaston kanssa. Potilasasiakirjoja ei voi toiminnan loppumisen jälkeen tai esim. yrityksen fuusioituessa myydä toiselle yritykselle tai ammatinharjoittajalle, eikä luovuttaa kenellekään ilman säädöksissä todettua perustetta. Tärkeintä on huolehtia siitä, etteivät potilasasiakirjat missään tilanteessa joudu sivullisten käsiin.

 

 

Laskutus

Kaikissa laskuissa on oltava vähintään

-laskun antamispäivä,

-myyjän nimi ja Y-tunnus,

-myytyjen tavaroiden tai palvelujen määrä, luonne ja laajuus,

-verottomuuden peruste; koulutetulla hierojalla se on arvonlisäverolaki §34.

Näitä niinsanottuja kevennettyjä laskumerkintöjä voi ei-arvonlisäverovelvollinen hieroja käyttää vain yksityishenkilöille tapahtuvassa myyntitoiminnassa.

 

Yhteisölle tehtävällä laskulla tulee olla edellisten lisäksi

· yhteen tai useampaan sarjaan perustuva juokseva tunniste, jolla lasku yksilöidään,

· ostajan arvonlisäverotunniste,

· myyjän ja ostajan nimi ja osoitetiedot,

· tavaroiden toimituspäivä, palveluiden suorituspäivä,

· ennakkomaksun maksupäivä (jos ennakkolaskutusta),

· viittaus aikaisempaan laskuun jos laskulla muutetaan jo annettua laskua.

 

Jos hieroja on arvonlisäverovelvollinen on laskuissa oltava kaikkien edellisten merkintöjen lisäksi myös

· veron peruste kunkin verokannan osalta, hinta ilman veroa, alennukset ja hyvitykset,

· verokanta,

· suoritettavan veron määrä,

 

Ei-arvonlisäverovelvollisen myyjän on aina annettava lasku, kun hän luovuttaa kunnalle verottomia terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyviä palveluja ja tavaroita.

Myyjän on säilytettävä antamiensa, omaa liiketoimintaansa koskevien laskujen jäljennökset vähintään kuusi vuotta sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt ja johon tilikauteen liiketoimi sisältyy. Myös yksityishenkilölle annettu lasku on säilytettävä.

Laskujen säilytysvelvollisuus koskee laskujen lisäksi kaikkia tositteita. Velvollisuus ei koske pelkästään laskunantovelvollisuuden piiriin kuuluvia laskuja, vaan se koskee kaikkia elinkeinonharjoittajan antamia ja vastaanottamia laskuja.

Verovelvollisen on itse huolehdittava laskujen säilytyksestä riippumatta siitä, kuka laskut on laatinut.

 

 

Itsenäinen ammatinharjoittaja ei tarvitse

Käyttöönottotarkastus

Palvelujen tuottajan on esitettävä terveydenhuollon palvelujen antamiseen käytettävät tilat ja laitteet
toimintakunnossa terveyslautakunnan tarkastettavaksi ennen niiden käyttöönottoa.
Palvelujen tuottajalla tarkoitetaan yksittäistä henkilöä taikka yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä
tai muuta yhteisöä taikka säätiötä, joka ylläpitää terveydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä.
Palvelujen tuottajana ei pidetä itsenäistä ammatinharjoittajaa tai työnantajaa, joka järjestää itse
työterveyshuoltopalvelut.Itsenäisenä ammatinharjoittajana aloittavan hierojan ei siis lain mukaan
tarvitse kutsua terveystarkastajaa.

 

Potilasasiamies

Terveydenhuollon toimintayksikölle on nimettävä potilasasiamies. Kahdella tai useammalla toimintayksiköllä voi myös olla yhteinen potilasasiamies.

Potilasasiamiehen tehtävänä on

1) neuvoa potilaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa,

2) avustaa potilasta potilaslain §10 tarkoitetuissa asioissa (muistutus, kantelu, vahingonkorvauksen hakeminen, rikosilmoitus),

3) tiedottaa potilaan oikeuksista,

4) toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Säädös potilasasiamiehestä koskee vain terveydenhuollon toimintayksiköitä; itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivalla hierojalla ei siis voi olla lain tarkoittamaa potilasasiamiestä.

Arvonlisävero

Koulutetun hierojan työ on vapaata arvonlisäverosta silloin, kun hän toimii terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia noudattaen käyttäen yleisesti hyväksyttyjä kokemusperäisiä menetelmiä koulutuksensa mukaisesti.

Veroa ei myöskään suoriteta, kun hieroja luovuttaa hoidon yhteydessä hoitoon tavanomaisesti liittyviä palveluja ja tavaroita.

 

Lähteet

Koulutetun hierojan tutkintovaatimukset 2005

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Laki yksityisestä terveydenhuollosta

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Henkilötietolaki

Potilasvakuutuslaki

Arvonlisäverolaki

Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastojen ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen

yksityisen terveydenhuollon valvonnan ja ohjauksen yhteistyöryhmän YTEVA:n muistio 12.6.2007

Lyhennelmiä terveydenhuollon kantelupäätöksistä, TEO 2005 ja 2006

TEO:n apulaisjohtaja Tarja Holin potilasasiakirjoja koskevan luennon PowerPoint-esitys

www.valvira.fi

www.vero.fi

www.avi.fi

 

Martti Lahikainen

 

 

Jan-Erik Kurki

Olen valmistunut kesällä 2017 Turun hieronta-akatemiasta koulutetuksi hierojaksi.

Kiinnostukseni hierontaan, kehon huoltoon ja hyvinvointiin syntyi monen vuoden urheilun, lukuisten polvileikkausten sekä muiden tuki- ja liikuntaelinongelmien kautta. Olen ottanut omista vastoinkäymisistäni opiksi ja käytän oppimaani tietoa asiakastyössäni.

Teen klassista hierontaa monipuolisin ottein sekä nivelten liikkuvuutta edistävää käsittelyä (Hierojan erikoisammattitutkinto – Nivelten liikkuvuuden edistäminen).
Olen myös käynyt thaihieronnan peruskurssin Chiangmaissa, Thaimaassa. Sekoitan thaihieronnan otteita klassiseen hierontaan.

Liiton hallitus

Koulutettujen Hierojien Liitto ry

Puheenjohtaja ja Hieroja-lehden päätoimittaja
Marko Leppänen
Puh. 050 463 5571

Varapuheenjohtaja
Teuvo Kinnunen
Puh. 0400 703 376

Martti Lahikainen
Puh. 0400 674 083

Minna Koskenranta
Puh. 050 566 0101

Birgitta Laakso
Puh. 050 583 3859

Maarit Toivonen
Puh. 050 501 2121

Hieroja-lehden toimitussihteeri
Iina Kuusisto-Leppänen
Puh. 0440 927 772

Kari Ketonen
Puh. 045 677 8507

Ari Nygren
Puh. 0400 467 903

 

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@khl.fi.

Martti Lahikainen

  • Tmi Martti Lahikainen
  • Valtakatu 30 B, 2. kerros 53100 Lappeenranta
  • Puhelinnumero: 0400 674083

Kauppakeskus OPRI
°
Hierontaa ja pintalämpöhoitoa
°

martti.lahikainen(at)khl.fi
°
Ajan varaus:  0400-674083

Martti Leiponen

  • Martti Leiponen
  • kansakoulukatu 5 00100 Helsinki
  • Puhelinnumero: 0405144179

Martti Outinen

Klassinen hieronta, urheiluhieronta, akupunktio, nivelten mobilisointi, ART, MET. Triggerpiste-käsittelyt, neulaton akupunktio AcuHealt

Martti Rytkönen

Koulutettu hieroja
Kalevalainen jäsenkorjaaja

Med händer, hjärna och hjärta – utbildade massörers etiska anvisningar

En utbildad massör iakttar yrkesmässigt sin verksamhets skiftande lagar och förordningar ,till sina uppgifter gällande regler, anvisningar och avtal. En utbildad massör arbetar med människovärdets respekt som utgångspunkt, ansvarsfull verksamhet och yrkesmässig kompetens.

1. Människovärdets respekt.

En utbildad massör förstår, att varje människa oavsett utgångspunkten och postitionen har identiskt och unikt människovärde.

En utbildad massör förstår att det är viktigt att mogna för att möta människans fysiska och psykiska differens och mångtalighet, vara medveten om sin egen rädsla som försvårar mötet av olikheter.

En utbildad massör respekterar kundens privatliv, livsåskådning, livsvärde och vårdrelationens förtroende.

En utbildad massör förstår, att fysisk kontakt , lättkläddhet och olika utbud av sextjänster som marknadsförs på massör-benämningen ger upphov till fel föreställning för en utbildad massörs praxis. Av den orsaken bör denna vara särskilt ansvarsfull att inte vårdsituationen provocerar osakliga sexsuella förväntningar eller uppförandemodeller mellan kund och massör.

En utbildad massör strävar till samförstånd mellan kunden om vårdens mål, utan påtryckning eller styrande.

En utbildad massör arbetar som expert för sitt yrkeskunnande och erkänner kunden som expert för sitt liv.

En utbildad massör uppskattar kundens erfarenhet och stöder denne att ta ansvar för sitt eget välmående och sin hälsa.

2. Ansvarsfullhet

En utbildad massör förstår, att hans kunnande är begränsat som yrkesmänniska och individ och han erkänner samarbetets nödvändighet.

En utbildad massör erkänner helhetsansvaret , som hör till en självständigt arbetande massörs fullföljande av vårdsprocessen.

En utbildad massör förstår att hennes verksamhets främsta mål är kundens välmående och nytta.

En utbildad massör förstår tystnadspliktens betydelse.

3. Upprätthållande och utveckling av yrkeskunnighet

Utbildade massörer upprätthåller och utvecklar sin yrkeskunnighet. Utbildade massörer följer med branschens utveckling, undersökningar och publikationer.

Utbildade massörer gör regelbundet självvärderingar om yrkets styrka och svagheter samt arbetets effektivitet genom utbildning och skolning.

En utbildad massör erkänner de etiska smärtpunkterna i sitt arbete och söker svar och lösningar samt stöder öppen diskussion om etiska utmaningar i massörsyrket.

En utbildad massör utvecklar avsiktligen sin interaktion och samarbetsförmåga.

En utbildad massör förstår att sköta om det egna fysiska och psykiska välmående och att de sociala anknytningarna är en del av det yrkesmässiga kvalitetsarbetet.

4. Yrkesutövningen

En utbildad massör uppskattar kollegans och andra medlemmars arbetskunskap i arbetslaget och försvårar inte deras arbete med olojala, osakliga bedömningar.

En utbildad massör följer i sin företagsamhet etiskt hållbar verksamhet och sköter om sina rättigheter , ekonomiska och sociala- , lagstadgade ansvar.

En utbildad massör grundar sin marknadsföring sanningsenligt och på yrkeskunnande.

En utbildad massör grundar sin verksamhet på bekräftande forskning eller bästa tillgängliga kunskap.

Bakgrund för etiska anvisningar I offentligheten kommer det regelbundet fram fall där massören har behandlat kunden osakligt och till och med grovt.

Sextjänsternas försäljning som massaage och skolningstillgångarnas expanderande har även ökat missförståndet. Huvudsakligen har frågan handlat on “vilda” massörer, Men på senaste tid har även utbildade massörer misstänkts för osaklig handling. Det finns en uppenbar beställning för etiska anvisningar De etiska anvisningarna för utbildade massörer -Med händer, hjärna och hjärta- är resultatet av en långvarig process.

Första gången etik diskuterades i Hieroja -tidningen var -95 när Martti Lindqvists Vårdarens tio regler publiserades. Under samma period påbörjade KHL:s styrelse diskussionen om massörernas etik, värden, mål och principer.

Etik är en del av yrkeskunskap

Etik är en del av massörens yrkeskunskap, praxis och kvalitet av massage. Massörarbetets främsta huvudmål är kundens välmående och nytta. Den minskar inte vetskapen om att känslan av framgång i arbetet är starkt anknutet till kundens belåtenhet. Hög etik möjliggör god kvalitet på arbetet och en nöjd kund. Den etiska anvisningen är ett steg för arbetet i det etiska funderingarna.

Riksomfattande etiska delegationen inom hälso- och sjukvården (ETENE) utgav i slutet av år 2 000 gemensamma etiska principer för de professionella inom häslo- och sjukvården. Anvisningarna är av allmän natur och inte som sådan jämförbar med massörens arbete. Etiken skall vara egen, kännas som egen och utformad. Genom att åta sig gemensamma principer förutsätter det sig gemensamma strävanden och mål.

Yrkesetik utformas endast genom förståelse av det egna arbetet och specifika kunnande.

Till massörens yrke hör många speciella drag. En stor del av massörerna arbetar som yrkesutövare.

I det självständiga arbetet som massör framhävs vårdprocessens helhetsansvar. Att fråga om andras åsikt i problemfall är inte lika bekvämt som i arbetslag där det finns flera yrkesgrupper. Av större betydelse för massören än många andra yrkesgrupper är bemötande av nakenheten. Fysisk beröring, lättkläddhet och olika sextjänster som marknadsförs under benämningen massage ger lätt upphov till fel förebilder. Massören måste vara speciellt omtänksam, att inte vårdsituationen provocerar till omotiverande sexsuella förväntningar eller uppförandemodeller mellan kund och massör.

Etik dryftades i flera sammansättningar.

Från första början var det klart att etiska rådens dryftande och samtal börjar från medlemmarna.

Utredandet av de etiska smärtpunkterna i massörens arbete påbörjades på studiedagarna 1999 med ledning av pastorn Kai Henttonen. Henttonen betonade i funderingarna om etik speciellt grupparbetets betydelse. Medlemmarna tog upp i yrket smärtpunkterna speciellt underhållandet av yrkessskickligheten, skötseln av sitt eget välmående och att undvika de sexsuella föreställningarna i arbetet som massör.

Grupparbetets resultat samlades till promemoria. Vid utarbetandet av promemorian användes ETENE:s , och andra i Finland fungerande yrkesgrupper i sjukvården, även AMTY:s (American Massage Theraphy Association) publicerade etiska anvisningar. AMTY är år 1943 i Amerika grundat massageförbund, som har över 46.000 medlemmar i 31 länder.

Promemorian gavs till den etiska kommittén för behandling. Till kommittén kallades pastorn Kai Henrttonen, massageläraren Tuija Mäkelä och även utbildade massörerna Tuula Linden, Anneli Suhonen-Laakso ja Martti Lahikainen. Kommittén hade möte i januari 2002 och gjorde ett förslag om innehållet för KHL:s styrelse om anvisnigarnas innehåll.

Med händer hjärna och hjärta-massörens etiska föreskrifter ger en bild av massörens arbete i nuläget från den etiska synvinkeln. Hoppas, att dessa anvisningar ger oss alla medel att dryfta yrkesetik och utveckla vårt arbete som sjukvårdens proffs.

OPINTO- JA TYÖKYKYPÄIVÄT

KOULUTETTUJEN HIEROJIEN VALTAKUNNALLISET OPINTO- JA TYÖKYKYPÄIVÄT

27 – 28.3.2020 LAHDESSA, SOKOS HOTELLI SEURAHUONEELLA

ALEKSANTERINKATU 14, 15110 LAHTI

 OHJELMA

Opintopäivien perjantain paneudumme syöpäpotilaan hierontaan, fysioterapiaan ja kohtaamiseen.

Mitä erityispiirteitä tulee huomioida, miten edetään hoidossa, mitkä ovat haasteet kun syöpää sairastanut ihminen vastaanotollesi tulee.

Asioita kanssamme tulee avaamaan Katja Ristimäki, fysioterapeutti, HUS, Sisätaudit ja kuntoutus, Syöpätautien klinikalta sekä Martti Rajala fysioterapeutti ja koulutettu hieroja Tampereelta.

Lauantaina syvennymme Lapaluun toimintahäiriöihin

Niskan ja hartiaseudun ongelmat ovat lisääntyneet jatkuvasti eikä tälle kehitykselle näy loppua. Ongelmien tunnistaminen ja siihen perustuva oikean hoitotavan valinta on ensiarvoisen tärkeää parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Nykypäivänä hierojan tulee hallita enemmän ja enemmän kliinisiä tutkimusmenetelmiä ja myös osattava hyödyntää erilaisia harjoitteita, unohtamatta vahvaa käsillä tekemisen taitoa. Meidän tulee tiedostaa, että lapaluu on paljon muutakin kuin useiden lihasten kiinnityskohta. Se on tärkeä biomekaaninen linkki vartalon ja yläraajan välillä, jonka häiriöt voivat vaikuttavat oleellisesti myös niskan, rintarangan ja yläraajan ongelmien kehittymiseen.

Kurssipäivän keskeiset sisällöt:

Lapaluun ja olkanivelen anatomia ja biomekaniikka

Humeroscapulaarinen rytmi

Lapaluun toimintahäiriöt à tutkiminen & tunnistaminen vastaanottotyössä

Lapaluun liikerajoitteet

Lapatuen puutos ja liikekontrolli

Olkanivelen spesifit testit

Miten ja miksi lapaluun biomekaaniset häiriöt vaikuttavat niin voimakkaasti muihin kehonosiin

Miten minun tulisi klinikalla toimia kulloisenkin ongelman löydettyäni à perusteltuja hoito- ja harjoitusvaihtoehtoja

Lauantaita johdattaa Aleksi Nikkinen, osteopaatti, fysioterapeutti, koulutettu hieroja. Aleksiin voit tutustua tarkemmin klinikkasi.fi sivujen kautta

 

PERJANTAI  27.3.2020

9.30 ILMOITTAUTUMINEN OPINTOPÄIVILLE ALKAA

10.00 KOULUTETTUJEN HIEROJIEN LIITTO ry KEVÄTKOKOUS

11.00 LOUNAS + ILMOITTAUTUMINEN JATKUU

12.00 PÄIVIEN AVAUS  – Puheenjohtaja Marko Leppänen

12.00 SYÖPÄPOTILAAN FYSIOTERAPIA. Katja Ristimäki, fysioterapeutti, HUS,

14.30 ILTAPÄIVÄKAHVI

15.00 SYÖPÄPOTILAAN HIERONTA; MANUAALISEN TERAPIAN NÄKÖKULMA.                          Martti Rajala fysioterapeutti ja koulutettu hieroja 16.45 ULKOILUA, KESKUSTELUJA PÄIVÄSTÄ JA VAPAA OHJELMA 19.00-22.00 KHL ry 70 v . Liiton tarjoama iltatapahtuma luentopäivien osallistujille.                    Tarjolla musiikkia, #kunnon haaste loppupunnitus, pikku purtavaa,                       hyvää  seuraa ja iloisia ihmisiä!                                         Ennakkoilmoitus

 

LAUANTAI 28.3.2020

09.00 ILMOITTAUTUMINEN OPINTOPÄIVÄÄN

09.30 ALOITETAAN LAPALUUN ONGELMIEN SETVIMINEN. Aleksi Nikkinen

12.00 LOUNAS + HUONEIDEN LUOVUTUS

13.00  LAPALUUSTA LISÄÄ JA LAAJEMMIN. Aleksi Nikkinen

14.30 ILTAPÄIVÄKAHVI

15.00  LAPALUUONGELMIEN HOITOAJATUKSIA. Aleksi Nikkinen

16.30 OPINTOPÄIVIEN PÄÄTÖS JA TURVALLISEN KOTIMATKAN TOIVOTUS

 

LUENTOMAKSUT ( sis. Iltapäiväkahvit)

KHL.n jäsenet 160€ / 2 pvää, 110 €/ 1pvä

ei jäsenet 190 €/2 pvää, 140 €/1 pvä

opiskelijat/eläkeläiset 130 €/ 2 pvää, 90 €/ 1 pvä

Ilmoittautuminen luennoille paikan päällä + 10 €

 

LOUNASPAKETTI

LUENTOPÄIVÄN RUOKAILUPAKETTI A

pe-la, (sis.2x lounas)      44,00 €

 

LUENTOPÄIVÄN RUOKAILUPAKETTI B

pe tai la(sis.1x lounas)   22,00 €

 

Liiton tarjoama Iltatapahtuma luentopäivien osallistujille perjantaina. Muista ilmoittaa tulosi.

 

MAJOITUS

Hotellista on varattu kiintiö opintopäivien osallistujia varten.

Kiintiöstä jokainen osallistuja varaa ja maksaa itse huoneensa hotelliin.
Pitkänmatkalaisille jotka tahtovat tulla aikaisemmin tai lähteä myöhemmin,
on pieni kiintiö myös torstaille ja sunnuntaille. Huoneet varataan
hotellin vastaanotosta 0201234655. Sähköpostilla: seurahuone.lahti@sokoshotels.fi
Varausvaiheessa tulee mainita kiintiön nimi: KHL ry LAHTI
Kiintiö ja tarjoushinta ovat voimassa 6.3.2020 asti
Tämän jälkeen vapautamme varaamattomat huoneet yleiseen myyntiin.

HUONEHINNAT

Kahden hengen huone 69.50  €/hlö/vrk

Yhden hengen huone  119.00 €/vrk

 

Ilmoittautuminen

Kirjalliset ja sitovat ilmoittautumiset täydellisin tiedoin 6.3.2020 mennessä.

  • postitse: KHL ry/opintopäivät, Kirkkokatu 21 48100 Kotka
  • sähköpostilla: timo.koskenranta@khl.fi
  • alla olevalla lomakkeella.

 

Maksut

Luentomaksut ja lounaspaketit maksetaan KHL:n tilille

DANSKEBANK FI85 800 01100701 011

8.3.2020 mennessä. Maksettaessa on käytettävä viitettä 1012.

 

Peruuttaminen

Jos osanottaja peruuttaa osallistumisensa myöhemmin kuin 14 vrk ennen opintopäiviä ilman lääkärintodistusta, veloitetaan 90% loppusummasta. Hotellihuoneista päättää Sokos Hotels.

 

Tiedustelut:

Timo Koskenranta, MA-PE klo 9-16.00 puh. 050 – 4097945

Erillistä vahvistusta päiville osallistumisesta ei lähetetä.

 

Ilmoittautuminen







KylläEiOpiskelijaOlen saanut stipendin



Valitsen seuraavat vaihtoehdot opintopäiville: rastita oma(t) vaihtoehtosi.

Luentomaksut (sis. iltapäiväkahvit)

KHL:n jäsenet 160 € / 2 päivää, 110 € / 1 päiväEi jäsenet 190 €/2 päivää, 140 € / 1 päiväOpiskelijat/Eläkeläiset 130 € / 2 päivää, 90 €/ 1 päivä

Lounaspaketti

Luentopäivän ruokailupaketti A, pe-la, (sis.2x lounas) 44 €Luentopäivän ruokailupaketti B, pe tai la, (sis 1x lounas, muista merkitä alle kumpi päivä) 22 €

Kumpi päivä?

PerjantaiLauantai

Iltatilaisuus

ILTATILAISUUS pe 27.3.2020 ennakkoilmoitus: OsallistunEn osallistu (maksuton opintopäiville osallistuville)

Ilmoittautumisen ja loppusumman on vastattava toisiaan!

Maksan: luennot + lounas paketti
Yhteensä
(Muista maksaessasi viite 1012)

Maksan itse

Muu
(yrityksen nimi tai maksajan nimi, jos eri kuin osanottaja)

Allergiat:

Erityisruokavalio:

Ilmoitus on sitova

Erillistä vahvistusta päiville osallistumisesta ei lähetetä

Päätoimittajalta 4/18

Kiitoksen ja kumarruksen haluan osoittaa jäsenistölle
valinnastani Koulutettujen Hierojien Liiton
puheenjohtajan tehtäviin, sekä edeltäjälleni ja liittomme
pitkäaikaiselle Puheenjohtajalle (isolla P:llä), Martti Lahikaiselle, pitkästä 16 vuoden urakasta tehtävissään meidän kaikkien hyväksi.

Martti on ollut kaikessa tekemisessään sotilaallisen tarkka ja
luotettava, sitä on ollut ilo seurata.Siis nöyrä kiitos Martille kaikesta tekemästäsi työstä.

Onnittelut Martille ja Minnalle kunniajäsenyydestä, joka myönnettiin pitkästä työstä liiton hyväksi Martti (18 vuotta), jos hallitustyö lasketaan mukaan ja Minna (18 vuotta).

Kiitokset myös Armi Tasannolle ja Tomi Sirenille hallitustyöstä, sekä onnittelut uusille hallituksen jäsenille Maarit Toivoselle ja Kari Ketoselle.

Nythän tilanne on se, että toimin kahdessa toimessa sekä päätoimittajana että puheenjohtajana.
Kumpikaan tehtävä ei sulje pois toistaan ja aion tehdä parhaani,liittomme ja jäsenistömme hyväksi.

Viimeksi puheenjohtajana 1972–1975 ja päätoimittajana 1973–1977 on toiminut Kauko Juntunen Lahdesta.
Vaikka toimia on nyt kaksi, lupaan teille, että se ei menoa haittaa.

Vuoden Hierojana palkittiin Elina Airaksinen, joka on ollut monessa mukana mm. uusien hieronnan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon perusteita tekemässä. Onnittelut Elinalle.
Olet tehnyt hienoa työtä!

Vantaan opintopäivät ovat jääneet taakse ja taas opittiin uutta ja kerrattiin samassa vanhaa. Kiitos Ismolle mielenkiintoisista päivistä!

Hieroja-lehden Live-nurkka oli ensimmäistä kertaa käytössä. Opintopäivistähän löytyy netistä videomateriaalia, kuten Ismon haastattelu ja muuta kivaa.
Olemme ottaneet tavoitteeksi lisätä Hieroja-lehden toimintaan myös videoitua toimintaa, jotta saatte paremman käsityksen päivien tapahtumista, sekä siitä, millaista siellä on.
Toivottavasti kaikki saavat näistä sen olon, että kivaahan siellä on ja vieläpä oppii uutta mahtavien luennoitsijoiden siivittämänä.

Vuoden viimeisen numeron artikkelien annista vastaavat Hannu Luoma (Liikkeen ja liikekontrollin häiriöt), Elina Airaksinen (Vuoden Hieroja 2018) ja Katri Kovasiipi, Suomen Nivelyhdistys ry:stä, esittelee meille heidän yhdistyksensä, sekä siihen sisältyvää uutta VIRTU toimintaa. Lukaiskaapas Nivelyhdistyksen juttu tarkasti, siellä kerrotaan myös mitä apuja voi hieroja löytää heidän sivuiltaan työhönsä.

Lisäksi on opintopäivistä luettavaa, niin meidän kuin myös Urheiluhierojien (kiitos taas Anneli), sekä kirjaan tutustumista.

Rauhaisaa joulun odotusta kaikille ja pian taas uusi lehti ilmestyykin helmikuussa, joten ette pitkään joudu odottamaan tiedonjanonne kourissa.

Vielä oikein hyvää Uutta vuotta 2019, muistakaa levätä tässä välissä ja aloitetaan uusi vuosi pirteinä.

Puheenjohtajalta 1/16

Soraääniä

 

Turvallisuuden parantamiseksi koulutuksessa ja työelämässä on laadittu niin sanottu Sora-lainsäädäntö. Nimi tulee sanoista “soveltumattomuuden ratkaisuja”. Sora-säännökset ovat olleet nyt voimassa neljä vuotta. Säännösten tarkoituksena on antaa terveydenhuollon koulutusta järjestäville mahdollisuus karsia opiskelemaan hakeutuvien ja jo opintonsa aloittaneidenkin joukosta ne, jotka eivät ole alalle soveltuvia.

 

Periaatteessa terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä asia ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle, ja aina pitäisikin etsiä keinoja, joilla olemassa oleva este voidaan poistaa. Lain mukaan opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään sopiva, jos opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenneturvallisuutta koskevia vaatimuksia.

 

Opiskelijaksi hakeutuvan oikeusturvan kannalta on erittäin tärkeää, että häntä ei valita sellaiseen koulutukseen, jonka mukaisissa käytännön tehtävissä hän ei terveydentilansa tai toimintakykynsä vuoksi voisi toimia. Käytännössä kuitenkin hierojakoulujenkin opiskelijavalinnoissa hakijan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan on riittänyt. Seulan on pahimmassa tapauksessa voinut läpäistä henkilö, jolla on diagnosoitu esimerkiksi lapsikohteinen seksuaalihäiriö.

 

Virheellinen ammatinvalinta ei välttämättä paljastu valmistavassa koulutuksessa eikä tutkintoa suoritettaessa. Opetushallituksen tutkintotoimikunnallakaan ei ole mitään välineitä asian havaitsemiseksi ja korjaamiseksi. Niinpä Valvira hyväksyy ja kirjaa tutkinnon suorittaneen terveydenhuollon ammattihenkilöksi, ja ongelma saattaa paljastua vasta sitten, kun joku väärinkohdeltu potilas rohkenee tehdä valituksen. Kuvatun kaltainen tilanne olisi ehkä vältettävissä tarkemmalla Sora-säännösten huomioimisella valmistavan koulutuksen opiskelijavalinnoissa.

 

Lappeenrannassa 22. tammikuuta vuonna 2016

Martti Lahikainen

Puheenjohtajalta 1/17

Puheenjohtajalta

 

Totuuden jälkeinen aika

Biokemisti Pauli Ohukainen, lääketieteen professori Juhani Knuuti ja suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ovat kukin omissa teksteissään herätelleet lukijoitaan käsittelemään tarjolla olevaa tietoa kriittisesti. He tuovat julki huolensa siitä, että kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana ja saada laajaa julkisuutta sosiaalisessa mediassa tai blogikirjoituksilla. Internetistä löytyykin terveyteen liittyvää pseudotietoa paljon enemmän kuin tutkittuihin faktoihin perustuvaa.

Perinteisellä medialla on kaunis pyrkimys tuoda asioista esiin useampia näkökulmia. Saman pöydän ääreen tai samaan lehtihaastatteluun etsitään vastakkaisia näkemyksiä edustavia ihmisiä, tavoitteena saada aikaan kiinnostavaa keskustelua. Usein kuitenkin syntyy “false balance” -tilanne: kohdellaan tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti myös faktoihin perustumatonta mielipidettä. Näissä keskusteluissa kuka tahansa voi kumota tieteellisen faktan omalla mielipiteellään, ja jokaisen mielipide on yhtä arvokas. Daniel Okrentin mukaan “pyrkimys tasapainoon voi luoda epätasapainoa, sillä toisinaan jokin asia on totta”.

Koulutetun hierojan tutkinnossa edellytetään, että tutkinnon suorittaja hakee aktiivisesti tietoa luotettavista  lähteistä ja suhtautuu saamaansa tietoon ja tietolähteisiin kriittisesti. Jos olemme siirtymässä postfaktuaaliseen aikaan, pitäisikö tätä tutkintovaatimusta vielä jotenkin tarkentaa tai terävöittää?

Lappeenrannassa 29. tammikuuta vuonna 2017

 

Martti Lahikainen

Puheenjohtajalta 1/18

Tutkinnot uudistuvat

Opetushallituksen tavoitteena on uudistaa kaikki ammatillisen koulutuksen tutkinnot tämän vuoden loppuun mennessä. Myös hieronnan ammattitutkintoa ja erikoisammattitutkintoa muokataan uuteen muotoon. Uudistuvassa tutkintojärjestelmässä jokainen tutkinnon osa muodostaa selkeän itsenäisen työprosessin tai tehtäväkokonaisuuden. Pakolliset tutkinnon osat varmistavat tarvittavan ydinosaamisen, ja valinnaiset osat mahdollistavat ammattitaidon syventämisen tai laajentamisen.

Tutkinto voi sisältää osaamisaloja, jos se on tutkinnon muodostumisen selkeyden tai työelämän kannalta tarpeen. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa voidaan myös määrätä tutkintokohtaiset tai osaamisalakohtaiset tutkintonimikkeet. Mahdollista olisi esimerkiksi muodostaa hieronnan erikoisammattitutkintoon urheilijan lihashuollon osaamisala ja sen suorittanut voisi virallisesti käyttää urheiluhierojan tutkintonimikettä.

Opetushallitus on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ehdotukset hieronnan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon uusiksi perusteiksi. Työryhmässä on edustettuna työ- ja elinkeinoelämä, itsenäiset ammatinharjoittajat ja koulutuksen järjestäjät. Työryhmän puheenjohtajana toimii Martti Lahikainen Koulutettujen Hierojien Liitosta ja sihteerinä Seija Kujala-Przeliorz Savon ammatti- ja aikuisopistosta. Itsenäisiä ammatinharjoittajia edustaa työryhmässä puheenjohtajan lisäksi myös KHL:n jäsen Elina Airaksinen.

Työryhmän ehdotuksen pitäisi valmistua lausuntokierrokselle maaliskuun loppuun mennessä. Tavoitteena on, että uudet tutkinnon perusteet olisivat voimassa jo vuoden 2019 alusta alkaen.

Lappeenrannassa 21. tammikuuta vuonna 2018

Martti Lahikainen

Puheenjohtajalta 2/16

Puheenjohtajalta

 

Luonto herää

 

Näin keväällä lämmön ja valon vaikutuksesta koko luomakunta aktivoituu, ja eläimillä kuten meillä ihmisilläkin tietynlaiset vietit heräävät.  Jokakeväisenä riesana koulutetuilla hierojilla ovat sellaiset asiakkaat, joiden tarpeet eivät liity pelkästään tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin. Monet kollegat ovatkin kyselleet, voiko hieroja valita asiakkaansa. Jos ajanvaraustilanteessa ilmenee, että asiakkaan tarpeet eivät tule koulutetun hierojan koulutuksen mukaisilla hoidoilla tyydytetyiksi, ei sellaista asiakasta tietenkään pidä ottaa vastaan.

 

Terveydenhuollon ammattihenkilöllä ei ole aivan täyttä vapautta valita asiakkaitaan. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä edellyttää että meidän on aina annettava  kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Useimpien asiakkaiden kohdalla voimme kuitenkin rehellisesti todeta, että hänen avuntarpeensa ei ole kiireellinen.

Toisaalta hoitamisesta kokonaan kieltäytyminen voidaan tulkita syrjinnäksi, ja siitä seuraa omat sanktionsa Yhdenvertaisuuslain (30.12.2014/1325) perusteella. Esimerkiksi sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella asiakkaan torjuminen on syrjintää. Itseään ei kuitenkaan kannata vaarantaa, eikä hankaliin tilanteisiin ole pakko mennä. Epäilyttävissä tapauksissa toimiva keino on vaatia aina jo ajanvarauksen yhteydessä täydelliset yhteystiedot ja henkilötunnus kertoen, että potilasasiakirjoja koskevat säädökset näitä ehdottomasti edellyttävät. Tämä karsii useimmat pervertikot.
Naishierojat usein varoittelevat toisiaan paikkakunnan ongelma-asiakkaista. On kuitenkin hyvä muistaa, että varoittelija saattaa syyllistyä salassapitovelvollisuuden rikkomiseen. Jos terveydenhuollon ammattihenkilö työssään on saanut tietoa, jonka perusteella on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi, saa hän salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa asiasta poliisille (Laki Potilaan asemasta ja oikeuksista §13, muutos 20.3.2015/271). Jos tietää olevan hankkeilla törkeä rikos, kuten esimerkiksi henkirikos, törkeä pahoinpitely, raiskaus tai ryöstö, on  terveydenhuollon ammattihenkilöllä suorastaan velvollisuus, kuten kaikilla muillakin, kertoa asiasta poliisille tai sille, jota vaara uhkaa (Rikoslaki 15 luku 10 §). Ei silloinkaan saa kertoa koko kylän kollegoille. Emme siis ikävä kyllä voi laatia mitään mustia listoja hankalista asiakkaista, vaikka oman turvallisuutemme kannalta ne hyödyllisiä olisivatkin.

 

Lappeenrannassa 22. huhtikuuta vuonna 2016

Martti Lahikainen

Puheenjohtajalta 2/17

Sotesoppa

Sipilän hallituksen esitys sote-palvelujen uudistamiseksi sisältää lakiehdotuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Uusi laki kumoaisi yksityisistä sosiaalipalveluista ja yksityisestä terveydenhuollosta annetut lait.

Ehdotuksen mukaan myös itsenäistä ammatinharjoittajaa kutsuttaisiin palvelun tuottajaksi, jolla voisi olla yksi tai useampia rekisteröityjä palveluyksiköitä. Toiminnan aloittaminen edellyttäisi, että sekä palvelun tuottaja että palveluyksikkö olisi rekisteröity perustettavaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajien rekisteriin ja että rekisteröinnistä olisi annettu päätös.

Palvelun tuottajien rekisteristä on tarkoitus toteuttaa internetiin julkinen tietopalvelu, joka sisältäisi muun muassa ajantasaiset palvelun tuottajien nimet ja yritys- tai ammattitoimintaan liittyvät yhteystiedot. Palvelujen käyttäjät voisivat näin varmistua siitä, että palvelun tarjoaja on viranomaisen rekisteröimä.

Ehdotuksen mukaan palvelun tuottaja ei saisi olla holhouksen alainen eikä myöskään konkurssissa tai liiketoimintakiellossa. Jos toimialaan kuuluu palvelujen antaminen alaikäiselle, tulee Valviran tai aluehallintoviraston ennen luvan myöntämistä pyytää nähtäväksi lasten kanssa työskenteleviltä vaadittava rikosrekisterin ote. Lisäksi ehdotetaan, että palvelun tuottajalla tulisi olla omavalvontasuunnitelma.

Nämä kaikki ehdotukset lisäisivät varsinkin toimintaansa aloittavan koulutetun hierojan velvollisuuksia, mutta myös parantaisivat potilasturvallisuutta.Toki pientä kevennystäkin on luvassa: kaikilta palvelun tuottajilta poistuisi velvoite laatia viranomaista varten vuosittainen toimintakertomus. Nyt voimassa olevan lain mukaan terveydenhuollon ammattia voi ryhtyä itsenäisesti harjoittamaan, kun on tehnyt aloittamisilmoituksen aluehallintovirastoon. Jos koulutettu hieroja on tehnyt vaaditun aloittamisilmoituksen, niin rekisteri- ja valvontaviranomainen viran puolesta ja maksutta muuttaa tämän ammatinharjoittajien rekisterin merkinnän uuden lain mukaisiksi palvelun tuottajan ja palveluyksikköjen rekisteröinneiksi kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

 

Lappeenrannassa 18. huhtikuuta vuonna 2017

Martti Lahikainen

Puheenjohtajalta 2/18

Puheenjohtajalta

 Viides versio

 Ammattitutkintolain ja -asetuksen tullessa voimaan 1.5.1994 kumoutui vanha ammatillisista pätevyystutkinnoista annettu laki. Tuon muutoksen myötä on ammattitaito voitu osoittaa sen hankkimistavasta riippumattomissa tutkinnoissa.Hierojan ammattitutkinnon ensimmäiset perusteet tulivat voimaan vuonna 1995.

Tutkintoa on uudistettu sen jälkeen noin viiden vuoden välein, ja viidennen version luonnos on juuri nyt laajalla lausuntokierroksella.

 Tutkintoon valmistavan koulutuksen opettajilta vaaditaan nyt entistä enemmän työelämän ajantasaista tuntemusta, koska ammattitaitovaatimukset on muotoiltu vastaamaan jatkuvasti muuttuvan työelämän tarpeita.

 Vielä nyt voimassa olevissa tutkinnon perusteissa on lueteltu mahdollisimman kattavasti kaikki lait, asetukset, määräykset ja ohjeet, jotka ammattia harjoittavan hierojan on tiedettävä ja ymmärrettävä. Uusimmassa perusteluonnoksessa koko paketti kuitataan yhdellä lauseella: “opiskelija toimii työssään hierojana sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöä ohjaavien säädösten ja eettisten ohjeiden mukaisesti.”

 Työelämä kehittyy ketterästi, ja todennäköisesti myös lainsäädäntö tulevaisuudessa muuttuu niin nopeasti, että ei ole järkevää kirjata juuri tällä hetkellä voimassa olevia yksityiskohtaisia vaatimuksia tutkinnon perusteisiin. Hierojakouluttajien ja näytön arvioijien on itse seurattava tarkoin alan kehitystä, enää ei voi mekaanisesti rastittaa tutkinnon perusteissa olevia ruutuja.

 Lappeenrannassa 24. huhtikuuta vuonna 2018

Martti Lahikainen

Puheenjohtajalta 3/16

Puheenjohtajalta

 

Tutkintorakenne uudistuu

 

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmää on aiemmin kehitetty kahdessa kehittämishankkeessa (TUTKE1 vuosina 2009 – 2010 ja TUTKE2 vuosina 2012 – 2014).  Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työelämän ohjausryhmä (TUTKE3) on jatkanut työtä ammatillisen tutkintorakenteen uudistamiseksi.

 

Ohjausryhmä on saanut monien vaiheiden jälkeen valmiiksi väliraporttinsa, jonka se luovutti elokuussa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle. Työelämän muutosten analysoinnin pohjalta raportissa on päädytty ehdottamaan uudistuksia ammatilliseen tutkintorakenteeseen ja näyttötutkintojen mitoitukseen. Tavoitteena on ollut muun muassa, että opiskelijalla olisi aikaisempaa joustavammat mahdollisuudet hankkia osaamista ja erikoistua opintojen aikana. Ehdotuksen mukaan tutkinnot tulisivat laajemmiksi ja niitä olisi vähemmän.

Tällä hetkellä ammatillisessa tutkintorakenteessa on yhteensä 52 ammatillista perustutkintoa, 177 ammattitutkintoa ja 122 erikoisammattitutkintoa. Ohjausryhmän ehdotuksessa ammatillisia perustutkintoja olisi 43, ammattitutkintoja 64 ja erikoisammattitutkintoja 59.

 

Hierojia koskeva näkyvä uudistus ehdotuksessa on tutkinnon nimen muuttaminen. Tämän muutoksen taustalla on tarve yhdenmukaistaa tutkintojen nimiä. “Hierojan ammattitutkinto” tulee valmistellun esityksen mukaan muuttumaan “Hieronnan ammattitutkinnoksi”. Tutkinnon nimen pieni muutos ei vaikuta terveydenhuollon lainsäädäntöön. Nimikesuojattuna ammattinimikkeenä säilyy edelleenkin “koulutettu hieroja”.

 

Merkittävä erittäin hyvä asia kehittämishankkeen tässä vaiheessa on se, että hieronnan ammattitutkinto säilyy itsenäisenä tutkintona ja myös erikoisammattitutkinto on yhä mukana tutkintorakenteessa, vaikka tutkintoja karsitaan ja yhdistellään raskaalla kädellä. HEAT ehti jo välillä olla lakkautusuhan alla vähäisen tutkintosuoritusten määrän vuoksi. Tuleva hieronnan erikoisammattitutkinto voidaan jakaa osaamisaloihin, joille kullekin voisi tulla oma tutkintonimike. Tämän mahdollisen muutoksen kehittely jäänee seuraavan erikoisammattitutkinnon perusteiden uudistamistyöryhmän tehtäväksi, parin vuoden kuluessa.

Lappeenrannassa 26. elokuuta vuonna 2016

Martti Lahikainen

Puheenjohtajalta 3/18

Potilasasiakirjat kuntoon

 Toiminnanjohtaja kirjoittaa tässä lehdessä omalla palstallaan aiheellisesti huolestuneena. Hän on joutunut havaitsemaan, että harmittavan monet koulutetut hierojat ovat laiminlyöneet lakisääteisiä velvoitteitaan. Eräs yleisesti retuperälle jätetty asia on potilastietojen kirjaaminen. Entä jos jotain sattuu…
Myös Valvira muistutti tästä asiasta hieronnan tutkintojen perusteiden luonnoksista antamassaan lausunnossa:  “Puutteena molempien tutkintojen perusteissa Valvira pitää sitä, että luonnoksissa puhutaan lähtökohtaisesti hierojan asiakkaasta. Koulutettu hieroja on terveydenhuollon ammattihenkilönä ja hoitaa ensisijaisesti potilaita. Tätä näkökulmaa ei ole huomioitu luonnoksissa riittävästi. Koulutetulla hierojalla on samat velvollisuudet kuin muillakin terveydenhuollon ammattihenkilöillä, esimerkiksi potilasasiakirjojen laatiminen ja salassapitovelvollisuus.”  Valviran lausunnon perusteella tutkintojen perusteita uudistava työryhmä korjasi ehdotuksiaan, ja nyt Opetushallituksen päätöstä odottavissa luonnoksissa puhutaan lähtökohtaisesti hierojan potilaasta.

 Pidän erittäin tärkeänä toiminnanjohtajan toivomusta, että kaikki koulutetut hierojat koko maassa havahtuisivat tekemään asiat oikein ja kunnolla, niin kuin ne kuuluu tehdä.

 Potilaan kanssa yhdessä laaditaan hoitosuunnitelma, ja hoidon suunnittelusta ja toteutuksesta on tarpeellisessa laajuudessa tehtävä merkinnät potilaskertomukseen. Potilaskertomukseen tulee tehdä merkinnät jokaisesta potilaan palvelutapahtumasta. Palvelutapahtumia koskevista tiedoista tulee tarpeellisessa laajuudessa käydä ilmi tulosyy, esitiedot, nykytila, havainnot, tutkimustulokset, ongelmat, taudinmääritys tai terveysriski, johtopäätökset, hoidon suunnittelu, toteutus ja seuranta, sairauden kulku sekä loppulausunto. Potilasasiakirjoihin tehtävistä merkinnöistä tulee käydä ilmi, miten hoito on toteutettu, onko hoidon aikana ilmennyt jotakin erityistä ja millaisia hoitoa koskevia ratkaisuja sen kuluessa on tehty. (STM 2009/298, §§11 ja 12)

Jos jotain sattuu, niin asioiden selvittäminen jälkikäteen on helpompaa, kun asetuksen mukaiset merkinnät potilaskertomuksiin on huolellisesti tehty.

Lappeenrannassa 26. elokuuta vuonna 2018

Martti Lahikainen

Puheenjohtajalta 4/16

Puheenjohtajalta

 

Uudistamistarpeita

Opetushallituksen tavoitteena on, että kaikki ammatillisen koulutuksen tutkinnot olisivat uudistettuina voimassa jo 1.1.2019. Tämä tarkoittaa sitä, että perustettaville tutkintojen perusteiden uudistamistyöryhmille tulee kiireitä.

Suomen hierojakouluttajat kokoontuivat syksyn koulutuspäivilleen Tampereelle lokakuun lopulla. Muun ohjelman ohessa keskusteltiin hieronnan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon uudistamistarpeista. Hyvin voimakkaasti nousi esiin tarve keventää hieronnan ammattitutkintoa.

Hierojakouluttajilta tulleen palautteen mukaan kokonaista erikoisammattitutkinnon osaa  pidetään liian vaativana ammattitutkinnon valinnaisena osana. Nykyisellään erikoisammattitutkinnon osat ovat niin laajoja,  että niitä on mahdollista pilkkoa pienemmiksi. Ammattitutkintoon voisi näin uudistetusta erikoisammattitutkinnosta poimia valinnaiseksi yhden tai vaikka kaksikin paremmin soveltuvaa tutkinnon osaa.

Erikoisammattitutkinto on myös mahdollista jakaa osaamisaloiksi, joita voisivat olla esimerkiksi urheilijan lihashuollon osaamisala, kivunhoidon osaamisala ja niveltoiminnan edistämisen osaamisala.

Kouluttajien päivillä sovittiin, että asiaa käsitellään paremmin valmisteltuna keväällä kouluttajien laivaseminaarissa (4.-6. 5. 2017, Helsinki-Tukholma). Sen jälkeen alkaisi Opetushallituksessa hieronnan tutkintojen perusteiden uudistamistyö, joka on mahdollista ja mielestäni järkevää tehdä yhdessä työryhmässä, joka rakentaisi ammattitutkintoa ja erikoisammattitutkintoa yhtä aikaa rinnakkain.

Koulutettujen Hierojien Liitossa meidän on ennen kevään tuloa muodostettava oma kantamme tutkintojen uudistamistarpeisiin työelämän näkökulmasta.

 

Lappeenrannassa 7. marraskuuta vuonna 2016

Martti Lahikainen

Puheenjohtajalta 4/17

K ansallinen Terveysarkisto (Kanta) sisältää Potilastiedon

arkiston, johon tallennetaan yhtenäisellä tavalla kaikki

potilaan hoidossa tarvittavat tiedot ja potilaskertomukset.

Potilasturvallisuus paranee, koska kaikki potilaan hoitoon

osallistuvat terveydenhuollon ammattihenkilöt eri organisaatioissa ja

eri paikkakunnilla saavat ajantasaiset hoitotiedot nopeasti käyttöönsä.

Tällä hetkellä voimassa oleva laki sosiaali- ja terveydenhuollon

asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) määrää, että myös

itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan koulutetun hierojan on liityttävä

Kanta-palvelujen käyttäjäksi, jos potilasasiakirjojen pitkäaikaissäilytys

toteutetaan sähköisesti. Käytännössä hierojien liittyminen

Kanta-palveluun ei vieläkään ole käynnistynyt, koska tarvittavan koodiston

suunnittelu on ollut kesken. Olemme voineet toki käyttää tietokonetta

apuna potilastietojen kirjaamisessa, mutta joutuneet arkistoimaan

kaiken paperitulosteina.

Sipilän hallituksen luonnos uudeksi laiksi edellyttä. kaikilta terveydenhuollon

palvelunantajilta hyväksytyn tietojärjestelmän käyttö. ja

liittymistä Kanta-palveluun. Myös itsenäisesti ammattiaan harjoittavalle

koulutetulle hierojalle tulisi velvollisuus liittyä Kanta-palveluun.

Vielä emme tiedä, milloin ja millaisilla siirtymäajoilla uusi laki tulee

voimaan, vai tuleeko. Eduskunta päättää aikanaan.

Martti Lahikainen

Puheenjohtajalta 4/18

Puheenjohtajalta

 Loppulausunto

 Kuusitoista vuotta sitten, tultuani Porissa valituksi Koulutettujen Hierojien Liiton puheenjohtajaksi, kirjoitin tällä palstalla: “Uudelta puheenjohtajalta aina odotetaan selkeää visiota Koulutettujen Hierojien Liiton tulevaisuudesta,  mutta demokraattisesti ohjautuvassa yhdistyksessä linjojen määrittely on kuitenkin jäsenistön tehtävä.  Puheenjohtajan vastuulla on pitää huoli siitä, että tähän linjojen määrittelyyn on kaikilla halukkailla yhdenvertainen tilaisuus ja että hallituksella ja toiminnanjohtajalla on jatkuvasti riittävät mahdollisuudet ja motivaatio palvella jäseniä.”

 Vaikka tuolloin halusinkin jakaa vastuuta tavoitteiden luomisesta jäsenille ja hallitukselle, oli minulla toki omakin unelma. Toivoin, että koulutetuille hierojille kasvaisi entistäkin vankempi terveydenhuollon ammattilaisen identiteetti. Tätä unelmaani olen yrittänyt muuttaa todeksi osallistumalla erityisesti hierojan tutkintojen perusteiden kehittämiseen. Sekä ammattitutkintoa että erikoisammattitutkintoa olen molempia saanut olla kolme kertaa Opetushallituksen työryhmissä uudistamassa. Viimeisen vuoden aikana olen saanut kokea onnistumisen riemua uusimpien hieronnan tutkinnon ja hieronnan erikoisammattitutkinnon perusteiden rakentamisessa. Tämän vuosituhannen aikana tutkintojen perusteet ovat kehittyneet suurin harppauksin. Nyt nämä tutkinnot ovat vahvasti terveydenhuollon ammattihenkilön tutkintoja.

 Haluan kiittää Liiton jäseniä ja kaikkia vuosien varrella hallitustyöhön osallistuneita onnistuneista linjojen määrittelyistä; vanha unelmani on pikkuhiljaa lähestynyt toteutumistaan.

 Toivotan myös uudelle puheenjohtajalle Marko Leppäselle onnistumisen elämyksiä.

 Tikkurilassa 23. marraskuuta vuonna 2018

Martti Lahikainen

Toiminnanjohtajalta 2/16

Toiminnanjohtaja 216

 

Lahden opintopäivät jääneet taakse ja vieläkin on hymy herkässä. Kokonaisuus oli tällä kertaa enemmän kuin hyvä. Sen saimme lukea palautteistannekin. Hotelli ja sen henkilökunta loi pohjan onnistuneille päiville. Kimmon ja Jarin luotsaamana opintopäivien asialinja oli täyttymys. Myyntinäyttelyn tilat ja esittelijöiden into tekivät väliajoista elävät ja innostavat. Ja että meitä oli mukana 110. KIITOS kaikille! Uskon että palaamme Lahteen uudelleen.

Vuosikokouksessa hyväksyttiin liiton ylijäämäinen tilinpäätös , toimintakertomus ja myönnettiin vastuuvapaus toimijoille.

 

Jäsenmaksujen ”krävyyt” eli karhukirjeet, lähtevät liikkeelle kuun lopussa. Huolehdi maksusi tai ilmoita reilusti että tahdot erota liiton jäsenyydestä. Sähköposti minulle riittää. Mukaan vain nimesi ja yhteystietosi. Ja tässä hyvä muistuttaa myös sen osoitteenmuutoksen tekemistä. Laita toimistolle aina tieto kun muutat, soita tai kirjoita sähköpostia. Me emme saa tietoja muuta kautta.

 

Olette huomanneet khl.fi sivuilla olevan mainosbannereita. Käykää klikkailemassa niitä ja katsomassa mitä mainostajilla on tarjottavaa. Samalla saamme myös viestiä mainostajille, että sivuillamme kannattaa olla mukana.

Ja muistattehan jäsenten suljetun facebook-sivuston. Tule mukaan kommentoimaan ja keskustelemaan. Mukaan pääset tulemalla osoitteeseen https://www.facebook.com/groups/khlfb/  ja pyydät jäsenyyttä.

 

Hassulta tuntuu tässä kohtaa jo puhua kesästä mutta aika juoksee niin nopeasti.

Toimisto on suljettuna  heinäkuun ja elokuun alun. Luen sähköposteja satunnaisesti ja vastailen puhelimeen satunnaisesti. Jos vain mahdollista, tilatkaa tuotteita jo etukäteen niin ei tule pulaa sitten kesän aikana.

Oikein kiireellisissä tapauksissa laittakaa viestiä niin minulle kuin puheenjohtaja Martti Lahikaiselle. Koitamme sitten jompikumpi auttaa. Tietomme löytyvät khl.fi sivuilta.

 

Syysopintopäiville kokoonnumme Ikaalisten Kylpylään marraskuussa  25- 26 pvä.

Varaa jo kalenteriin aikaa. Päiville suunnittelimme aktiivista ja vuorovaikutteista toimintaa. Mitä se sitten on, julkaistaan Hierojalehdessä 3. Varaudu jo tulemaan mukaan!!

 

Toivon kaikille hyvää kesää. Otetaan hetki omaa aikaa. Vaikka vain yksi ylimääräinen päivä vapaata jolloin pysähdytään hetkeksi. Olemme sen velkaa itsellemme.

 

Kirkkautta kohti, ilolla

 

Timo Ilmari

Toiminnanjohtajalta 3/16

Toiminnajohtaja 3/2016

 

On kaksi asiaa yli muiden joilla tahdon aloittaa tämän kirjoitukseni.

IKAALINEN. TERVETULOA.KAIKKI INNOKKAAT. OHJELMA SISÄSIVUILLA. VERKKARIT MUKAAN. ON TOIMINTAA TIEDOSSA. KUN ON TOIVOTTU. MIKA SAARI LUOTSAA LUENTOJA.

Toisekseen, uusi tutkintotoimikunta on aloittanut työnsä ja ammatinharjoittajien edustajina liitosta ovat Armi Tasanto ja Timo Koskenranta. Uudet tuulet puhaltavat myös tutkinnoissa ja niiden kehittämisessä. Te jotka olette työntekijä arvioijina tutkinnoissa, olette suuren vastuun edessä kun päätös tutkinnonsuorittajan osaamisesta on siirretty kokonaan teille arvioijille.

Toivoisinkin kaikkien ja ainakin liiton jäsenten, jotka olette arvioijina, lukevan tutkinnon perusteet vielä kerran ja sitten uudelleen. Näin saamme valmistumaan osaavia ja ammattinsa taitavia koulutettuja hierojia. Samaan hengenvetoon toivon, että näyttötutkintomestarikoulutus nousisi jonkinlaiseen suosioon jäsenistön keskuudessa. Sitä koulutusta tukee mm. liiton stipendi.

Koulutetun hierojan tutkinto on vielä saanut olla oma tutkintonaan. Sen eteen liiton hallitus ja puheenjohtaja Martti Lahikainen ovat tehneet kovasti töitä. Samoin erikoisammattitutkinnon pysymisen eteen. Toivottavasti EAT osaajia tulee vielä paljon lisää jäsenistöömme. Ja toivottavasti sitäkin kautta löytyy innokkuutta kehittää suomalaista koulutetun hierojan ammattiosaamista ja ammatti ylpeyttä. Aika näyttää miten asiat kehittyvät.

 

Olisi kiva saada tietää hieman työtilanteista eri puolilla maatamme. Alku kesästä oli hoitorintamalla hiljaista hyvinkin laajasti .Laittakaapas hieman sähköpostia minulle tulemaan miten työtilanne syksyllä 2016  on sinun paikkakunnallasi.

Saa kirjoitella toki muutakin iloa tai surua jos innostaa.

 

Kuntoutusmaailmassa on lanseerattu KELAN toimesta uusi järjestelmä entisen Aslakin tilalle, KIILA.

Tulemme hakemaan liitolle kurssia. Koska se alkaa, en tässä vaiheessa tiedä ja miten sen toteutus kaikkineen tulee tapahtumaan, en tarkalleen tiedä. Ilmoitamme kun asiat selkenevät

Seuraile facebook – ja khl.fi sivuja mikäli sinua kiinnostaa tulevat kuntoutukset.

 

Joulukorttiaika alkaa taas pian painaa päälle. Liiton joulukortit niin isot avattavat kuin pienemmät postikorttimalliset 5 € /paketti. Tällä hintaa niin kauan kuin tuotteita on jäljellä.

Jouluinen lahjakortti, jouluisin kuorin on myynnissä 9 € /paketti. Ja paketissahan on aina 10 kpl. Tilailkaa jo valmiiksi niin ei tule sitten hoppu. Ikaalisissa tuotteita saa sitten ostaa paikanpäältä.

 

Toivottavasti meitä on paljon läsnä marraskuussa Ikaalisten Kylpylässä. Paikka on mukava rentoon ja nautinnolliseen opintopäivätapahtumaan.

 

Voimia arjen aherrukseen !!!

 

Timo Ilmari

Toiminnanjohtajalta 4/16

Ikaalisissa nautittiin huippuopeista Mika Saaren johdolla. Kovasti olitte toivoneet opintopäiviä sellaisiksi joissa tehtäisiin jotain ja nyt kun se toteutettiin, aika ei ollutkaan kypsä suurelle osanotolle.  Mutta oppia saimme isolla kauhalla ja ajatuksia jotka varmasti mietityttävät vielä pitkään ja kantavat päivittäisessä työssä. Liikkeessä on voimaa ja voimassa on mukana liikettä.

Syyskokouksessa valittiin liiton puheenjohtajaksi Martti Lahikainen ja hallituksen kokoonpano ei muuttunut kun erovuoroiset valittiin jatkamaan. Hallituksen sisällä vara-puheenjohtaksi vaihtui Armi Tasanto, Marko Leppäsen siirtyessä päätoimittajaksi Hieroja-lehteen.

Jäsenmaksujen suuruus ei muuttunut vaan jatkamme varsinaisten jäsenten osalta 95€ maksulla. Opiskelijat 40€ opiskelukausi, eläkeläiset 25€ ja liittymismaksu 15€.

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017 hyväksyttiin yksimielisesti.

Vuoden Hierojaksi valittiin Jari Ylinen. Lehden sivuilla enemmän tietoa Jarista.

Seuraavat opintopäivämme ovat Kuopiossa Hotelli Rauhalahdessa 31.3-1.4.2017

Päivien teema on ” TERVE SELKÄ” ja päivien vetovastuu on Raimo Kääriäisellä. Taattua tietoa ja laadukasta esiintymistä OMT ft ja fysioterapian lehtorilta. Raimon monet muistavat jo muutamien vuosien takaa Kuopion opintopäiviltä.

Tietoa tulee HIEROJALEHTI 1/17 sisään. Mutta nyt voit jo varata  kalenteriin aikaa tulla mukaan. Ja lentolippuja kannattaa katsella jos siivillä aikoo matkustaa, edullisuus löytyy nyt.

Vuosi on jälleen siinä kohtaa, että on kiitoksen , kiitollisuuden ja kunnioituksen aika.

Minun vuoteni on ollut tässä työssä liiton toimistolla erikoisen kiireinen uusien asioiden kanssa painiessa. Hierojakoulutuksen ja koulutettuja hierojia koskevien asioiden muutospaineessa hallitus on saanut olla tarkkana tekemissään ratkaisuissa. Opetushallituksen toimikuntatyössä ovat puhaltaneet muutoksen tuulet. Koulutetun hierojan asemaa yhteiskunnassa on puitu ja tullaan puimaan vielä hurjasti ennen kuin kaikki asetukset ja säädökset toimistamme ja olemassa olostamme ovat lukkoon lyödyt. Kiitos liiton hallitukselle jaksamisesta ja kommenteistanne asioiden hoidossa. Näin on ollut hyvä.  Työ jatkuu.

Kiitos yhteistyökumppaneillemme mukana olostanne Hierojalehdessä ja opintopäivillämme. Tuotte arvokkaan lisän jäsentemme palveluun. Kiitos Kari Larinsaarelle kun pudotat yhden taakan harteilta ja teet sen tyylillä.

Kiitollisena kaikesta siitä osallisuudesta jonka olen saanut jakaa kanssanne hyvät liiton jäsenet. On ollut kunnia saada olla luottamuksenne kohteena.

Ja kunnioituksen osoituksena pois nukkuneille jäsenillemme, sytytän kynttilän jouluaattona Kotkassa Katariinanniemessä. Siellä suuri ankkuri toimii ristinä ja meri on läsnä.

 

Rauhaa, rakkautta ja läheisyyttä meille kaikille, nyt ja aina.

Timo Ilmari

Toiminnanjohtajalta 4/18

Liiton opintopäivät Vantaalla on pidetty. Ennen luentojen alkua julkistettiin Vuoden Hieroja. Tässä lehdessä saatte tutustua tarkemmin Elina Airaksiseen Vuoden Hieroja 2018. Onnea Elina.

Luennoilla oli mukana 118 henkeä. Ismo Palmamäen iloinen esiintyminen ja selkeä luennointi ei jättänyt ketään osattomaksi salissa. Roppakaupalla uutta ajatusta ja toimintamallia tuli työhön. KIITOS Ismo ja KIITOS luentoväki salissa kun olitte mukana.

Vantaalla pidettiin myös Liiton sääntömääräinen syyskokous. Kokouksessa oli mukana 34 jäsentä. Liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio tulevalle vuodelle 2019 hyväksyttiin. Jäsenmaksut ovat vuonna 2019: 95€ varsinaiset jäsenet, 40 € eläkeläiset ja opiskelijat sekä kannatusjäsenet 95€ henkilöjäsen ja 500€ yritys/yhteisöjäsenet.

Kokous valitsi Liiton puheenjohtajaksi Marko Leppäsen, Martti Lahikaisen siirtyessä sivuun 16 vuoden ansiokkaasta puheenjohtajuudesta.

Hallitustyöskentelyyn saimme kaksi uutta toimijaa kun Armi Tasanto ja Tomi Siren luopuivat hallituksen jäsenyydestä. Maarit Toivonen ja Kari Ketonen valittiin heidän tilalleen.

Kokouksen tunteikkain hetki koettiin kun jäsenistön ehdotuksesta Martti Lahikainen ja  Minna Koskenranta kutsuttiin Liiton kunniajäseniksi.

Seuraavan kerran opintopäivät pidetään Lahdessa 29-30.3.2019. Huomio ajankohta ja laita jo kalenteriisi merkintä. Päivien ohjelma ja ilmoittautumistiedot tulevat Hierojalehteen 1/19 ja khl.fi sivuille ja facebookkiin tammi-helmikuun aikana. Seuraa sivustoja.

Vuoden 2019 syysopintopäivät pidetään marraskuussa Oulussa. Pohjoisen väki on kovasti toivonut opintopäiviä pidettäväksi myös hieman ylempänä kuin kehä kolmonen. Nyt se toteutuu. Oulun päivien ohjelmaan ja tarkempaan ajankohtaan tulee vahvistus myös sinne khl.fi sivuille ja facebookkiin kun saan kaiken valmiiksi. Ja sitten Hierojalehti 3/19 viimeistään tuo tiedon luettavaksenne.

Tässä kohtaa kun kirjoitan tätä tekstiä, havahdun jälleen siihen ihmeeseen kuinka nopeasti aika kuluu. Vastahan kirjoitin samansuuntaisia sanoja kokouksesta ja muistutin tulevista, kiitin kuluneesta vuodesta jne.  Niin kiitän nytkin, nöyränä että olen saanut olla osallisena arjessanne ja työssänne jakamassa iloja, onnistumisia, murehtimassa ja auttamassa eteenpäin.

Kiitos Tomille ja Armille hallitusvuosista.

Tänä vuonna kiitän erityisesti Martti Lahikaista. Kaikesta. ISO KIITOS.

Ja toivon että jokainen lukee Martin kirjoittaman puheenjohtajan palstan tässä lehdessä.

Pian alamme kukin tahoillamme katsoa kohti Joulua ja vuoden vaihtumista. Ottakaa hetki aikaa itsellenne, vain ja ainoastaan itsellenne. Olemme sen ansainneet.

Liiton toimisto  on suljettuna 21.12.18 – 4.1.19 välisen ajan.

Timo Ilmari

Veli-Martti Sivula

Klassinen hieronta, kalevalainen jäsenkorjaus, hermoratahieronta, akupunktio

  • opintopaivat_maaliskuu_180x210.gif
  • lojer.jpg
  • fysituote.gif
  • ajas.jpg