HAKUTULOKSET

HIEROJAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

 

Martti Lahikainen

 

HIEROJAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

 

Koulutetun hierojan tutkintovaatimuksissa on lueteltu lakeja ja asetuksia, joiden tunteminen hierojan toimintaa koskevilta osiltaan edellytetään tutkinnon suorittajalta. Yritystoimintaa säätelevistä säädöksistä on runsaasti tarjolla helposti hankittavaa tietoa, mutta terveydenhuollon ammattilaisen on tiedettävä paljon muutakin. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään.

Seuraavassa on kerrottu terveydenhuollon lainsäädännön hierojalle tuomista lisävelvoitteista.

Laki jakaa terveydenhuollon ammattihenkilöt kolmeen kastiin, laillistetut, luvan saaneet ja nimikesuojatut. Koulutettu hieroja on valtioneuvoston asetuksella nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Nimikesuojatussa ammatissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito, mutta ammattinimikkeen ”koulutettu hieroja” käyttö on sallittu niille, jotka ovat suorittaneet koulutetun hierojan tutkinnon Suomessa.  Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto (Valvira) voi määrätyin edellytyksin hakemuksesta myöntää oikeuden käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä myös vastaavan tutkinnon ulkomailla suorittaneelle.

Hierojan ammattieettiset velvollisuudet

Menettelytavat

Terveydenhuollon ammattihenkilönä koulutetun hierojan ammattitoiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Laki vaatii, että koulutetun hierojan on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Laki ei ehdottomasti vaadi menettelytapojen tieteellistä todentamista, mutta käytännössä mikään menetelmä ei voi saada yleistä hyväksyntää eikä täyttää vaatimusta kokemusperäisyydestä ilman tutkimustiedon tukea. Laissa mainittu kokemusperäisyys ei tarkoita terapeutin omia kokemuksia, eikä laajasti markkinoitu tuote välttämättä ole yleisesti hyväksytty. Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontaviraston (Valvira) linjauksen mukaan esimerkiksi yleisesti käytössä oleva ”jäsenkorjaus” ei ole yleisesti hyväksytty menetelmä. Myös katteettomat markkinointiväitteet magneettikenttäterapian tehosta luunmurtumien hoidossa ovat antaneet aiheen huomautukseen.

Ammattitoiminnassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat.

Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Tiukasti tulkiten tämä tarkoittaa, että hierojalla on kesken unienkin lakisääteinen velvollisuus herätä harkitsemaan asiakkaan avuntarpeen kiireellisyyttä, jos on erehtynyt jättämään kännykkänsä yöksi auki.

 

Salassapitovelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen.

 

Täydennyskoulutusvelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin.

Terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että ammattihenkilö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen.

Koulutettujen Hierojien Liitto järjestää vuosittain kahdet opintopäivät, joissa on luentoja kaikista hierojan työhön liittyvistä osa-alueista. Opintopäiviin osallistumalla voi koulutettu hieroja täyttää lakisääteisen velvoitteensa ammattitaitonsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Määräysten noudattaminen ja tietojen antaminen

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ammattitoiminnassaan noudattamaan, mitä Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto (Valvira) tai aluehallintovirasto säännösten tai määräysten nojalla määrää.

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen salassapitosäännösten estämättä antamaan Valviran tai aluehallintoviraston pyytämät, sille laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset ilmoitukset, selitykset ja selvitykset.

 

Ilmoitusvelvollisuus

Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan terveydenhuollon ammattihenkilön ei tarvitse hakea erillistä lupaa aluehallintovirastolta, mutta hänen tulee ennen ammatinharjoittamisen aloittamista tehdä aluehallintovirastolle kirjallinen ilmoitus itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta.

Toiminnan aloittamisesta on siis ilmoitettava aluehallintoviraston ylläpitämään terveydenhuollon ammatinharjoittajien rekisteriin. Se on eri asia kuin Valviran (entinen Teo) ylläpitämä ammattihenkilöiden keskusrekisteri, johon on yleensä oppilaitosten toimesta ilmoitettu kaikki tutkinnon suorittaneet.

Jos ammatinharjoittamisen aloittamisilmoitus on aikanaan tullut laiminlyötyä, voi seuraamuksena olla arvonlisäverojen takautuva perintä. Jokaisen koulutetun hierojan kannattaa tarkistaa, onko oma ilmoitus tullut tehdyksi – ja onko se aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastolle kirjautunut. (Aiemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ylläpitämä ammatinharjoittajien rekisteri on siirtynyt aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastojen hoidettavaksi.) Aluehallintovirastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.avi.fi.

Aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastolle tehtävässä toiminnan aloittamisilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:

1) nimi, henkilötunnus, puhelinnumero ja muut yhteystiedot, koulutus ja nimi tai toiminimi, jolla toimintaa harjoitetaan;

2) annettavat terveyden- ja sairaanhoidon palvelut sekä paikka, jossa palveluja annetaan;

3) tieto rekisteröitymisestä ennakkoperintälaissa tarkoitettuun ennakkoperintärekisteriin;

4) potilasasiakirjojen säilyttämispaikka;

5) toiminnan aloittamispäivä.

Toiminnan lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus aluehallintovirastolle 30 päivän kuluessa siitä, kun palvelujen antaminen lopetetaan.

 

Toimintakertomus

Jokaisen itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan hierojan on annettava vuosittain toimintakertomus aluehallintovirastoon. Toimintakertomuksessa on ilmoitettava terveyden- ja sairaanhoidon palveluja koskevat toimintatiedot (asiakkaiden määrä ja asiakaskäyntien määrä) sekä henkilökunnan, toimitilojen ja toiminnan muutokset. Tätä varten lomakkeita on saatavilla sähköisinä osoitteesta www.lomake.fi, aluehallintovirastojen kotisivuilla www.avi.fi, tai paperilomakkeina aluehallintovirastojen sosiaali- ja terveysosastoilta.

Aluehallintovirastoihin on tullut kovin vähän toimintakertomuksia; oletko Sinä muistanut?

Vakuuttamisvelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ottamaan potilasvakuutuksen. Vakuutusvalvontavirasto voi määrätä maksamaan laiminlyödyn vakuutusmaksun koko ajalta kymmenkertaisena.

 

Ohjaus ja valvonta

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleinen ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira (aiemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) ohjaa ja valvoo valtakunnallisesti terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Läänin alueella meitä ohjaa ja valvoo Aluehallintovirasto. Valvira ohjaa ja valvoo sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjauksessa ja valvonnassa.

Valvira käsittelee terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjaukseen ja valvontaan liittyvät asiat erityisesti silloin, kun kysymyksessä on

1) periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen asia,

2) epäily hoitovirheestä, joka on johtanut kuolemaan tai vaikeaan pysyvään vammautumiseen,

3) oikeuslääkärin tekemään kuolemansyyn selvittämiseen liittyvä asia,

4) asia, joka saattaa edellyttää turvaamis- tai kurinpitotoimenpiteitä,

5) asia, jota aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään.

Valvira tai aluehallintovirasto ei tutki yli viisi vuotta vanhaa asiaa, ellei kantelun tutkimiseen ole erityistä syytä.

 

Valvontalautakunta

Valvirassa on terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta, jossa käsitellään ja ratkaistaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista, menettämistä ja takaisinsaamista sekä kurinpitoa koskevat asiat.

Sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu Valviran esityksestä lautakunnan jäsenet ja varajäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Valvontalautakunnassa on puheenjohtaja, jonka on oltava Valviran virkamies ja neljä muuta jäsentä. Jäsenistä yhden on edustettava lääketieteellistä ja yhden oikeustieteellistä asiantuntemusta ja yhden sitä ammattialaa, jonka harjoittajaa koskevaa asiaa kulloinkin käsitellään.

Koulutettujen hierojien ammattialaa lautakunnassa edustaa tällä hetkellä Martti Lahikainen.

Asiat esittelee lautakunnassa ylijohtajan määräämä virkamies, joka määräytyy asiakohtaisesti.

Lautakunta kokoontuu noin 8 – 10 kertaa vuodessa ennalta sovitun aikataulun mukaisesti ja tarvittaessa muulloinkin.

Ammattitoiminnan asianmukaisuuden selvittäminen

Jos on perusteltua aihetta olettaa, että terveydenhuollon ammattihenkilö on sairauden, päihteiden väärinkäytön, heikentyneen toimintakyvyn tai muun vastaavan syyn takia kykenemätön toimimaan ammatissaan, Valvira voi velvoittaa hänet lääkärintarkastukseen tai sairaalatutkimuksiin ammatillisen toimintakyvyn ja terveydentilan selvittämiseksi.

Jos on perusteltua aihetta olettaa, että terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamistaidossa tai ammattitiedoissa on puutteita, Valvira voi velvoittaa hänet ammattitaitojen tai -tietojen tutkimiseksi työkokeiluun, työnäytteeseen tai kuulusteluun ammattitaidon selvittämiseksi. Ammattitaidon selvittämisestä syntyneet kustannukset korvataan valtion varoista.

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei suostu ammatillisen toimintakyvyn ja terveydentilan tai ammattitaidon selvittämiseen, Valvira kieltää nimikesuojattua ammattihenkilöä käyttämästä asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä.

 

Seuraamukset virheellisestä toiminnasta

Valvira voi antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita ammattitoimintaa varten tai kieltää käyttämästä valtioneuvoston asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä määräajaksi tai toistaiseksi, jos hieroja

1) laiminlyö lakiin terveydenhuollon ammattilaisista kirjattuja velvollisuuksiaan

2) suorittaa sellaisia tehtäviä, joihin hänen koulutustaan tai ammattitaitoaan on pidettävä riittämättömänä tai hänen toimintamahdollisuuksiaan rajoitettuina; tai

3) toimii muutoin virheellisesti tai moitittavasti.

Valvira ja aluehallintovirasto voivat lievemmissä tapauksissa antaa hierojalle huomautuksen tai kiinnittää hänen huomiotansa asianmukaiseen ammattitoimintaan. Tässä tarkoitettuun Valviran tai aluehallintoviraston antamaan huomautukseen ja huomion kiinnittämiseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

 

Kuuleminen

Ennen käsiteltävän turvaamis- tai kurinpitotoimen lopullista ratkaisemista Valviran on varattava terveydenhuollon ammattihenkilölle tilaisuus antaa selitys asiassa, ja Valvira voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Potilasasiakirjoilla on kantelujen ratkaisussa keskeinen merkitys. Niistä pitäisi käydä ilmi sairauden kulku, potilaan käynnit eri hoitopaikoissa, hoidon tarpeen arviointi, hoidon suunnittelu ja sen perustelut, tutkimuksen ja hoidon toteuttaminen sekä potilaan tilan muutokset. Myös sen, mitä potilaalle on kerrottu hänen sairaudestaan ja mitä hänen kanssaan on sovittu hoidosta, pitäisi näkyä potilasasiakirjoista. Samoin niistä olisi käytävä ilmi keskustelut omaisten kanssa silloin, kun potilas ei itse kykene päättämään hoidostaan.

Salassapitovelvollisuuden rikkominen

Ammattihenkilo tuomitaan rikoslain mukaan salassapitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi, jos hän paljastaa salassa pidettävän seikan, josta hän on asemassaan, toimessaan tai tehtävää suorittaessaan saanut tiedon, taikka käyttää tällaista salaisuutta omaksi tai toisen hyödyksi.

Jos salassapitorikos, huomioon ottaen teon merkitys yksityisyyden tai luottamuksellisuuden suojan kannalta taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava salassapitorikkomuksesta sakkoon.

 

Virkasalaisuuden rikkominen

Jos viranhaltija tahallaan palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä oikeudettomasti paljastaa sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka lain mukaan on salassa pidettävä, taikka käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi salassapidettävää asiakirjaa tai tietoa, on tuomittava virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Viranhaltija voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Huolimattomuuttaan virkasalaisuuden rikkomiseen syyllistynyt voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

 

Kirjallinen varoitus

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ammattitoiminnassaan on menetellyt vastoin lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka syyllistynyt tehtävässään muutoin virheellisyyteen tai laiminlyöntiin eikä virheellisyys tai laiminlyönti ole sen laatuista, että häntä olisi syytettävä tuomioistuimessa, Valvira voi antaa hänelle kirjallisen varoituksen.

 

Ammattitoiminnassa tehty rikos

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on tuomittu ammattitoiminnassa tekemästään rikoksesta vankeusrangaistukseen, voi Valvira kieltää määräajaksi häntä käyttämästä ammattinimikettä mikäli rikoksesta on havaittavissa, ettei hän ole sen luottamuksen arvoinen, jota hänen tulee nauttia. Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat voi kielto olla lopullinen.

Jo ennen tuomioistuimen päätöstäkin voi Valvira kieltää kieltää ammattinimikkeen käytön.

Kykenemättömyys toimia ammatissa

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on sairauden, päihteiden väärinkäytön, heikentyneen toimintakyvyn tai muun vastaavan syyn perusteella taikka muulla tavoin perustellusti todetun ammattitaidottomuuden vuoksi kykenemätön toimimaan terveydenhuollon ammattihenkilönä, Valvira voi antaa hänelle tarkempia määräyksiä ja ohjeita ammattitoimintaa varten tai kieltää käyttämästä ammattinimikettä määräajaksi tai toistaiseksi.

.

Väliaikaiset turvaamistoimenpiteet

Käsitellessään seuraamusasioita terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi tarvittaessa väliaikaisesti kieltää nimikesuojattua ammattihenkilöä käyttämästä asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä.

Valvira voi ryhtyessään turvaamistoimenpiteisiin määrätä ammattiaan itsenäisesti harjoittaneen terveydenhuollon ammattihenkilön erityisestä syystä luovuttamaan potilasasiakirjat sen paikkakunnan terveyskeskukseen erillisarkistona hoidettavaksi, jossa tämä harjoittaa ammattiaan.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri Terhikki

Valvira (aiemmin TEO) pitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä lain mukaisten valvontatehtävien hoitamiseksi.

Rekisteriin merkitään:

1) Terveydenhuollon ammattihenkilön nimi, henkilötunnus, rekisteröintinumero, kotiosoite, ammatinharjoittamisoikeus ja sen rajoittaminen tai poistaminen, ammatinharjoittamislupa ja sen peruuttaminen samoin kuin oikeus käyttää terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä ja sen kieltäminen sekä tiedot ammatinharjoittamisoikeuden tai -luvan taikka nimikesuojauksen perusteena olevasta koulutuksesta.

2) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintoviraston ratkaisu, jossa terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitoiminnassa on todettu virheellisyyttä, laiminlyöntejä tai moitittavuutta sekä tiedot ammattitoiminnassa saadusta varoituksesta, sakko- ja vankeusrangaistuksesta, viraltapanosta tai virantoimituksesta pidättämisestä.

Tiedot poistetaan rekisteristä kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on saanut tiedon rekisteröidyn kuolemasta. Rangaistusta tai muuta valvontaratkaisua koskevat tiedot poistetaan, kun päätöksen tai muun ratkaisun antamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Rangaistusta koskeva tieto tulee poistaa myös, kun rangaistukseen tuomitsemisen syynä olleen teon rangaistavuus on poistettu.

Keskusrekisteriin merkitään lisäksi tarvittaessa tiedot terveydenhuollon ammattihenkilön varaamisesta valmiuslain mukaisiin tehtäviin.

 

Julkinen tietopalvelu

Lakia terveydenhuollon ammattihenkilöistä on muutettu niin, että Valvira on voinut rakentaa internetin välityksellä käytettävän hakupalvelun sen hallussa olevaan terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin, Terhikkiin. Tietopalvelun välityksellä rekisteristä saa tiedon terveydenhuollon ammattihenkilön nimestä, rekisterinumerosta, syntymävuodesta ja ammattipätevyydestä sekä siitä, onko hänen oikeuttaan harjoittaa ammattiaan rajoitettu, ja jos on niin miten. Tiedon saa yksittäisestä ammattihenkilöstä kirjoittamalla hänen nimensä tai rekisterinumeronsa tietopalvelun hakukenttään. Mitään osoite- tai työpaikkatietoja tietopalvelun kautta ei saa. Tiedot julkisesta tietopalvelusta poistetaan välittömästi, kun Valvira on saanut tiedon terveydenhuollon ammattihenkilön kuolemasta tai kun terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikkeen käyttö on kielletty.

Tietopalvelu löytyy osoitteesta https://julkiterhikki.valvira.fi/

 

 

Ammattihenkilöiden rekisteristä poistaminen omasta pyynnöstä

Valvira voi terveydenhuollon ammattihenkilön omasta pyynnöstä rajoittaa laillistetun ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeutta tai poistaa sen, ja peruuttaa luvan saaneen ammattihenkilön ammatinharjoittamisluvan. Laissa ei mainita lainkaan mahdollisuutta suojatun ammattinimikkeen käyttöoikeuden poistoon omasta pyynnöstä, mutta Valvira on tulkinnut, että tasavertaisen kohtelun nimissä sekin voidaan tehdä, mikäli hieroja perustellusta syystä haluaa tietonsa poistettavaksi ammattihenkilöiden rekisteristä.

Potilasasiakirjat

 

Tarkoitus

Potilasasiakirjat muodostavat henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitetun henki-

lörekisterin, ja ne

-palvelevat potilaan hoidon suunnittelua, toteutusta ja seurantaa, edistävät hoidon jatkuvuutta

-palvelevat potilaan tiedonsaantioikeutta ja oikeusturvaa

-palvelevat terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeusturvaa

-palvelevat terveydenhuollon palvelujen laadunvalvontaa

-palvelevat toiminnan suunnittelua ja arviointia sekä tutkimusta ja opetusta

Potilasasiakirjojen perusteella on voitava selvittää myös jälkikäteen hoidon ja toiminnan asianmukaisuutta esim. tehdyn kantelun perusteella.

Potilasasiakirjoihin kuuluvat potilaskertomus ja siihen liittyvät asiakirjat, kuten lähetteet, laboratorio-, röntgen- ja muut tutkimustallenteet, -asiakirjat ja -lausunnot, konsultaatiovastaukset, tutkimuksen tai hoidon perusteella annetut todistukset ja lausunnot sekä muut potilaan hoidon järjestämisen ja toteuttamisen yhteydessä syntyneet tai muualta saadut tiedot ja asiakirjat tai tekniset tallenteet.

Muita kuin potilasta itseään koskevia tietoja ja henkilötietolaissa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja saa merkitä vain, jos ne ovat potilaan hoidon kannalta välttämättömiä.

Näitä arkaluonteisia tietoja ovat mm:

-rotu, etninen alkuperä,

-yhteiskunnallinen, poliittinen, uskonnollinen vakaumus,

-ammattiliittoon kuuluminen,

-rikoksen tekeminen, rangaistus,

-seksuaalinen suuntautuminen,

-sosiaalihuollon tarve, palvelujen tai etuuksien saanti.

Potilasasiakirjoihin kuulumattomat henkilökohtaiset muistiinpanot on hävitettävä heti kun niihin sisältyvä oleellinen tieto on siirretty varsinaisiin potilasasiakirjoihin. Niistä ei tule muodostaa potilasasiakirjojen ”sivuarkistoa”.

Hierojan toimiessa palvelussuhteessa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikköön on potilasasiakirjojen rekisterinpitäjänä kyseinen terveydenhuollon toimintayksikkö.  Itsenäisenä ammatinharjoittajana esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon toimintayksikön tiloissa tai sen yhteydessä toimiessaan on rekisterinpitäjänä hieroja itse.

Potilasasiakirjojen sisältämiä tietoja voidaan antaa muualle potilaan tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella esim. kopioimalla asiakirjoja tai ottamalla tulosteita, jos tietojen luovutus on säädösten perusteella mahdollista.

Rekisterinpitäjän vastuu ja velvollisuudet

Rekisterinpitäjä (terveydenhuollon toimintayksikkö tai itsenäinen ammatinharjoittaja) vastaa potilasasiakirjajärjestelmän suunnittelusta, toteuttamisesta, säilyttämisestä sekä henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä velvoitteista. Rekisterinpitäjä ei voi delegoida vastuutaan muille, vaikka joitakin rekisterinpitoon liittyviä tehtäviä voikin sopimuksella antaa toisen hoidettavaksi.

Yksityiset terveydenhuollon palveluja tuottavat toimintayksiköt ja itsenäiset terveydenhuollon ammatinharjoittajat vastaavat rekisterinpitäjinä siitä, että potilasasiakirjat säilytetään huolella niille säädetyn säilytysajan. Potilaslain §12 mukaan tuo aika on ”hoidon järjestämisen ja toteuttamisen, hoitoon liittyvien mahdollisten korvausvaatimusten ja tieteellisen tutkimuksen edellyttämä aika”. Ennen 1.5.1999 laaditut asiakirjat on säilytettävä vanhan lain mukaan 20 vuotta, sitä uudempien asiakirjojen säilytysaika on 12 vuotta potilaan kuolemasta, tai jos siitä ei ole tietoa, 120 vuotta potilaan syntymästä tai 12 vuotta hoidon päättymisestä.

Itsenäiset ammatinharjoittajat ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat, jotka toimivat esim. lääkäriasemalta vuokraamissaan tiloissa, voivat antaa kirjallisen sopimuksen perusteella osan rekisterinpitäjän tehtävistään, esimerkiksi potilasasiakirjojen säilyttämisen ja arkistoinnin, lääkäriaseman hoidettavaksi. Tällainen sopimus ei kuitenkaan vaihda rekisterinpitäjää, eikä vähennä tai muuta itsenäisen ammatinharjoittajan vastuuta asiakirjojen käsittelystä. Potilasasiakirjoja ei voida siis tällöinkään antaa ilman potilaan suostumusta esimerkiksi lääkäriasemalla työskentelevän toisen terveydenhuollon ammatinharjoittajan käyttöön. Antaessaan potilasasiakirjojensa säilyttämisen ja arkistoinnin esim. lääkäriaseman hoidettavaksi, on ammatinharjoittajan informoitava siitä potilaitaan.

 

Rekisteriseloste

Rekisterinpitäjän tulee laatia jokaisesta eri henkilörekisteristä rekisteriseloste, josta ilmenee

1) rekisterinpitäjän ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja yhteystiedot,

2) henkilötietojen käsittelyn tarkoitus,

3) kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä ja näihin liittyvistä tiedoista tai tietoryhmistä,

4) mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan ja siirretäänkö tietoja Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle,

5) kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista.

Rekisterinpitäjän on pidettävä rekisteriseloste potilaiden saatavilla. (Lisätietoja tietosuojavaltuutetun toimiston kotisivuilta www.tietosuoja.fi)

Tietojen luovutus

Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassapidettäviä. Potilaslain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu samassa terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä tai sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Jos potilaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa kirjallisella suostumuksella. On huomioitava, että sivullisia ovat myös samassa terveydenhuoltoyksikössä kaikki muut kuin potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin henkilökohtaisesti osallistuvat. Hoitoon osallistuvatkin ovat oikeutettuja potilastietoihin vain siinä laajuudessa kuin työtehtävät edellyttävät.

Tietojen luovuttaja vastaa luovutuksen laillisuudesta ja riittävästä tietosuojasta. Potilasasiakirjatiedot luovutetaan pääsääntöisesti kopioina tai lausuntoina. Potilasasiakirjoihin tehdään merkintä niihin sisältyvien tietojen luovuttamisesta (mitä tietoja, milloin, kenelle, kuka luovutti) ja luovutuksen peruste. Merkintä tehdään myös siitä, jos potilas on kieltänyt tietojensa luovuttamisen tai jos alaikäinen potilas, joka kykenee päättämään hoidostaan, on kieltänyt tietojen antamisen.

Oikeus saada ja tarkastaa itseään koskevat tiedot

Henkilötietolain mukaan potilaalla on oikeus joustavasti ja ilman tarpeetonta viivytystä saada tarkastaa, mitä tietoja hänestä on merkitty potilasasiakirjoihin. Tarkastusoikeudella tarkoitetaan henkilökohtaista potilasasiakirjatietojen oikeellisuuden tarkastamista, ja sen voi suorittaa vain potilas itse. Potilaalla on myös oikeus saada halutessaan kopiot potilasasiakirjoista.

Alaikäisen kohdalla tarkastusoikeutta voi käyttää hänen huoltajansa. Jos alaikäistä on päädytty hoitamaan potilaslain 7 §:n mukaisesti yhteisymmärryksessä hänen itsensä (ei huoltajien) kanssa, ja hän kieltää tietojensa antamisen huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle, ei heillä myöskään ole tarkastusoikeutta potilasasiakirjoihin.

Tarkastusoikeus voidaan henkilötietolain mukaan evätä vain, jos tiedon antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle taikka jonkun muun oikeuksille. Tarkastusoikeuden eväämisestä on annettava kirjallinen ratkaisu, jossa on mainittava syyt, joiden vuoksi tarkastusoikeus on evätty. Tarkastusoikeutta pyytänyt voi halutessaan saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

Potilasasiakirjamerkintöjen korjaaminen

Potilasasiakirjojen mahdolliset virheelliset tiedot on korjattava rekisterinpitäjän omasta aloitteesta tai potilaan perustellusta vaatimuksesta. Korjaukset tehdään siten, että sekä alkuperäinen että korjattu merkintä ovat myöhemmin luettavissa, samoin korjauksen tekijän nimi, korjauksen tekopäivä ja peruste. Mikäli potilaan vaatimaan korjaukseen ei ole perusteita, on asiasta annettava potilaalle kirjallinen ratkaisu, jossa on esitettävä syyt, joiden vuoksi vaadittua korjausta ei tehdä. Potilas voi halutessaan saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

 

Potilasasiakirjojen säilyttäminen ammatinharjoittajan lopetettua toimintansa

Potilasasiakirjojen käsittelystä ja säilytyksestä yksityisen terveydenhuollon rekisterinpitäjän toiminnan loppumisen jälkeen ei ole vielä säädetty. Asiaa koskevat säädökset on tarkoitus kirjata yksityisestä terveydenhuollosta annettuun lakiin sen muutosten yhteydessä. Muutokset ovat tällä hetkellä valmisteltavana sosiaali- ja terveysministeriössä.

Toiminnan loppumisen jälkeen on syytä tiedustella alueen terveyskeskukselta potilasasiakirjojen säilytettäväksi ottamista. Tarvittaessa voi asiasta neuvotella myös aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosaston kanssa. Potilasasiakirjoja ei voi toiminnan loppumisen jälkeen tai esim. yrityksen fuusioituessa myydä toiselle yritykselle tai ammatinharjoittajalle, eikä luovuttaa kenellekään ilman säädöksissä todettua perustetta. Tärkeintä on huolehtia siitä, etteivät potilasasiakirjat missään tilanteessa joudu sivullisten käsiin.

 

 

Laskutus

Kaikissa laskuissa on oltava vähintään

-laskun antamispäivä,

-myyjän nimi ja Y-tunnus,

-myytyjen tavaroiden tai palvelujen määrä, luonne ja laajuus,

-verottomuuden peruste; koulutetulla hierojalla se on arvonlisäverolaki §34.

Näitä niinsanottuja kevennettyjä laskumerkintöjä voi ei-arvonlisäverovelvollinen hieroja käyttää vain yksityishenkilöille tapahtuvassa myyntitoiminnassa.

 

Yhteisölle tehtävällä laskulla tulee olla edellisten lisäksi

· yhteen tai useampaan sarjaan perustuva juokseva tunniste, jolla lasku yksilöidään,

· ostajan arvonlisäverotunniste,

· myyjän ja ostajan nimi ja osoitetiedot,

· tavaroiden toimituspäivä, palveluiden suorituspäivä,

· ennakkomaksun maksupäivä (jos ennakkolaskutusta),

· viittaus aikaisempaan laskuun jos laskulla muutetaan jo annettua laskua.

 

Jos hieroja on arvonlisäverovelvollinen on laskuissa oltava kaikkien edellisten merkintöjen lisäksi myös

· veron peruste kunkin verokannan osalta, hinta ilman veroa, alennukset ja hyvitykset,

· verokanta,

· suoritettavan veron määrä,

 

Ei-arvonlisäverovelvollisen myyjän on aina annettava lasku, kun hän luovuttaa kunnalle verottomia terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyviä palveluja ja tavaroita.

Myyjän on säilytettävä antamiensa, omaa liiketoimintaansa koskevien laskujen jäljennökset vähintään kuusi vuotta sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt ja johon tilikauteen liiketoimi sisältyy. Myös yksityishenkilölle annettu lasku on säilytettävä.

Laskujen säilytysvelvollisuus koskee laskujen lisäksi kaikkia tositteita. Velvollisuus ei koske pelkästään laskunantovelvollisuuden piiriin kuuluvia laskuja, vaan se koskee kaikkia elinkeinonharjoittajan antamia ja vastaanottamia laskuja.

Verovelvollisen on itse huolehdittava laskujen säilytyksestä riippumatta siitä, kuka laskut on laatinut.

 

 

Itsenäinen ammatinharjoittaja ei tarvitse

Käyttöönottotarkastus

Palvelujen tuottajan on esitettävä terveydenhuollon palvelujen antamiseen käytettävät tilat ja laitteet
toimintakunnossa terveyslautakunnan tarkastettavaksi ennen niiden käyttöönottoa.
Palvelujen tuottajalla tarkoitetaan yksittäistä henkilöä taikka yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä
tai muuta yhteisöä taikka säätiötä, joka ylläpitää terveydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä.
Palvelujen tuottajana ei pidetä itsenäistä ammatinharjoittajaa tai työnantajaa, joka järjestää itse
työterveyshuoltopalvelut.Itsenäisenä ammatinharjoittajana aloittavan hierojan ei siis lain mukaan
tarvitse kutsua terveystarkastajaa.

 

Potilasasiamies

Terveydenhuollon toimintayksikölle on nimettävä potilasasiamies. Kahdella tai useammalla toimintayksiköllä voi myös olla yhteinen potilasasiamies.

Potilasasiamiehen tehtävänä on

1) neuvoa potilaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa,

2) avustaa potilasta potilaslain §10 tarkoitetuissa asioissa (muistutus, kantelu, vahingonkorvauksen hakeminen, rikosilmoitus),

3) tiedottaa potilaan oikeuksista,

4) toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Säädös potilasasiamiehestä koskee vain terveydenhuollon toimintayksiköitä; itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivalla hierojalla ei siis voi olla lain tarkoittamaa potilasasiamiestä.

Arvonlisävero

Koulutetun hierojan työ on vapaata arvonlisäverosta silloin, kun hän toimii terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia noudattaen käyttäen yleisesti hyväksyttyjä kokemusperäisiä menetelmiä koulutuksensa mukaisesti.

Veroa ei myöskään suoriteta, kun hieroja luovuttaa hoidon yhteydessä hoitoon tavanomaisesti liittyviä palveluja ja tavaroita.

 

Lähteet

Koulutetun hierojan tutkintovaatimukset 2005

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Laki yksityisestä terveydenhuollosta

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Henkilötietolaki

Potilasvakuutuslaki

Arvonlisäverolaki

Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastojen ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen

yksityisen terveydenhuollon valvonnan ja ohjauksen yhteistyöryhmän YTEVA:n muistio 12.6.2007

Lyhennelmiä terveydenhuollon kantelupäätöksistä, TEO 2005 ja 2006

TEO:n apulaisjohtaja Tarja Holin potilasasiakirjoja koskevan luennon PowerPoint-esitys

www.valvira.fi

www.vero.fi

www.avi.fi

 

Martti Lahikainen

 

 

Hierojaa koskeva lainsäädäntö

 

Martti Lahikainen

 

HIEROJAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

 

Koulutetun hierojan tutkintovaatimuksissa on lueteltu lakeja ja asetuksia, joiden tunteminen hierojan toimintaa koskevilta osiltaan edellytetään tutkinnon suorittajalta. Yritystoimintaa säätelevistä säädöksistä on runsaasti tarjolla helposti hankittavaa tietoa, mutta terveydenhuollon ammattilaisen on tiedettävä paljon muutakin. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään.

Seuraavassa on kerrottu terveydenhuollon lainsäädännön hierojalle tuomista lisävelvoitteista.

Laki jakaa terveydenhuollon ammattihenkilöt kolmeen kastiin, laillistetut, luvan saaneet ja nimikesuojatut. Koulutettu hieroja on valtioneuvoston asetuksella nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Nimikesuojatussa ammatissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito, mutta ammattinimikkeen ”koulutettu hieroja” käyttö on sallittu niille, jotka ovat suorittaneet koulutetun hierojan tutkinnon Suomessa.  Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto (Valvira) voi määrätyin edellytyksin hakemuksesta myöntää oikeuden käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä myös vastaavan tutkinnon ulkomailla suorittaneelle.

Hierojan ammattieettiset velvollisuudet

Menettelytavat

Terveydenhuollon ammattihenkilönä koulutetun hierojan ammattitoiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Laki vaatii, että koulutetun hierojan on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Laki ei ehdottomasti vaadi menettelytapojen tieteellistä todentamista, mutta käytännössä mikään menetelmä ei voi saada yleistä hyväksyntää eikä täyttää vaatimusta kokemusperäisyydestä ilman tutkimustiedon tukea. Laissa mainittu kokemusperäisyys ei tarkoita terapeutin omia kokemuksia, eikä laajasti markkinoitu tuote välttämättä ole yleisesti hyväksytty. Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontaviraston (Valvira) linjauksen mukaan esimerkiksi yleisesti käytössä oleva ”jäsenkorjaus” ei ole yleisesti hyväksytty menetelmä. Myös katteettomat markkinointiväitteet magneettikenttäterapian tehosta luunmurtumien hoidossa ovat antaneet aiheen huomautukseen.

Ammattitoiminnassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat.

Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Tiukasti tulkiten tämä tarkoittaa, että hierojalla on kesken unienkin lakisääteinen velvollisuus herätä harkitsemaan asiakkaan avuntarpeen kiireellisyyttä, jos on erehtynyt jättämään kännykkänsä yöksi auki.

 

Salassapitovelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen.

 

Täydennyskoulutusvelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin.

Terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että ammattihenkilö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen.

Koulutettujen Hierojien Liitto järjestää vuosittain kahdet opintopäivät, joissa on luentoja kaikista hierojan työhön liittyvistä osa-alueista. Opintopäiviin osallistumalla voi koulutettu hieroja täyttää lakisääteisen velvoitteensa ammattitaitonsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Määräysten noudattaminen ja tietojen antaminen

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ammattitoiminnassaan noudattamaan, mitä Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto (Valvira) tai aluehallintovirasto säännösten tai määräysten nojalla määrää.

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen salassapitosäännösten estämättä antamaan Valviran tai aluehallintoviraston pyytämät, sille laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset ilmoitukset, selitykset ja selvitykset.

 

Ilmoitusvelvollisuus

Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan terveydenhuollon ammattihenkilön ei tarvitse hakea erillistä lupaa aluehallintovirastolta, mutta hänen tulee ennen ammatinharjoittamisen aloittamista tehdä aluehallintovirastolle kirjallinen ilmoitus itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta.

Toiminnan aloittamisesta on siis ilmoitettava aluehallintoviraston ylläpitämään terveydenhuollon ammatinharjoittajien rekisteriin. Se on eri asia kuin Valviran (entinen Teo) ylläpitämä ammattihenkilöiden keskusrekisteri, johon on yleensä oppilaitosten toimesta ilmoitettu kaikki tutkinnon suorittaneet.

Jos ammatinharjoittamisen aloittamisilmoitus on aikanaan tullut laiminlyötyä, voi seuraamuksena olla arvonlisäverojen takautuva perintä. Jokaisen koulutetun hierojan kannattaa tarkistaa, onko oma ilmoitus tullut tehdyksi – ja onko se aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastolle kirjautunut. (Aiemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ylläpitämä ammatinharjoittajien rekisteri on siirtynyt aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastojen hoidettavaksi.) Aluehallintovirastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.avi.fi.

Aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastolle tehtävässä toiminnan aloittamisilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:

1) nimi, henkilötunnus, puhelinnumero ja muut yhteystiedot, koulutus ja nimi tai toiminimi, jolla toimintaa harjoitetaan;

2) annettavat terveyden- ja sairaanhoidon palvelut sekä paikka, jossa palveluja annetaan;

3) tieto rekisteröitymisestä ennakkoperintälaissa tarkoitettuun ennakkoperintärekisteriin;

4) potilasasiakirjojen säilyttämispaikka;

5) toiminnan aloittamispäivä.

Toiminnan lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus aluehallintovirastolle 30 päivän kuluessa siitä, kun palvelujen antaminen lopetetaan.

 

Toimintakertomus

Jokaisen itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan hierojan on annettava vuosittain toimintakertomus aluehallintovirastoon. Toimintakertomuksessa on ilmoitettava terveyden- ja sairaanhoidon palveluja koskevat toimintatiedot (asiakkaiden määrä ja asiakaskäyntien määrä) sekä henkilökunnan, toimitilojen ja toiminnan muutokset. Tätä varten lomakkeita on saatavilla sähköisinä osoitteesta www.lomake.fi, aluehallintovirastojen kotisivuilla www.avi.fi, tai paperilomakkeina aluehallintovirastojen sosiaali- ja terveysosastoilta.

Aluehallintovirastoihin on tullut kovin vähän toimintakertomuksia; oletko Sinä muistanut?

Vakuuttamisvelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ottamaan potilasvakuutuksen. Vakuutusvalvontavirasto voi määrätä maksamaan laiminlyödyn vakuutusmaksun koko ajalta kymmenkertaisena.

 

Ohjaus ja valvonta

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleinen ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira (aiemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) ohjaa ja valvoo valtakunnallisesti terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Läänin alueella meitä ohjaa ja valvoo Aluehallintovirasto. Valvira ohjaa ja valvoo sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjauksessa ja valvonnassa.

Valvira käsittelee terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjaukseen ja valvontaan liittyvät asiat erityisesti silloin, kun kysymyksessä on

1) periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen asia,

2) epäily hoitovirheestä, joka on johtanut kuolemaan tai vaikeaan pysyvään vammautumiseen,

3) oikeuslääkärin tekemään kuolemansyyn selvittämiseen liittyvä asia,

4) asia, joka saattaa edellyttää turvaamis- tai kurinpitotoimenpiteitä,

5) asia, jota aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään.

Valvira tai aluehallintovirasto ei tutki yli viisi vuotta vanhaa asiaa, ellei kantelun tutkimiseen ole erityistä syytä.

 

Valvontalautakunta

Valvirassa on terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta, jossa käsitellään ja ratkaistaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista, menettämistä ja takaisinsaamista sekä kurinpitoa koskevat asiat.

Sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu Valviran esityksestä lautakunnan jäsenet ja varajäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Valvontalautakunnassa on puheenjohtaja, jonka on oltava Valviran virkamies ja neljä muuta jäsentä. Jäsenistä yhden on edustettava lääketieteellistä ja yhden oikeustieteellistä asiantuntemusta ja yhden sitä ammattialaa, jonka harjoittajaa koskevaa asiaa kulloinkin käsitellään.

Koulutettujen hierojien ammattialaa lautakunnassa edustaa tällä hetkellä Martti Lahikainen.

Asiat esittelee lautakunnassa ylijohtajan määräämä virkamies, joka määräytyy asiakohtaisesti.

Lautakunta kokoontuu noin 8 – 10 kertaa vuodessa ennalta sovitun aikataulun mukaisesti ja tarvittaessa muulloinkin.

Ammattitoiminnan asianmukaisuuden selvittäminen

Jos on perusteltua aihetta olettaa, että terveydenhuollon ammattihenkilö on sairauden, päihteiden väärinkäytön, heikentyneen toimintakyvyn tai muun vastaavan syyn takia kykenemätön toimimaan ammatissaan, Valvira voi velvoittaa hänet lääkärintarkastukseen tai sairaalatutkimuksiin ammatillisen toimintakyvyn ja terveydentilan selvittämiseksi.

Jos on perusteltua aihetta olettaa, että terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamistaidossa tai ammattitiedoissa on puutteita, Valvira voi velvoittaa hänet ammattitaitojen tai -tietojen tutkimiseksi työkokeiluun, työnäytteeseen tai kuulusteluun ammattitaidon selvittämiseksi. Ammattitaidon selvittämisestä syntyneet kustannukset korvataan valtion varoista.

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei suostu ammatillisen toimintakyvyn ja terveydentilan tai ammattitaidon selvittämiseen, Valvira kieltää nimikesuojattua ammattihenkilöä käyttämästä asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä.

 

Seuraamukset virheellisestä toiminnasta

Valvira voi antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita ammattitoimintaa varten tai kieltää käyttämästä valtioneuvoston asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä määräajaksi tai toistaiseksi, jos hieroja

1) laiminlyö lakiin terveydenhuollon ammattilaisista kirjattuja velvollisuuksiaan

2) suorittaa sellaisia tehtäviä, joihin hänen koulutustaan tai ammattitaitoaan on pidettävä riittämättömänä tai hänen toimintamahdollisuuksiaan rajoitettuina; tai

3) toimii muutoin virheellisesti tai moitittavasti.

Valvira ja aluehallintovirasto voivat lievemmissä tapauksissa antaa hierojalle huomautuksen tai kiinnittää hänen huomiotansa asianmukaiseen ammattitoimintaan. Tässä tarkoitettuun Valviran tai aluehallintoviraston antamaan huomautukseen ja huomion kiinnittämiseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

 

Kuuleminen

Ennen käsiteltävän turvaamis- tai kurinpitotoimen lopullista ratkaisemista Valviran on varattava terveydenhuollon ammattihenkilölle tilaisuus antaa selitys asiassa, ja Valvira voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Potilasasiakirjoilla on kantelujen ratkaisussa keskeinen merkitys. Niistä pitäisi käydä ilmi sairauden kulku, potilaan käynnit eri hoitopaikoissa, hoidon tarpeen arviointi, hoidon suunnittelu ja sen perustelut, tutkimuksen ja hoidon toteuttaminen sekä potilaan tilan muutokset. Myös sen, mitä potilaalle on kerrottu hänen sairaudestaan ja mitä hänen kanssaan on sovittu hoidosta, pitäisi näkyä potilasasiakirjoista. Samoin niistä olisi käytävä ilmi keskustelut omaisten kanssa silloin, kun potilas ei itse kykene päättämään hoidostaan.

Salassapitovelvollisuuden rikkominen

Ammattihenkilo tuomitaan rikoslain mukaan salassapitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi, jos hän paljastaa salassa pidettävän seikan, josta hän on asemassaan, toimessaan tai tehtävää suorittaessaan saanut tiedon, taikka käyttää tällaista salaisuutta omaksi tai toisen hyödyksi.

Jos salassapitorikos, huomioon ottaen teon merkitys yksityisyyden tai luottamuksellisuuden suojan kannalta taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava salassapitorikkomuksesta sakkoon.

 

Virkasalaisuuden rikkominen

Jos viranhaltija tahallaan palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä oikeudettomasti paljastaa sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka lain mukaan on salassa pidettävä, taikka käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi salassapidettävää asiakirjaa tai tietoa, on tuomittava virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Viranhaltija voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Huolimattomuuttaan virkasalaisuuden rikkomiseen syyllistynyt voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

 

Kirjallinen varoitus

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ammattitoiminnassaan on menetellyt vastoin lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka syyllistynyt tehtävässään muutoin virheellisyyteen tai laiminlyöntiin eikä virheellisyys tai laiminlyönti ole sen laatuista, että häntä olisi syytettävä tuomioistuimessa, Valvira voi antaa hänelle kirjallisen varoituksen.

 

Ammattitoiminnassa tehty rikos

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on tuomittu ammattitoiminnassa tekemästään rikoksesta vankeusrangaistukseen, voi Valvira kieltää määräajaksi häntä käyttämästä ammattinimikettä mikäli rikoksesta on havaittavissa, ettei hän ole sen luottamuksen arvoinen, jota hänen tulee nauttia. Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat voi kielto olla lopullinen.

Jo ennen tuomioistuimen päätöstäkin voi Valvira kieltää kieltää ammattinimikkeen käytön.

Kykenemättömyys toimia ammatissa

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on sairauden, päihteiden väärinkäytön, heikentyneen toimintakyvyn tai muun vastaavan syyn perusteella taikka muulla tavoin perustellusti todetun ammattitaidottomuuden vuoksi kykenemätön toimimaan terveydenhuollon ammattihenkilönä, Valvira voi antaa hänelle tarkempia määräyksiä ja ohjeita ammattitoimintaa varten tai kieltää käyttämästä ammattinimikettä määräajaksi tai toistaiseksi.

.

Väliaikaiset turvaamistoimenpiteet

Käsitellessään seuraamusasioita terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi tarvittaessa väliaikaisesti kieltää nimikesuojattua ammattihenkilöä käyttämästä asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä.

Valvira voi ryhtyessään turvaamistoimenpiteisiin määrätä ammattiaan itsenäisesti harjoittaneen terveydenhuollon ammattihenkilön erityisestä syystä luovuttamaan potilasasiakirjat sen paikkakunnan terveyskeskukseen erillisarkistona hoidettavaksi, jossa tämä harjoittaa ammattiaan.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri Terhikki

Valvira (aiemmin TEO) pitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä lain mukaisten valvontatehtävien hoitamiseksi.

Rekisteriin merkitään:

1) Terveydenhuollon ammattihenkilön nimi, henkilötunnus, rekisteröintinumero, kotiosoite, ammatinharjoittamisoikeus ja sen rajoittaminen tai poistaminen, ammatinharjoittamislupa ja sen peruuttaminen samoin kuin oikeus käyttää terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä ja sen kieltäminen sekä tiedot ammatinharjoittamisoikeuden tai -luvan taikka nimikesuojauksen perusteena olevasta koulutuksesta.

2) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintoviraston ratkaisu, jossa terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitoiminnassa on todettu virheellisyyttä, laiminlyöntejä tai moitittavuutta sekä tiedot ammattitoiminnassa saadusta varoituksesta, sakko- ja vankeusrangaistuksesta, viraltapanosta tai virantoimituksesta pidättämisestä.

Tiedot poistetaan rekisteristä kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on saanut tiedon rekisteröidyn kuolemasta. Rangaistusta tai muuta valvontaratkaisua koskevat tiedot poistetaan, kun päätöksen tai muun ratkaisun antamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Rangaistusta koskeva tieto tulee poistaa myös, kun rangaistukseen tuomitsemisen syynä olleen teon rangaistavuus on poistettu.

Keskusrekisteriin merkitään lisäksi tarvittaessa tiedot terveydenhuollon ammattihenkilön varaamisesta valmiuslain mukaisiin tehtäviin.

 

Julkinen tietopalvelu

Lakia terveydenhuollon ammattihenkilöistä on muutettu niin, että Valvira on voinut rakentaa internetin välityksellä käytettävän hakupalvelun sen hallussa olevaan terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin, Terhikkiin. Tietopalvelun välityksellä rekisteristä saa tiedon terveydenhuollon ammattihenkilön nimestä, rekisterinumerosta, syntymävuodesta ja ammattipätevyydestä sekä siitä, onko hänen oikeuttaan harjoittaa ammattiaan rajoitettu, ja jos on niin miten. Tiedon saa yksittäisestä ammattihenkilöstä kirjoittamalla hänen nimensä tai rekisterinumeronsa tietopalvelun hakukenttään. Mitään osoite- tai työpaikkatietoja tietopalvelun kautta ei saa. Tiedot julkisesta tietopalvelusta poistetaan välittömästi, kun Valvira on saanut tiedon terveydenhuollon ammattihenkilön kuolemasta tai kun terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikkeen käyttö on kielletty.

Tietopalvelu löytyy osoitteesta https://julkiterhikki.valvira.fi/

 

 

Ammattihenkilöiden rekisteristä poistaminen omasta pyynnöstä

Valvira voi terveydenhuollon ammattihenkilön omasta pyynnöstä rajoittaa laillistetun ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeutta tai poistaa sen, ja peruuttaa luvan saaneen ammattihenkilön ammatinharjoittamisluvan. Laissa ei mainita lainkaan mahdollisuutta suojatun ammattinimikkeen käyttöoikeuden poistoon omasta pyynnöstä, mutta Valvira on tulkinnut, että tasavertaisen kohtelun nimissä sekin voidaan tehdä, mikäli hieroja perustellusta syystä haluaa tietonsa poistettavaksi ammattihenkilöiden rekisteristä.

Potilasasiakirjat

 

Tarkoitus

Potilasasiakirjat muodostavat henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitetun henki-

lörekisterin, ja ne

-palvelevat potilaan hoidon suunnittelua, toteutusta ja seurantaa, edistävät hoidon jatkuvuutta

-palvelevat potilaan tiedonsaantioikeutta ja oikeusturvaa

-palvelevat terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeusturvaa

-palvelevat terveydenhuollon palvelujen laadunvalvontaa

-palvelevat toiminnan suunnittelua ja arviointia sekä tutkimusta ja opetusta

Potilasasiakirjojen perusteella on voitava selvittää myös jälkikäteen hoidon ja toiminnan asianmukaisuutta esim. tehdyn kantelun perusteella.

Potilasasiakirjoihin kuuluvat potilaskertomus ja siihen liittyvät asiakirjat, kuten lähetteet, laboratorio-, röntgen- ja muut tutkimustallenteet, -asiakirjat ja -lausunnot, konsultaatiovastaukset, tutkimuksen tai hoidon perusteella annetut todistukset ja lausunnot sekä muut potilaan hoidon järjestämisen ja toteuttamisen yhteydessä syntyneet tai muualta saadut tiedot ja asiakirjat tai tekniset tallenteet.

Muita kuin potilasta itseään koskevia tietoja ja henkilötietolaissa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja saa merkitä vain, jos ne ovat potilaan hoidon kannalta välttämättömiä.

Näitä arkaluonteisia tietoja ovat mm:

-rotu, etninen alkuperä,

-yhteiskunnallinen, poliittinen, uskonnollinen vakaumus,

-ammattiliittoon kuuluminen,

-rikoksen tekeminen, rangaistus,

-seksuaalinen suuntautuminen,

-sosiaalihuollon tarve, palvelujen tai etuuksien saanti.

Potilasasiakirjoihin kuulumattomat henkilökohtaiset muistiinpanot on hävitettävä heti kun niihin sisältyvä oleellinen tieto on siirretty varsinaisiin potilasasiakirjoihin. Niistä ei tule muodostaa potilasasiakirjojen ”sivuarkistoa”.

Hierojan toimiessa palvelussuhteessa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikköön on potilasasiakirjojen rekisterinpitäjänä kyseinen terveydenhuollon toimintayksikkö.  Itsenäisenä ammatinharjoittajana esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon toimintayksikön tiloissa tai sen yhteydessä toimiessaan on rekisterinpitäjänä hieroja itse.

Potilasasiakirjojen sisältämiä tietoja voidaan antaa muualle potilaan tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella esim. kopioimalla asiakirjoja tai ottamalla tulosteita, jos tietojen luovutus on säädösten perusteella mahdollista.

Rekisterinpitäjän vastuu ja velvollisuudet

Rekisterinpitäjä (terveydenhuollon toimintayksikkö tai itsenäinen ammatinharjoittaja) vastaa potilasasiakirjajärjestelmän suunnittelusta, toteuttamisesta, säilyttämisestä sekä henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä velvoitteista. Rekisterinpitäjä ei voi delegoida vastuutaan muille, vaikka joitakin rekisterinpitoon liittyviä tehtäviä voikin sopimuksella antaa toisen hoidettavaksi.

Yksityiset terveydenhuollon palveluja tuottavat toimintayksiköt ja itsenäiset terveydenhuollon ammatinharjoittajat vastaavat rekisterinpitäjinä siitä, että potilasasiakirjat säilytetään huolella niille säädetyn säilytysajan. Potilaslain §12 mukaan tuo aika on ”hoidon järjestämisen ja toteuttamisen, hoitoon liittyvien mahdollisten korvausvaatimusten ja tieteellisen tutkimuksen edellyttämä aika”. Ennen 1.5.1999 laaditut asiakirjat on säilytettävä vanhan lain mukaan 20 vuotta, sitä uudempien asiakirjojen säilytysaika on 12 vuotta potilaan kuolemasta, tai jos siitä ei ole tietoa, 120 vuotta potilaan syntymästä tai 12 vuotta hoidon päättymisestä.

Itsenäiset ammatinharjoittajat ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat, jotka toimivat esim. lääkäriasemalta vuokraamissaan tiloissa, voivat antaa kirjallisen sopimuksen perusteella osan rekisterinpitäjän tehtävistään, esimerkiksi potilasasiakirjojen säilyttämisen ja arkistoinnin, lääkäriaseman hoidettavaksi. Tällainen sopimus ei kuitenkaan vaihda rekisterinpitäjää, eikä vähennä tai muuta itsenäisen ammatinharjoittajan vastuuta asiakirjojen käsittelystä. Potilasasiakirjoja ei voida siis tällöinkään antaa ilman potilaan suostumusta esimerkiksi lääkäriasemalla työskentelevän toisen terveydenhuollon ammatinharjoittajan käyttöön. Antaessaan potilasasiakirjojensa säilyttämisen ja arkistoinnin esim. lääkäriaseman hoidettavaksi, on ammatinharjoittajan informoitava siitä potilaitaan.

 

Rekisteriseloste

Rekisterinpitäjän tulee laatia jokaisesta eri henkilörekisteristä rekisteriseloste, josta ilmenee

1) rekisterinpitäjän ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja yhteystiedot,

2) henkilötietojen käsittelyn tarkoitus,

3) kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä ja näihin liittyvistä tiedoista tai tietoryhmistä,

4) mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan ja siirretäänkö tietoja Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle,

5) kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista.

Rekisterinpitäjän on pidettävä rekisteriseloste potilaiden saatavilla. (Lisätietoja tietosuojavaltuutetun toimiston kotisivuilta www.tietosuoja.fi)

Tietojen luovutus

Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassapidettäviä. Potilaslain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu samassa terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä tai sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Jos potilaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa kirjallisella suostumuksella. On huomioitava, että sivullisia ovat myös samassa terveydenhuoltoyksikössä kaikki muut kuin potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin henkilökohtaisesti osallistuvat. Hoitoon osallistuvatkin ovat oikeutettuja potilastietoihin vain siinä laajuudessa kuin työtehtävät edellyttävät.

Tietojen luovuttaja vastaa luovutuksen laillisuudesta ja riittävästä tietosuojasta. Potilasasiakirjatiedot luovutetaan pääsääntöisesti kopioina tai lausuntoina. Potilasasiakirjoihin tehdään merkintä niihin sisältyvien tietojen luovuttamisesta (mitä tietoja, milloin, kenelle, kuka luovutti) ja luovutuksen peruste. Merkintä tehdään myös siitä, jos potilas on kieltänyt tietojensa luovuttamisen tai jos alaikäinen potilas, joka kykenee päättämään hoidostaan, on kieltänyt tietojen antamisen.

Oikeus saada ja tarkastaa itseään koskevat tiedot

Henkilötietolain mukaan potilaalla on oikeus joustavasti ja ilman tarpeetonta viivytystä saada tarkastaa, mitä tietoja hänestä on merkitty potilasasiakirjoihin. Tarkastusoikeudella tarkoitetaan henkilökohtaista potilasasiakirjatietojen oikeellisuuden tarkastamista, ja sen voi suorittaa vain potilas itse. Potilaalla on myös oikeus saada halutessaan kopiot potilasasiakirjoista.

Alaikäisen kohdalla tarkastusoikeutta voi käyttää hänen huoltajansa. Jos alaikäistä on päädytty hoitamaan potilaslain 7 §:n mukaisesti yhteisymmärryksessä hänen itsensä (ei huoltajien) kanssa, ja hän kieltää tietojensa antamisen huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle, ei heillä myöskään ole tarkastusoikeutta potilasasiakirjoihin.

Tarkastusoikeus voidaan henkilötietolain mukaan evätä vain, jos tiedon antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle taikka jonkun muun oikeuksille. Tarkastusoikeuden eväämisestä on annettava kirjallinen ratkaisu, jossa on mainittava syyt, joiden vuoksi tarkastusoikeus on evätty. Tarkastusoikeutta pyytänyt voi halutessaan saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

Potilasasiakirjamerkintöjen korjaaminen

Potilasasiakirjojen mahdolliset virheelliset tiedot on korjattava rekisterinpitäjän omasta aloitteesta tai potilaan perustellusta vaatimuksesta. Korjaukset tehdään siten, että sekä alkuperäinen että korjattu merkintä ovat myöhemmin luettavissa, samoin korjauksen tekijän nimi, korjauksen tekopäivä ja peruste. Mikäli potilaan vaatimaan korjaukseen ei ole perusteita, on asiasta annettava potilaalle kirjallinen ratkaisu, jossa on esitettävä syyt, joiden vuoksi vaadittua korjausta ei tehdä. Potilas voi halutessaan saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

 

Potilasasiakirjojen säilyttäminen ammatinharjoittajan lopetettua toimintansa

Potilasasiakirjojen käsittelystä ja säilytyksestä yksityisen terveydenhuollon rekisterinpitäjän toiminnan loppumisen jälkeen ei ole vielä säädetty. Asiaa koskevat säädökset on tarkoitus kirjata yksityisestä terveydenhuollosta annettuun lakiin sen muutosten yhteydessä. Muutokset ovat tällä hetkellä valmisteltavana sosiaali- ja terveysministeriössä.

Toiminnan loppumisen jälkeen on syytä tiedustella alueen terveyskeskukselta potilasasiakirjojen säilytettäväksi ottamista. Tarvittaessa voi asiasta neuvotella myös aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosaston kanssa. Potilasasiakirjoja ei voi toiminnan loppumisen jälkeen tai esim. yrityksen fuusioituessa myydä toiselle yritykselle tai ammatinharjoittajalle, eikä luovuttaa kenellekään ilman säädöksissä todettua perustetta. Tärkeintä on huolehtia siitä, etteivät potilasasiakirjat missään tilanteessa joudu sivullisten käsiin.

 

 

Laskutus

Kaikissa laskuissa on oltava vähintään

-laskun antamispäivä,

-myyjän nimi ja Y-tunnus,

-myytyjen tavaroiden tai palvelujen määrä, luonne ja laajuus,

-verottomuuden peruste; koulutetulla hierojalla se on arvonlisäverolaki §34.

Näitä niinsanottuja kevennettyjä laskumerkintöjä voi ei-arvonlisäverovelvollinen hieroja käyttää vain yksityishenkilöille tapahtuvassa myyntitoiminnassa.

 

Yhteisölle tehtävällä laskulla tulee olla edellisten lisäksi

· yhteen tai useampaan sarjaan perustuva juokseva tunniste, jolla lasku yksilöidään,

· ostajan arvonlisäverotunniste,

· myyjän ja ostajan nimi ja osoitetiedot,

· tavaroiden toimituspäivä, palveluiden suorituspäivä,

· ennakkomaksun maksupäivä (jos ennakkolaskutusta),

· viittaus aikaisempaan laskuun jos laskulla muutetaan jo annettua laskua.

 

Jos hieroja on arvonlisäverovelvollinen on laskuissa oltava kaikkien edellisten merkintöjen lisäksi myös

· veron peruste kunkin verokannan osalta, hinta ilman veroa, alennukset ja hyvitykset,

· verokanta,

· suoritettavan veron määrä,

 

Ei-arvonlisäverovelvollisen myyjän on aina annettava lasku, kun hän luovuttaa kunnalle verottomia terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyviä palveluja ja tavaroita.

Myyjän on säilytettävä antamiensa, omaa liiketoimintaansa koskevien laskujen jäljennökset vähintään kuusi vuotta sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt ja johon tilikauteen liiketoimi sisältyy. Myös yksityishenkilölle annettu lasku on säilytettävä.

Laskujen säilytysvelvollisuus koskee laskujen lisäksi kaikkia tositteita. Velvollisuus ei koske pelkästään laskunantovelvollisuuden piiriin kuuluvia laskuja, vaan se koskee kaikkia elinkeinonharjoittajan antamia ja vastaanottamia laskuja.

Verovelvollisen on itse huolehdittava laskujen säilytyksestä riippumatta siitä, kuka laskut on laatinut.

 

 

Itsenäinen ammatinharjoittaja ei tarvitse

Käyttöönottotarkastus

Palvelujen tuottajan on esitettävä terveydenhuollon palvelujen antamiseen käytettävät tilat ja laitteet
toimintakunnossa terveyslautakunnan tarkastettavaksi ennen niiden käyttöönottoa.
Palvelujen tuottajalla tarkoitetaan yksittäistä henkilöä taikka yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä
tai muuta yhteisöä taikka säätiötä, joka ylläpitää terveydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä.
Palvelujen tuottajana ei pidetä itsenäistä ammatinharjoittajaa tai työnantajaa, joka järjestää itse
työterveyshuoltopalvelut.Itsenäisenä ammatinharjoittajana aloittavan hierojan ei siis lain mukaan
tarvitse kutsua terveystarkastajaa.

 

Potilasasiamies

Terveydenhuollon toimintayksikölle on nimettävä potilasasiamies. Kahdella tai useammalla toimintayksiköllä voi myös olla yhteinen potilasasiamies.

Potilasasiamiehen tehtävänä on

1) neuvoa potilaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa,

2) avustaa potilasta potilaslain §10 tarkoitetuissa asioissa (muistutus, kantelu, vahingonkorvauksen hakeminen, rikosilmoitus),

3) tiedottaa potilaan oikeuksista,

4) toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Säädös potilasasiamiehestä koskee vain terveydenhuollon toimintayksiköitä; itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivalla hierojalla ei siis voi olla lain tarkoittamaa potilasasiamiestä.

Arvonlisävero

Koulutetun hierojan työ on vapaata arvonlisäverosta silloin, kun hän toimii terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia noudattaen käyttäen yleisesti hyväksyttyjä kokemusperäisiä menetelmiä koulutuksensa mukaisesti.

Veroa ei myöskään suoriteta, kun hieroja luovuttaa hoidon yhteydessä hoitoon tavanomaisesti liittyviä palveluja ja tavaroita.

 

Lähteet

Koulutetun hierojan tutkintovaatimukset 2005

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Laki yksityisestä terveydenhuollosta

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Henkilötietolaki

Potilasvakuutuslaki

Arvonlisäverolaki

Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastojen ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen

yksityisen terveydenhuollon valvonnan ja ohjauksen yhteistyöryhmän YTEVA:n muistio 12.6.2007

Lyhennelmiä terveydenhuollon kantelupäätöksistä, TEO 2005 ja 2006

TEO:n apulaisjohtaja Tarja Holin potilasasiakirjoja koskevan luennon PowerPoint-esitys

www.valvira.fi

www.vero.fi

www.avi.fi

 

Martti Lahikainen

 

 

Itsenäisen ammatinharjoittajan toimintakertomus vuodelta 2019 on tehtävä 29.2.2020 mennessä

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan ja itsenäisen ammatinharjoittajan toimintakertomus vuodelta 2019 on annettava 29.2.2020 mennessä.

Yleistä

Yksityisestä terveydenhuollosta annettu laki (152/1990) 10 §:n (2.9.2005/685) mukaan palvelujen tuottajan on annettava vuosittain toimintakertomus aluehallintovirastolle.

Itsenäisen ammatinharjoittajan on aina annettava toimintakertomus kaikista toimitiloistaan aluehallintovirastolle. Omissa toimitiloissa toimiva itsenäinen ammatinharjoittaja täyttää toimintakertomuksen perustietojen ja toimintatietojen osalta. Mikäli toimintatiedot on sovittu annettavan toisen palvelujen tuottajan toimintakertomuksessa, itsenäinen ammatinharjoittaja antaa toimintakertomuksen perustietojen osalta

Huomaattehan, että toimintakertomus ei korvaa lakisääteistä luvan muutoksen hakemista eikä lakisääteisten ilmoitusten tekemistä. Toimintakertomuksessa EI voi tehdä osoitteenmuutoksia. Ne tehdään erillisellä ilmoituksella.

Toimintakertomus annetaan sähköisesti. Tämä edellyttää kirjautumista sähköiseen asiointipalveluun osoitteessa www.valveri.fi, josta löytyvät myös toimintakertomuksen antamiseen liittyvät ohjeet. Sähköinen toimintakertomuslomake on esitäytetty palvelujen tuottajan ja toimipaikan perustietojen osalta.

Lomake palautetaan aluehallintoviranomaiselle 29.2.2020 mennessä. Toimintakertomus-lomake ja ohje ovat tulostettavissa aluehallintoviraston verkkosivuilta.

Jos sähköistä asiointipalvelua ei voida käyttää, silloin kirjalliset asiakirjat lähetetään oman alueen aluehallintovirastoon. Tässä linkki paperiversioon jonka voit tulostaa.

 

 

 

Jepa Pihlainen

Suomalaisen koulutetun hierojan tutkinnon lisäksi olen opiskellut myös Intiassa paikallisia hierontatekniikoita. Käytän hieronnassa ainoastaan luomulaatuisia, kylmäpuristettuja kasviöljyjä. Toimimme Villi Vaniljassa kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti ja käytämme kertakäyttöisten suojapapereiden jne. sijaan kestokäyttöisiä, pestäviä kankaita. Hierontojen valikoimaan kuuluvat tällä hetkellä klassinen hieronta, ayur balance, intialainen päähieronta, kuumakivihieronta ja lapsihieronta.

Tervetuloa rentoutumaan ja kuntoutumaan!

Kirsti Leppänen

Ihmisäänen moninaisuus on kiehtonut koko elämäni ajan. Lauluopiskelut musiikkiopistossa ja yksinlauluoppilaana sekä nykyisin laulaminen kamarikuoro Camenan riveissä ovat taanneet antoisan ja mielenkiintoisen matkan äänen eri mahdollisuuksiin. Opiskelutieni nuorisotyönohjaajakoulutuksen kautta musiikkiterapeutiksi avasi puolestaan toisenlaisia näköaloja. Koulutetun hierojan ammattitutkinto ja Voice Massage™ –terapeuttikoulutus olivat alku uudelle(silloin vielä pimennossa). Tuolloin tutustuin kollegaani Kirsi Vaalioon, ja työvuosien aikana käydyt keskustelut ja pohdiskelut antoivat alkusysäyksen siihen, miten voitaisiin vuosien kliinistä kokemusta hyödyntää omien asiakkaiden parhaaksi. Voice Massage –terapeuttina toimin 1998-2009.Tiedon nälkä jatkui ja aloitin opiskelut vuonna 2003 Tampereen yliopiston puheopin laitoksella. Pääaineena puhetekniikka ja vokologia (äänentutkimus ja –harjoittaminen) ja sivuaineita olivat mm. hypermedian ja logopedian aineopinnot sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskokonaisuudet. Opiskelun edetessä avautui mahdollisuus väitöstutkimuksiin, jonka tavoitteena on selvittää erilaisten akustisten mittareiden avulla millainen naisopettajien ääni on laadultaan ja kestävyydeltään sekä miten eri tukitoimenpiteet voisivat edistää äänihyvinvointia. Jatko-opiskelija oikeudet sain valmistumisen (2006) jälkeen ja väittelin helmikuussa 2012. 

VoiceWell-menetelmän mukainen ensimmäinen koulutus alkoi syksyllä 2009, ja VoiceWell-hoitajat valmistuivat keväällä 2010. Seuraava koulutus alkaa vuonna 2013. Hakupaperit ja lisää menetelmästä/koulutuksesta voit kysyä suoraan minulta.

Toimin tohtorihierojana ja äänenkouluttajana (logonomina)Tampereen VoiceWell-keskuksessa. Koulutan eri ääniammatissa toimivia henkilöitä mm. koulutus- ja opetustehtävissä, asiakaspalvelussa ja erilaisissa johtotehtävissä toimivia puhetyöläisiä.

Marko Pöllänen

  • Hierontapiste M
  • Paperitehtaantie 1 46800 Myllykoski
  • Puhelinnumero: 040 641 60 60

Tarjoan asiantuntevaa, kokonaisvaltaista, tehokasta ja hoitavaa hierontaa kaikille lihashuoltoa tarvitseville

Päätoimittajalta 1/18

Niin se vuosi taas vaihtui ja sekä joulun että uuden vuoden pyhät menivät nopeasti. Toivotan kaikille mahtavaa uutta vuotta 2018!

Ehkä huomasittekin, että lehtemme ulkoasu on hieman uudistunut, eli saanut värit. Värillisyys on nykyään painoteknisesti edullisempaa kuin aiemmin, joten päädyimme tähän ratkaisuun. Värien käyttö lisää visuaalisia mahdollisuuksia, jos lopputulosta vertaa mustavalkoiseen lehteen. Juttujen ja kuvien esilletuonti on nyt lukijalle entistä havainnollisempaa (mm. taulukot yms.).

Vuosi pestistäni lehden päätoimittajana on nyt takana. Menneenä vuonna lehtemme toteutettiin digi-muotoisena verkkoversiona khl.fi -sivustolle. Lisänä kymmenen vuoden takainen lehtiarkisto ja nyt tämän vuoden alusta paperinen lehtikin ilmestyy värillisenä. Verkkolehtemme digitaalinen tiedostomuoto on PDF. On mukavaa, kun löytää vanhat lehdet ilman kaappien penkomista. Voit tallentaa ja tulostaa vanhojen lehtien artikkeleita, aina kiinnostuksesi mukaan. Jos sinulla ei vielä ole käytössä khl.fi -sivuston tunnuksia, niin tässähän on viimeistäänkin hyvä syy ne hommata, jotta pääset tutustumaan lehtien digiversioihin.

Teuvo toimitti taas tuhdin paketin tietoa hierojien erikoisammattitutkinnon suorittamisesta. Toivottavasti HEAT-artikkeli avaa jälleen ko. koulutusta miettiville sitä maailmaa, missä siellä liikutaan. Vielä kevään lehdessä Teuvo valottaa mietteitään koulutuksen viimeisestä sisällöstä sekä koulutuksen merkityksestä kokonaisuudessaan. Myös Mikon toimesta meillä on luettavaa fyysisen aktiivisuuden mittaamisesta ja Sepolta artikkeli kinesioteippauksesta. Kiitos kaikille kirjoittajille.

Toukokuun lehteen juttujen haku on jo käynnissä. Toivottavasti saamme taas kirjoittajia tekemään mielenkiintoisia juttuja lehteemme. Näin joulunpyhien jälkeen, kun tätä kirjoittelen, mietityttää se, miten sitkeä sulatettava kinkku on. Joulun alla sitä sulatellaan aikansa pakkasesta ottamisen jälkeen. Kun kinkku on syöty, sitä ”prosessoidaan” tovi vatsassa. Heti tammikuussa tuota kinkkuenergiaa pyritään myös häivyttämään kehosta eri urheilumuodoin, aina kesän alkuun asti. Kuntoilukausikin on sopivasti alkanut ja se varmasti näkyy myös asiakaskunnissamme. Olkaa armollisia itsellenne kinkun sulattelussa. Kyllä se siellä sulaa, vaikka sitkeässä onkin. Valoa kohti siis matkaamme ja vuoden pimeimmät päivät ovat lehden ilmestyessä jo takanapäin.

Partasen Pia oli viime vuonna mukana hieronnan MM-kisoissa ja on taas sinne menossa. MM-kisat pidetään Tanskassa Kööpenhaminassa 19.– 20.5.2018. Nyt olisi kysyntää MM-joukkueelle, eli jos asia kiinnostaa niin ole Piaan yhteydessä. Pia ohjeisti seuraavasti: Kisamaksu kahdelta päivältä on 150€ (sis. lounaat). Noin 10 min. kävelymatkan päässä on hyvä, siisti ja edullinen hostelli. Lentoja Köpikseen saa hyvinkin edullisesti. Pialle voi asiasta lähettää postia osoitteeseen: pia_partanen@yahoo.com. Kisatapahtumasta voi käydä kurkkimassa osoitteesta: http://worldchampionship- massage.com.

Turussa on kevään opintopäivät, ehkä näemme siellä. Työn ja liikunnan täyteistä alkuvuotta kaikille. Muistakaa jättää aikaa myös levolle sekä jättää AVI:lle toimintakertomukset, jotka perinteisesti on jätetty helmikuun aikana.

Marko Leppänen

Päätoimittajalta 3/17

Näin taas alkaa tämäkin ”kesä” olla takanapäin. Ilmaston lämpenemisestä, ei ainakaan tänä vuonna, voida puhua.
Toivottavasti olette kuitenkin hyvin levänneet tai ainakin hieman ehtineet nauttimaan niistä vähäisistä kesäpäivistä,
joita tämä kulunut vuodenaika on tarjonnut.
Syksy koittaa ja muutaman kuukauden päästä on taas opintopäivien aika Vantaan Flamingossa, minne toivottavasti moni pääsee
osallistumaan. Mikäli olette tulossa ostoksille liiton myyntipisteelle,niin muistakaa varautua käteisen käyttöön.

Paljon on taas hyviä aiheita luennoilla ja pääsemme rentoutumaan hyvässä porukassa. Saamme jälleen myös kukittaa uuden ”vuoden hierojan”.

Tähän lehteen on jälleen koitettu koota monipuolinen ”sisältöpläjäys” ja toivottavasti jokaiselle jotakin.

Teuvon kirjoitus HEAT:ista jatkuu. Toivon mukaan juttusarja aktivoi runsaasti ihmisiä rohkaistumaan tutkinnon suorittamiseen.
Helpottaa varmasti tutkintoon osallistumista, kun tietää, mitä siellä on edessä.
Itselleni ja varmasti myös monelle muulle, oli uusi tuttavuus tämä hieronnan MM-kisat, mihin Pia Partanen osallistui rohkeasti ja teki meille kisoista jutun. Hienoa Pia! Muita kiinnostavia artikkeleita ovat Ehlers-Danlos-, juoksukengät-ja liiton hallituksen seikkailut merellä -jutut.
Liitto on myös ollut tekemässä itseään tutuksi Suomen Hierojakouluttajat ry:lle. Samalla osallistumme ammatillisen tutkinnon läpikäymään ”muutos tarpeeseen” omilla mielipiteillämme sekä kertomalla liiton mielipiteen asiasta.
Tästä tein lyhyen jutun lehteen, jotta ihmiset tietävät, että hallitus on ollut aktiivinen tässäkin asiassa.

Olette ehkä jo huomanneetkin, että Hieroja-lehti on edennyt verkkoteknologian aikakauteen. Lehti on nyt sekä luettavissa että ladattavissa PDF-muotoisena KHL.fi -sivustolta, sisäänkirjautumisen jälkeen. Lehtiä on arkistoitu digimuotoon kymmenen vuoden kuluneelta ajanjaksolta. Digitointiprosessi jatkuu, mikäli löytyy vielä vanhempaa lehtimateriaalia, mutta se saattaa viedä vielä hieman aikaa.

Tämä on hieno uudistus. Mikäli paperinen lehti hukkuu, pystyy sen nyt löytämään digiversiona lehden arkistosta. Ne jäsenet, joilla tunnukset KHL.fi -sivustollemme jo on, pääsevät niillä verkkolehteä lukemaan. Te, joilla ei tunnuksia vielä ole, saatte ne toiminnanjohtajaltamme Timo Koskenrannalta. Ottakaa yhteyttä Timoon, niin saatte tunnuksenne ja pääsette tulevaisuudessa lukemaan lehtiä myös sähköisenä.

Pyrimme edelleen löytämään kiinnostavia uusia juttuja, mutta myöskin kertaamaan vanhaa ja päivittämään niitä tietoja, joita on
joskus kerrottu. Muistakaa vinkata, jos teillä itsellänne on aiheita, joista haluaisitte lukea, liittyen terveydenhoitoalaan. Kirjoittajia saa myöskin ehdotella, koska juttujen metsästys on jatkuvaa ja niitä ei ole koskaan liikaa.

Työteliästä ja mukavaa syksyn jatkoa kaikille. Toivottavasti näemme syksyn opintopäivillä Flamingossa ja päästään jutuille.

Marko Leppänen

 

Puheenjohtajalta 4/17

K ansallinen Terveysarkisto (Kanta) sisältää Potilastiedon

arkiston, johon tallennetaan yhtenäisellä tavalla kaikki

potilaan hoidossa tarvittavat tiedot ja potilaskertomukset.

Potilasturvallisuus paranee, koska kaikki potilaan hoitoon

osallistuvat terveydenhuollon ammattihenkilöt eri organisaatioissa ja

eri paikkakunnilla saavat ajantasaiset hoitotiedot nopeasti käyttöönsä.

Tällä hetkellä voimassa oleva laki sosiaali- ja terveydenhuollon

asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) määrää, että myös

itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan koulutetun hierojan on liityttävä

Kanta-palvelujen käyttäjäksi, jos potilasasiakirjojen pitkäaikaissäilytys

toteutetaan sähköisesti. Käytännössä hierojien liittyminen

Kanta-palveluun ei vieläkään ole käynnistynyt, koska tarvittavan koodiston

suunnittelu on ollut kesken. Olemme voineet toki käyttää tietokonetta

apuna potilastietojen kirjaamisessa, mutta joutuneet arkistoimaan

kaiken paperitulosteina.

Sipilän hallituksen luonnos uudeksi laiksi edellyttä. kaikilta terveydenhuollon

palvelunantajilta hyväksytyn tietojärjestelmän käyttö. ja

liittymistä Kanta-palveluun. Myös itsenäisesti ammattiaan harjoittavalle

koulutetulle hierojalle tulisi velvollisuus liittyä Kanta-palveluun.

Vielä emme tiedä, milloin ja millaisilla siirtymäajoilla uusi laki tulee

voimaan, vai tuleeko. Eduskunta päättää aikanaan.

Martti Lahikainen

Toiminnanjohtajalta 1/16

Tässä päivämääriä kalentereihinne.

Toimintakertomuksen viimeinen ilmoittamispäivä on 29.2.2016. Muista tehdä oma osuutesi.

Linkkejä sivuille löydät khl.fi  ja jäsenten facebooksivuilta tai avi.fi

Opintopäivät Lahdessa 8 – 9.4.2016 Viimeinen ilmoittautumispäivä on 11.3.2016 . Luennoijina Kimmo Launiainen , aiheenaan reuma. Kimmo on reumasairauksien erikoisasiantuntija kuntoutuksen puolella. Hän avaa reumasairauden saloja viimeisimpien  tietojen ja toimien valossa. Näitä ihmisiä kohtaamme vastaanotoillamme viikoittain. Nyt on mahdollisuus saada isosti tietoa ja työkaluja omaan toimintaansa reumapotilaiden kanssa.

Lauantain kanssamme viettää ja luennoi meille Jari Ylinen. Dosentti ja fysiatrian ylilääkäri vie meidät laajalle matkalle kipuun. Varmasti avartava lauantaipäivä jopa kauan työtään tehneille kollegoille.

Lehdessä on opintopäiviemme tarkempi ohjelma ja tietoa ilmoittautumisista ja hinnoista sekä aikatauluista.

Kun teette ilmoittautumista sähköpostilla, muistakaa laittaa KAIKKI tiedot mukaan.  Ei riitä ilmoitus ,joita tulee useampikin: Oon tulossa. Nähdään ! Terv.  Tipitii ja osoitteena sähköpostissa on itemie@joku.fi En oikein tiedä keneen ottaa yhteyttä J  On tärkeää että samat tiedot löytyvät e-mailista kuin paperiversiostakin. Toinen josta olen mieleni pahoittanut, en itseni vaan teidän puolesta. Tilatkaa jo nyt valmiiksi ne ruokailut ja kahvit tai tuo perjantain päivällinen. Me emme enää tuolla hotellilla voi myydä noita ruokailuja.  Liian moni tulee niitä pyytämään sitten tuolla paikanpäällä, en voi auttaa vaikka niin kovasti tahtoisin. Lähtekää mukaan kevään opintopäiville Lahden Seurahuoneelle!!

 

Hallitus on aloittanut työnsä uudella kokoonpanolla ja paljon on asioita jo tehty. Ottakaa ystävät rohkeasti yhteyttä hallitukseen ja tänne toimistoon kaikissa asioissa. Saa tuoda ideoita toimintaan, tuotteisiin, opintopäiviin. Voi ihmetellä asioita, antaa risuja tai ruusuja toiminnasta. Tärkeintä olisi että annatte äänenne kuulua. Liitto on teitä varten.

 

Yksi iso toive olisi saada liitolle uusia jäseniä mukaan. Siihen uusi hallitus tulee paneutumaan toiminnassaan. Itse olen ehdottanut täällä palstallani jo useammankin kerran , että jos jokainen toisi yhden uuden jäsenen mukaan toimintaan , meitä olisi jo liki 3000 .

Riittää kun saamme osoitetietoja jonne voisimme lähettää kiinnostuneille tietoa liitosta-paketin. Kurssikavereista voisi aloittaa.

 

Samaan kategoriaan liittyen, verkostoitumiseen, olen monesti miettinyt miksi niin vähän kollegat tekevät yhteistyötä toistensa kanssa tai jumppareiden tai naprapaattien. Moni on kertonut uskalluksen puutteen. Ei tahdota uskaltaa lähteä ehdottamaan sille viereisen talon  hierojalle, naprapaatille tai jumpparille yhteistyötä. Itselläni oli laaja verkosto ammattilaisia ympärilläni. Ja koin sen erittäin hyödylliseksi. Kumpikin meistä hyötyi. Ja tiedän omasta lähipiiristä, useammasta hierojasta, jumpparista ja naprapaatti-vaimostani, ettei ainakaan heillä kellään ole ollut yhteistyön rakentamisessa vastustusta. Päinvastoin jokainen kokee yhteistyön olevan rakentavaa. Jokainen oppii toiseltaan ja asiakas hyötyy. Ilman vaimon lupaa uskallan ehdottaa ainakin Kotkalaisille ja kymenlaaksolaisille hierojille että jos teillä on tarvetta konsultaatioon tai yhteistyöhön, soittaa Minnalle. Varmasti auttaa. Jostainhan se on aloitettava, olisiko tässä rohkaisua asiaan? Hoitamisessa on aina ajateltava asiakkaan parasta, ei sitä kuka kivun tai vaivan poistaa.  Jos omat työkalut eivät riitä, ohjataan asiakas eteenpäin. Se ei ole keltään pois.

Hierojalehden uutena mainosmyyjänä on aloittanut meille kovinkin tuttu mies. Kari Larinsaari vastaa 1.1.2016 lähtien Hierojalehden mainoksien ja ilmoituksien hankinnasta. Olkaa aktiivisesti yhteydessä Kariin jos teillä olisi tietoa mahdollisista mainostajista. Karilarinsaari@gmail.com osoitteeseen voi ottaa yhteyttä.

Tehdään tästä uudesta vuodesta aktiivinen, toiminnallinen ja vahva vuosi koulutetuille hierojille. Yhdessä, toisiamme auttaen!

 

Timo Ilmari

Toiminnanjohtajalta 1/17

Uuteen vuoteen on  satsattu paljon odotuksia. Ensimmäiset lupaukset painonhallinnasta on sujuvasti unohdettu ja se hiihtäminenkin jäi.

Mutta hierojamaailmassa tuntuu että piristyminen on alkanut pitkän matalasuhdanteen jälkeen. Olen saanut muutamia soittoja joissa olette kertoneet lahjakortti myynnin jo uumoilleen piristystä ja nyt tammikuu on alkanut vauhdikkaasti. Hyvä näin, koitetaan jokainen omalta osaltamme jakaa hyvää fiilistä eteenpäin ja markkinoidaan hierontaa laajasti asiakaskuntaamme. Yksi kerrallaan saadaan asiakkaat iloisiksi ja tyytyväisiksi. Hyvin toteutettu hoitotapahtuma on sitä parasta markkinointia.

Jäsenmaksut postitettiin tammikuun aikana ja jokunen osoitevirheellinenkin mukana. Palautuivat tänne toimistolle ja metsästin sitten uudet tiedot kirjeisiin. Muistakaa että me emme saa osoitetietojanne minkään rekisterin kautta vaan olemme teidän oman ilmoituksenne varassa. Jos muutat, laita minulle sähköpostia tai soita. ETSI HIEROJA sivustoon tehtävät osoitepäivityksenne eivät tule minulle tietoon. Se ei ole meidän jäsen/postituslistamme vaan jäsenmaksuun kuuluva vapaaehtoinen palvelu jäsenistölle.

Opintopäivät ovat KUOPIOSSA 31.3-1.4.2017 Kylpylähotelli Rauhalahdessa. Päivien teema on TERVE SELKÄ ja päiviä luotsaa Raimo Kääriäinen. Tapahtuman  ohjelma, hinta-ja ilmoittautumistiedot ovat lehden sisäsivuilla. Toimi ripeästi sillä majoituskiintiö puretaan maaliskuun alussa. Otamme mukaan 150 ensin ilmoittautunutta että tila riittää tapahtuman pitoon.

TERVETULOA MUKAAN!!

Muistakaa tehdä toimintakertomuksenne 28.2.2017 mennessä. Paperiset kaavakkeet löytyvät yrityssuomi.fi sivuilta ja avi.fi sivuilta löydätte sähköisen toimintakertomus linkin. Khl.fi ja liiton jäsenten facebook sivulla on asiasta tietoa ja linkit. Helppo juttu tehdä.

Tästä lähdemme viemään vuotta eteenpäin ja yhä toivon, että te jäsenet olisitte aktiivisesti yhteydessä toiveinenne ja ideoinenne minuun tai ihan kehen vaan hallituksen jäseneen. Jos tahdot jakaa ajatuksiasi ,ideoitasi anna kuulua itsestäsi.  Liitto on juuri niin aktiivinen ja toimiva kuin on sen jäsenet, sinä ja minä. Hallitus seuraa ja kuuntelee tuntosarvet herkällä kentän ääntä ja toiveita.

Timo Ilmari

 

Toiminnanjohtajalta 1/18

Tässä linkki ja osoitetieto toimintakertomuksen tekemiseen. Sieltä saatte myös paperiversion tulostettua jos siihen tarve. https://www.valveri.fi/fi-FI/public/Etusivu

Asiointipalvelu on tarkoitettu yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajien ja itsenäisten ammatinharjoittajien toimintakertomusten antamiseen. Sähköinen asiointipalvelu vuoden 2017 toimintakertomusten antamiselle on avoinna 28.2.2018 saakka.

Ja sitten opintopäivä asiaa. Kokoonnumme Turussa 20-21.4.2018 Hamburger Börsiin. Päivien aiheena on KIPU otsikolla Kivunhoidon eri ulottuvuudet. Aleksi Tuhkanen ja Pasi Lind tulevat tuomaan meille tietoa kivun hoitamisesta. Hoitotekniikoita ja samalla varsin mielenkiintoista lähestymistapaa ihmiseen kivun takana. Kerrassaan ajatuksia herättävää ja , ehkäpä, toimintatapojamme muuttavaa tietoutta. Asiaa meille niin tutustakin tutummasta mutta niin vaikeasta ongelmasta. Luvassa harjoitteita, demoja ja ennen kaikkea OPPIA!

TERVETULOA MUKAAN!! Ja ettei kävisi niin kuin viimeksi Vantaalla että kaikkia emme saaneet mukaan päiville. ILMOITTADU AJOISSA. Salissa on tilaa n. 165 hengelle. Ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautua voit puhelimella, sähköpostilla tai khl.fi sivuilta sähköisesti. Täytä kaavake HUOLELLISESTI.

Hierojalehti muutti muotoaan ja siirtyi kokonaan 4 värikuosiin. Komeaa ja elävää. Lehden tekijöiden kuninkaalliseen kaartiin olemme saaneet uuden tekijän. Liisa Kekarainen on ottanut vetovastuun Hierojalehden mainoksien tuottamisesta. Tehkää Liisalle palvelus ja antakaa kovasti vinkkejä mistä voisi mainoksia kysellä ja yhteistyökumppaneita kartoittaa. Liisan yhteystiedot löytyvät etusivulta.

Jäsenmaksut ovat tulleet postiluukkuihinne. Viimevuosina maksuja on seikkaillut postissa jonkin verran. Jos nyt tämän luet ja posti ei jostain syystä jäsenmaksua sinulle tuonut, ota yhteyttä minuun toimistolle. Muista myös ilmoittaa minulle osoitemuutoksesi jos tulevan vuoden aikana muutat. Muuten en niitä mistään saa.

Lahjakorttien suunnittelukilpailu julistetaan tässä lehdessä. Antakaas nyt tulla niitä ehdotuksia. Nykyiseen korttiin ollaan kovin tyytymättömiä joten nyt on mahdollisuus kuvittaa myyntiin tulevat lahjakortit.

Kaikenlaiset muutkin terveiset ja ehdotukset ovat tervetulleita tänne liiton toimistoon. Jos sinulla on ideoita tai ajatuksia liiton toiminnasta tai sen kehittämisestä tai jostain uudesta toiminta-ajatuksesta. Anna vinkkejä.

Nyt kun talvi on komeimmillaan niin nauttikaa talven riemuista ja hankikeleistä.

VOIMIA arjen aherrukseen !

Timo Ilmari

  • opintopaivat_maaliskuu_180x210.gif
  • lojer.jpg
  • fysituote.gif
  • ajas.jpg